Ero sivun ”Sinfonia nro 5 (Beethoven)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 39 Wikidatan sivulle d:q188709 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
[[Tiedosto:Ludwig van Beethoven - symphony no. 5 in c minor, op. 67 - i. allegro con brio.ogg|thumb|200px|Teoksen ensimmäinen osa ääninäytteenä]]
[[Tiedosto:Ludwig van Beethoven - symphony no. 5 in c minor, op. 67 - i. allegro con brio.ogg|thumb|200px|Teoksen ensimmäinen osa ääninäytteenä]]
[[Tiedosto:Lobkowitz Retrato.jpg|thumb|200px|Ruhtinas von Lobkowitz, jolle Beethoven omisti kohtalonsinfonian]]
[[Tiedosto:Lobkowitz Retrato.jpg|thumb|200px|Ruhtinas von Lobkowitz, jolle Beethoven omisti kohtalonsinfonian]]
[[Ludwig van Beethoven]]in '''sinfonia nro 5''' c-molli (op. 67) valmistui vuosina [[1804]]–[[1808]] ja kantaesitettiin [[22. joulukuuta]] [[1808]]. Sinfoniasta on käytetty myös lisänimeä ''Kohtalonsinfonia'', mutta toisin kuin kolmannessa sinfoniassa, tämä lisänimi ei ole Beethovenin antama. Lisänimi on tullut siitä, että hän sanoi kerran ystävälleen sinfonian ensimmäisistä nuoteista: "Näin kolkuttaa kohtalo ovelle." Beethoven saikin inspiraationsa Kohtalonsinfoniaan unestaan, jossa [[kuolema]] koputtaa hänen oveensa. Teos on yksi länsimaisen taidemusiikin tunnetuimmista [[sinfonia|sinfonioista]], ja se koostuu neljästä osasta. Kuuluisa on varsinkin ensimmäisen osan pahaenteinen c-molli-teema.
[[Ludwig van Beethoven]]in '''sinfonia nro 5''' c-molli (op. 67) valmistui vuosina [[1804]]–[[1808]] ja kantaesitettiin [[22. joulukuuta]] [[1808]]. Sinfoniasta on käytetty myös lisänimeä ''Kohtalonsinfonia'', mutta toisin kuin kolmannessa sinfoniassa, tämä lisänimi ei ole Beethovenin antama. Lisänimi on tullut siitä, että hän sanoi kerran ystävälleen sinfonian ensimmäisistä nuoteista: "Näin kolkuttaa kohtalo ovelle." Beethoven saikin inspiraationsa Kohtalonsinfoniaan unestaan, jossa [[kuolema]] koputtaa hänen oveensa. Teos on yksi länsimaisen taidemusiikin tunnetuimmista [[sinfonia|sinfonioista]], ja se koostuu neljästä osasta. Kuuluisa on varsinkin ensimmäisen osan pahaenteinen c-molli-teema. Se on hyvin tunnettu.


== Säveltäminen ==
== Säveltäminen ==

Versio 10. huhtikuuta 2013 kello 18.16

Kohtalonsinfonian alkutahdit alkuperäisessä käsikirjoituksessa.
Kohtalonsinfonian kansilehti.
Teoksen ensimmäinen osa ääninäytteenä
Ruhtinas von Lobkowitz, jolle Beethoven omisti kohtalonsinfonian

Ludwig van Beethovenin sinfonia nro 5 c-molli (op. 67) valmistui vuosina 18041808 ja kantaesitettiin 22. joulukuuta 1808. Sinfoniasta on käytetty myös lisänimeä Kohtalonsinfonia, mutta toisin kuin kolmannessa sinfoniassa, tämä lisänimi ei ole Beethovenin antama. Lisänimi on tullut siitä, että hän sanoi kerran ystävälleen sinfonian ensimmäisistä nuoteista: "Näin kolkuttaa kohtalo ovelle." Beethoven saikin inspiraationsa Kohtalonsinfoniaan unestaan, jossa kuolema koputtaa hänen oveensa. Teos on yksi länsimaisen taidemusiikin tunnetuimmista sinfonioista, ja se koostuu neljästä osasta. Kuuluisa on varsinkin ensimmäisen osan pahaenteinen c-molli-teema. Se on hyvin tunnettu.

Säveltäminen

Beethoven kehitteli teosta huomattavan pitkän aikaa. Ensimmäiset luonnokset ovat vuodelta 1804, Eroica-sinfonian valmistumisen jälkeen. Beethoven kuitenkin keskeytti toistuvasti työnsä sinfonian parissa valmistellessaan muita sävellyksiä, joihin kuului ensimmäinen versio Fideliosta, Appassionata-sonaatti, kolme Razumovsky-jousikvartettoa, Viulukonsertto, neljäs pianokonsertto ja neljäs sinfonia. Kohtalonsinfonian lopullinen valmistuminen tapahtui vuosina 1807–1808 yhdessä Pastoraalisinfonian kanssa, joka kantaesitettiin samassa konsertissa.

Beethoven oli Kohtalonsinfoniaa säveltäessään yli kolmenkymmenen ikäinen. Hänen elämässään oli tänä aikana meneillään etenevän kuurouden aiheuttama kriisi. Säveltämisen aikana maailmassa oli meneillään Napoleonin sodat, poliittista kuohuntaa Itävallassa ja Napoleonin joukkojen Wienin miehitys vuonna 1805.

Kantaesitys

Sinfonia esitettiin ensimmäisen kerran Theather an der Wienissä laajassa Beethovenin itsensä johtamassa konsertissa, jonka ohjelmisto koostui kokonaan hänen omien teostensa kantaesityksistä. Konsertti kesti yli neljä tuntia. Viides ja kuudes sinfonia oli numeroitu konsertissa päinvastoin kuin ne nykyään tunnetaan. Konsertin ohjelma oli seuraava:

  • Pastoraalisinfonia
  • konserttiaaria "Ah, perfido" op. 65
  • osa Gloria C-duuri-messusta
  • Neljäs pianokonsertto (Beethovenin itsensä soittamana)
  • (väliaika)
  • Kohtalonsinfonia
  • osat Sanctus ja Benedictus C-duuri-messusta
  • Kuorofantasia

Beethoven omisti teoksen kahdelle mesenaatilleen, ruhtinas Franz Joseph von Lobkowitzille ja kreivi Rasumovskylle, sinfonian ensimmäisessä painetussa julkaisussa huhtikuussa 1809.

Osat

Kohtalonsinfonia noudattaa pääpiirteittäin tavanomaista sinfoniamuotoa. Neljä osaa kestävät noin 35 minuuttia.

Kokoonpano

Aiheesta muualla

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link GA