Hip hop

Hip hop on Yhdysvalloissa, New Yorkin Bronxissa 1970-luvun alussa syntynyt, urbaani alakulttuuri. Hip hop syntyi, kun köyhät ihmiset (eritoten afro-amerikkalaiset) halusivat tehdä itse musiikkia ja saada äänensä ja mielipiteensä kuuluviin esikaupunkialueilla ns. ghetoissa, ja se sai vahvoja vaikutteita esimerkiksi Jamaikalta. Hip hopin alkuaikojen suurimmat nimet ovat Kool Herc, Grandmaster Flash ja Afrika Bambaataa. He olivat DJ:itä ja järjestivät usein omia juhlia niin kaduilla, koripallokentillä kuin juhlasaleissakin. Jamaikalaisen DJ Kool Hercin voidaan sanoa olevan varsinainen hip hopin alullepanija. Hän toi Bronxin klubeille rankempaa ja kovempaa musiikkia käyttäen äänentoistojärjestelmää, eli sound systemiä. Hip hop -kulttuuriin on perinteisesti mielletty neljä osa-aluetta, MCing, DJ-työskentely (engl. DJing, turntablism), breakdance ja graffitimaalaus. Hip hop -kulttuuriin kuuluu usein myös poliittinen aktivismi, muoti, slangi, jargon ja muita vastaavia alakulttuureille tyypillisiä elementtejä.

Suomessa hip hop-musiikkia vaalitaan erilaisilla festivaaleilla kuten Aurafest, Summer Up, Blockfest, Pipefest ja Helsinki Hip Hop Festival.

Hiphop-musiikki (Rap)

Pääartikkeli: Rap

Hiphop-musiikille ovat tunnusomaista biitit, eli taustamusiikit, jotka on tehty itse rumpukoneilla, samplereilla ja/tai tietokoneella. Samplaamisessa otetaan osia (sampleja) jostain toisen genren kappaleesta, jonka jälkeen ne muokataan ja uudelleenjärjestetään. Säkeistöt ovat yleensä 4-16 tahdin pituisia, ja tämän toistuvan osan päälle MC lausuu runomuotoista sanoitusta, räppiä, eli puhelaulua. Menestyneillä MC:illä on usein oma uniikki tyylinsä räpätä, ja amatöörit pyrkivätkin usein jäljittelemään näitä tyylejä. Perinteisen Amerikkalaisen räpin aiheena ovat usein yhdysvaltojen ghetot (slummit), joissa vallitsee paljon rasismia, väkivaltaa ja köyhyyttä. Räppäri Tupac Amaru Shakur (Usein vain 2pac) räppäsi paljon rasismista, poliisiväkivallasta ja slummeista. Räpin ansiosta mustat saivat enemmän huomiota, jolloin räppärit rikastuivat ja aiheet muuttuivat raha-aiheisiksi. Suomalaisen rap-musiikin teemat vaihtelevat laajasti. Esimerkiksi rap-duo Fintelligens keskittyy kuvaamaan omaa elämäänsä maanläheisesti, kun taas rap-artisti Asa puhuu kappaleissaan mm. ihmisen henkisestä kasvusta.

Graffiti

Pääartikkeli: Graffiti

Hip hop -kulttuuriin myöhemmin liitetyn, hiukan kyseistä kulttuuria vanhemman ilmiön, graffitin syntyjuuret johtavat 1960-luvun Yhdysvaltojen suurkaupunkeihin. Erityisesti New Yorkissa juniin ja rakennuksiin ilmestyneitä kirjoituksia alettiin kuitenkin huomioida enemmän vasta 1970- ja 1980-luvuilla‚ kun graffitit muuttuivat suuremmiksi ja monipuolisemmiksi. Graffitien tekeminen ilman lupaa on laitonta useimmissa maissa, myös Suomessa.

Tiedosto:Graffiti Panorama rome.jpg

Panoraamakuva graffitista Roomassa Italiassa

KRS-One on yksi tärkeimpiä ja arvostetuimpia MC:tä.

