Ero sivun ”Disproportionaatio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kielilinkit
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti 22 Wikidatan sivulle d:Q664231 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 33: Rivi 33:


[[Luokka:Kemialliset reaktiot]]
[[Luokka:Kemialliset reaktiot]]


[[be:Дыспрапарцыянаванне]]
[[ca:Dismutació]]
[[cs:Disproporcionace]]
[[de:Disproportionierung]]
[[en:Disproportionation]]
[[es:Dismutación]]
[[fa:تسهیم نامتناسب]]
[[fr:Dismutation]]
[[hr:Disproporcioniranje]]
[[it:Dismutazione (chimica)]]
[[ja:不均化]]
[[ko:불균등화 반응]]
[[nl:Disproportioneringsreactie]]
[[pl:Dysproporcjonowanie]]
[[pt:Dismutação]]
[[ru:Диспропорционирование]]
[[simple:Disproportionation]]
[[sk:Disproporcionácia]]
[[sl:Disproporcionacija]]
[[tr:Disproporsiyonlaşma]]
[[uk:Диспропорціонування]]
[[zh:歧化反应]]

Versio 17. huhtikuuta 2013 kello 04.54

Disproportionaatio on kemiallisen hapetus-pelkistysreaktion erikoislaji, jossa saman alkuaineen ennestään samalla hapetusasteella olleista atomeista osa hapettuu, osa pelkistyy.

Esimerkkejä

Disproportionaatio esiintyy muun muassa joidenkin siirtymämetallien ioneilla, kun saman alkuaine voi esiintyä yhdisteissään eri hapetus­asteilla. Esimerkiksi kupari voi yhdisteissään esiintyä joko Cu+ tai Cu+2 -ioneina, mutta näistä vain Cu+2 -ionit ovat pysyviä vesi­liuoksissa. Jos jotakin Cu+-ioneja sisältävää suolaa liuotetaan veteen, osa ioneista hapettuu Cu+2 -ioneiksi ja osa pelkistyy metalliseksi kupariksi:

  • 2 Cu+ => Cu2 + Cu[1]

Tämä reaktio tapahtuu, koska reaktion Cu+ + e- => Cu(s) elektrodipotentiaali on +0,52 V mutta reaktion Cu2 + e- => Cu+ vain 09,15 V, joten Cu+ on voimakkaampi hapetin kuin Cu2+.[1]

Tällainen reaktio tapahtuu muun muassa, kun kupari(I)oksidia (CuO) lisätään rikkihappoliuokseen. Kokonais­reaktio on tällöin

  • Cu2O => Cu(s) + CuO

tai ionireaktioksi kirjoitettuna

  • Cu2O (S) + 2H+ => Cu(s) + Cu2+ + H2O.

Disproportionaatio voi esiintyä myös ko­va­lentti­silla yhdisteillä. Esimerkiksi dityppitetraoksidissa (N2O4 typpi on hapetus­asteella +IV, mutta tämän yhdisteen liuetessa veteen syntyy sekä typpihappoa, jossa typen hapetu­saste on +V, että typpihapoketa, jossa sen hapetu­saste on +III:

  • N2O4 + 2 H2O ==> HNO2 + HNO3[2]

Vetyperoksidi (H2O2) on epävakaa yhdiste, joka hajoaa herkästi dis­propor­tionoitu­malla vedeksi ja vapaaksi hapeksi:

2 H2O2/sub> ==> 2 H2O + O2.[3]

Myös orgaanisessa kemiassa esiintyy dis­pro­portio­naatio­reaktioita. Esimerkiksi väkevä kaliumhydroksidi voi saada bentsaldehydin dis­pro­portinoi­tu­maan niin, että osa siitä hapettuu bentsoe­hapoksi, osa pelkistyy bentsyylialkoholiksi:

  • 2 C6H5COH ==> C6H5COOH + C6H5CH2OH[4]

Lähteet

  1. a b Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, s. 261. Otava, 1988. ISBN 951-1-10136-6.
  2. Kivinen, Mäkitie, s. 351
  3. Kivinen, Mäkitie, s. 366
  4. Pentti Mälkönen: Orgaaninen kemia, s. 110. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7.