Ero sivun ”Moskovan suuriruhtinaskunta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
| Rivi 59: | Rivi 59: | ||
{{tynkä/Venäjä}} |
{{tynkä/Venäjä}} |
||
[[az:Böyük Moskva knyazlığı]] |
|||
[[be:Вялікае Княства Маскоўскае]] |
|||
Versio 10. huhtikuuta 2013 kello 17.21
| Великое княжество Московское (Velikoje knjažestvo Moskovskoje, 1325–1547) |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | monarkia | ||
| osa | Kultainen orda (vuoteen 1480) | ||
| Moskovan ruhtinas (1263–1325) Moskovan suuriruhtinas (1263–1547) |
Hallitsija | ||
| Pääkaupunki | Moskova | ||
| Uskonnot | ortodoksinen kristillisyys (valtionuskonto) | ||
| Kielet | venäjä, turkkilaiset kielet, suomalaisugrilaiset kielet | ||
| Alueen aiempi hallitsija | Vladimir–Suzdalin ruhtinaskunta | ||
| Seuraaja(t) | Moskovan Venäjä | ||
.gif)
Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.
Moskovan noustua ruhtinaskuntien hallitsijaksi muodostettiin 1400-luvun lopulla Moskovan Venäjä.
Moskovan ruhtinaat ja suuriruhtinaat
- Daniel (1283–1303)
- Juri (1303–1325)
- Iivana I (1325–1341)
- Semjon (1341–1353)
- Iivana II (1353–1359)
- Dimitri (1359–1389)
- Vasili I (1389–1425)
- Vasili II (1425–1462)
- Iivana III (Iivana Suuri) (1462–1505) – ensimmäinen koko Venäjän hallitsija – ensimmäinen tsaari – nai viimeisen Bysantin keisarin veljentyttären.
- Vasili III (1505–1533)