MC

Pääartikkeli: MC

MC tulee englannin kielen sanoista Master of Ceremonies (suom. seremoniamestari). MC on räppäri, joka runoilullaan eli riimeillä tuottaa hip hop -musiikkiin räppäystä eli laulua. Ensimmäisiä tällaisia oli esimerkiksi Kool Moe Dee, joka haastoi MC Busy Been sekä MC EnaqPanen räppäyksellä eikä yleisön tunnelmaa nostattavalla funk-tyylisellä räpillä.

DJ

DJ Qbert lavalla.

Pääartikkeli: DJ

DJ tulee englannin kielen sanoista Disc Jockey. Hip hop kulttuurissa DJ soittaa jo olemassa olevaa muiden tekemää musiikkia, jonka päälle MC räppää. Räp äänitteillä taas DJ:tä kutsutaan tuottajaksi. Tuottaja rakentaa kappaleet muusta jo olemassa olevasta musiikista. Tätä tapaa tehdä musiikkia kutsutaan sämpäykseksi (eng. Sampling). Toisin kun esimerkiksi klubi-DJ:t, hip hop DJ:t eivät keskity varsinaiseen miksaukseen niin merkittävästi. Tosin Hip Hop kulttuurista on peräisin omalaatuinen skrätstäys (eng. scratching) miksaustekniikka.

Afrika Bambaata ja Grandmaster Flash olivat ensimmäisiä tärkeitä hip hop-musiikin DJ:tä. Muita myöhemmin tärkeään asemaan nousseita DJ:tä ovat muun muassa Jam Master Jay, DJ-Quest, Mix Master Mike, DJ Premier, DJ Lethal.

Breakdance

Breakdance-tanssija.

Pääartikkeli: Breakdance

Breakdance (b-boying) on hip hop -kulttuuriin kuuluva näyttävä ja vauhdikas tanssilaji. B-boying syntyi 1970-luvun alussa New Yorkin Bronxissa, kun DJ Kool Herc alkoi soittaa ns. korttelijuhlissa (block party) funk-musiikin rumpukomppeja eli breakseja toistuvasti, mikä sai ihmiset lattialle. Tanssijoita Kool Herc kutsui nimillä b-boy tai b-girl. Tästä juonnettiin nimi b-boying, jolle media keksi kaupallisemman termin, breakdance, kun tanssi löi itsensä läpi julkisuuteen 1980-luvulla. Myöhemmin samalla vuosikymmenellä tanssi vaipui unholaan, mutta nousi jälleen uuteen kukoistukseen vuosituhannen vaihteessa ja on tätä myöten elinvoimainen, historiansa tiedostava ja dynaaminen tanssilaji.

Itse tanssi koostuu toprockeista (pystyssä tapahtuvat askelkuviot), footworkeista (lattiatasolla tapahtuvat askelkuviot), powermoveista (pyörivät liikkeet) ja freezeistä (jämähdyksiä erilaisiin asentoihin). Hyvä b-boy/b-girl taitaa perusliikkeet (foundationit) ja osaa tanssia breakseihin ja tuoda esiin omaa itseään tanssiin omien liikkeiden muodossa.

Beatbox

Pääartikkeli: Beatbox

Beatboxaus on äänien, esimerkiksi rumpujen, imitoimista ja matkimista käyttäen vain omaa ääntään. Hyväksi beatboxaajaksi tuleminen vaatii paljon harjoittelua, samoin kuin muutkin harrastukset. Beatboxaamista pidetään ristiriitaisena hip hop -kulttuurin elementtinä, mutta se näkyy ainakin osittain hip hop -musiikissa. Beatboxatessa käsiä pidetään yleensä kaikukoppana; vahvistamassa ääntä (ellei boxata mikrofoniin).

Aiheesta muualla

• Tuomas Palonen, Vapaata mielenjuoksua, Freestyle-rap (gradu)
• Arjen sankari: Hiphopparin päiväkirja
• http://www.hiphop-musik.org/