Ero sivun ”Huimaus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Rivi 40: | Rivi 40: | ||
{{Tynkä/Lääketiede}} |
{{Tynkä/Lääketiede}} |
||
[[Luokka:Neurologiset sairaudet]] |
[[Luokka:Neurologiset sairaudet]] |
||
[[tr:Vertigo (tıp)]] |
Versio 17. huhtikuuta 2013 kello 09.53
Huimaus eli vertigo on yleinen vaiva, jolla voi olla monia syitä. Joka kymmenes meistä hakeutuu jossain elämänsä vaiheessa lääkäriin huimauksen vuoksi. Huimaus on usein kiusallinen vaiva, joka voi haitata elämää pahasti. Myönteistä huimauksessa on, että se usein helpottaa hiljalleen itsestään. Huimauksen taustalla voi olla vakava sairaus, tosin harvoin.
Huimaus on fysiologisista seikoista aiheutuva subjektiivinen tuntemus. Huimauksella tarkoitetaan tunnetta siitä, ettei oma tasapaino suhteessa ympäristöön ole kunnossa. Paha huimaus voi johtaa tasapainon menettämiseen eli kaatumiseen.
Huimaustyyppejä erotellaan kaksi päätyyppiä: kiertävä eli kiertohuimaus ja kaatava. Kiertohuimauksessa tuntuu esimerkiksi huone pyörivän, kaatavassa koetaan, että keinutaan, kaadutaan tai pudotaan. Kiertohuimaus liittyy lähes aina sisäkorvan tasapainoelinten vikaan.
Yleisiä huimauksen syitä ovat niska-hartiaseudun lihasten kireys ja hyvänlaatuinen asentohuimaus.
Erityisesti vanhuksilla useat samanaikaiset huimausta aiheuttavat ja pahentavat tekijät ovat tavallisia.
Huimauksen yleisiä syitä (ei yleisyysjärjestyksessä)
- Alhainen verenpaine[1]
- Liian voimakas verenpainelääkitys[2]
- Hyvänlaatuinen asentohuimaus
- Ménièren tauti
- Väsymys
- Korvaperäinen huimaus ilman todistettavaa etiologiaa
- Vestibulaarineuroniitti
- Jännitysniska
- Aivorungon ja pikkuaivojen verenkiertohäiriöt
- Pikkuaivoatrofia
- Vanhusten elimistön ikääntymiseen liittyvä huimaus
- Paniikkihäiriö
- bentsodiatsepiinit, neuroleptit ja muut sedatiivisesti vaikuttavat lääkeaineet
- Neste- ja suolatasapainon häiriöt
Lähteet
- Lääkärin CD 1/2005, 9.6.2003 Mikael Ojala "Huimaus"
- Huimaako?, Mikael Ojala; Etukeno 2007
Aiheesta muualla