Tribunicia potestas

Keisari Tituksen kolikko jonka takapuolella on teksti "TR POT VIII COS VII", eli kolikon lyöntihetkellä Tituksella oli ollut tribunicia potestas kahdeksan vuoden ajan ja hän oli ollut konsulina seitsemän kertaa.

Tribunicia potestas oli Rooman valtakunnassa aluksi nimitys kansantribuuneille kuuluvasta vallasta, mutta myöhemmin siitä tuli yksi tärkein Rooman keisareiden oikeuksista.

Aluksi tribunicia potestaan tarkoitus oli suojella kansantribuuneja, joiden tehtävä oli suojella plebeijejä virkamiesten mielivallalta. Tribunicia potestaan kuului sacrosanctitas, plebeijien takaama loukkaamattomuus. Kansantribuunien valta kasvoi ajan myötä ja sisälsi lopulta muun muassa oikeuden puhua senaatissa, käyttää veto-oikeutta virkamiesten päätöksiä vastaan ja kutsua senaatti koolle. Senaatti myönsi Augustukselle ikuisen tribunicia potestaan vuonna 23 eaa. ilman että tästä tehtiin kansantribuunia. Keisariajalla tribunicia potestaan myöntäminen oli selvä merkki keisarin suosiosta. Augustuksen tribunicia potestas oli siitä erikoinen että hän sai kansantribuunien valtaoikeudet ilman että häntä olisi nimitetty mihinkään virkaan. Augustus ei olisi patriisina myöskään voinut toimia kansantribuunina. Tasavallan aikana virkamiehiä koski useita sääntöjä, jotka eivät koskeneet Augustuksen tribunicia potestaa. Heidän virkakautensa kestivät aina vain vuoden ja virkakauden jälkeen heidät voitiin viedä oikeuteen. Augustus toimi esimerkiksi myös konsulina, mutta hänet valittiin aina äänestyksellä ja hänellä oli aina konsulikumppani.

Augustus antoi Agrippalle tribunicia potestaan vuonna 18 eaa. viideksi vuodeksi ja vuonna 13 eaa. vielä viideksi vuodeksi lisää. Agrippa kuoli kuitenkin seuraavana vuonna. Seuraavaksi hän antoi tribunicia potestaan viideksi vuodeksi Tiberiukselle vuonna 6 eaa., mutta sitä ei uusittu vuonna 2 eaa. Augustuksen ottopojan Gaius Caesarin kuoleman jälkeen Augustus antoi jälleen tribunicia potestaan Tiberiukselle vuonna 4 jaa. kymmeneksi vuodeksi. Vuonna 13 jaa. Tiberiuksen tribunicia potestaa jatkettiin kymmenellä vuodella ja seuraavana vuonna, Augustuksen kuollessa, hänestä tuli keisari.

Lähteet

• Matthew Bunson: Encyclopedia of the Roman empire. Infobase Publishing, 2002. ISBN 9780816045624.
• Nic Fields: The Roman Army of the Principate 27 BC-AD 117. Osprey Publishing, 2009. ISBN 9781846033865.
• Karl Galinsky: The Cambridge companion to the Age of Augustus. Cambridge University Press, 2005. ISBN 9780521807968.