Ero sivun ”Chicago Stags” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti 17 Wikidatan sivulle d:q954929 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 36: Rivi 36:
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset koripalloseurat]]
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset koripalloseurat]]
[[Luokka:Chicagon urheilu]]
[[Luokka:Chicagon urheilu]]

[[ar:شيكاغو ستايغس]]
[[bs:Chicago Stags]]
[[ca:Chicago Stags]]
[[cs:Chicago Stags]]
[[de:Chicago Stags]]
[[en:Chicago Stags]]
[[es:Chicago Stags]]
[[fr:Stags de Chicago]]
[[hy:Չիկագո Ստագս]]
[[it:Chicago Stags]]
[[ka:ჩიკაგო სტეგსი]]
[[lv:Čikāgas "Stags"]]
[[ja:シカゴ・スタッグズ]]
[[pt:Chicago Stags]]
[[sv:Chicago Stags]]
[[tr:Chicago Stags]]
[[zh:芝加哥牡鹿]]

Versio 5. huhtikuuta 2013 kello 10.45

Chicago Stags
Konferenssi Läntinen (1946–1949)
Keskinen (1949–1950)
Divisioona Läntinen
Perustettu 1946
Historia Chicago Stags
1946–1950
Areena Chicago Stadium
Kotipaikka Chicago, Illinois
Värit          
Omistaja(t)
Toimitusjohtaja
Päävalmentaja
Yhteistyöseura
Mestaruudet 0
Konferenssin mestaruudet 1 (1947)
Divisioonan mestaruudet 0

Chicago Stags oli vuosina 1946–1950 toiminut NBA-seura. Seura pelasi parhaimmillaan sarjan loppuotteluissa.

Historia

Seura perustettiin vuonna 1946. Joukkueen ensimmäiseksi päävalmentajaksi palkattiin yliopistovalmentaja Harold Olsen. Sarjan ensimmäisellä kaudella Stags sijoittui konferenssinsa ensimmäiseksi St. Louis Bombersin kanssa. Tämän takia pelattiin ylimääräinen ottelu, jonka Chicago voitti. Koska tuolloin konferenssien voittajat kohtasivat toisensa heti pudotuspeleissä, ei voitosta ollut joukkueella hyötyä.[1] Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Chicago voitti Red Auerbachin valmentaman Washington Capitolsin voitoin 4–2 ja eteni loppuotteluihin. Joukkue hävisi kolme ensimmäistä ottelua Philadelphia Warriorsille ja lopulta koko ottelusarjan voitoin 4–1.[2] Kauden jälkeen Chicago hankki tähdistöjoukkueeseen valitun Stan Miasekin.[1] Kausi 1947–1948 sujui joukkueelta edelliskautta huonommin ja lopputuloksena oli 28 voittoa ja 20 tappiota. Koska sarja oli tasainen, olivat myös Baltimore Bullets ja Boston Celtics samoissa pistelukemissa. Tämän takia Chicago pelasi molempia joukkueita vastaan yhden pelin. Stags voitti Washingtonin, mutta hävisi Baltimorelle, jolloin seura sai pudotuspeleissä vastaansa Boston Celticsin. Chicago eteni välieriin voitettuaan Celticsin otteluvoitoin 2–1, mutta välierissä joukkue hävisi Baltimorelle suoraan voitoin 2–0.[3]

Ennen seuraavaa kautta Stags kutsui afroamerikkalaisia pelaajia try-outille ja lopulta kuusi pelaajaa palkattiin joukkueeseen. Stags olikin ensimmäisiä joukkueita, johon palkattiin värillisiä pelaajia.[1] Seuran kahtena viimeisenä kautena joukkue eteni aina pudotuspeleihin, mutta putosi divisioonan välierissä pois.[4] Kauden 1949–1950 jälkeen seuran toiminta lopetettiin, koska kaupungissa joukkueeseen ei osoitettu tarpeeksi kiinnostusta.[1] Stagsilla oli vielä muun muassa Bob Cousyn pelioikeudet, jotka luovutettiin lopulta Boston Celticsille.[5]

Lähteet

  1. a b c d Ballantini, Brett: Stag Party - Bulls Pay Tribute to the Chicago Stags 17.4.2006. NBA. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  2. 1946-47 Chicago Stags Schedule and Results Basketball-Reference. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  3. 1947-48 Chicago Stags Schedule and Results Basketball-Reference. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  4. Chicago Stags Franchise Index Basketball-Reference. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  5. Goldstein, Richard: Red Auerbach, 89, Who Built a Basketball Dynasty 30.10.2006. The New York Times. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla