Ero sivun ”Sinkkibromidi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fa:برمید روی |
|||
Rivi 36: | Rivi 36: | ||
[[Luokka:Bromidit]] |
[[Luokka:Bromidit]] |
||
[[Luokka:Sinkkiyhdisteet]] |
[[Luokka:Sinkkiyhdisteet]] |
||
[[ar:بروميد الزنك]] |
|||
[[cs:Bromid zinečnatý]] |
|||
[[de:Zinkbromid]] |
|||
[[en:Zinc bromide]] |
|||
[[fa:برمید روی]] |
|||
[[fr:Bromure de zinc]] |
|||
[[mk:Цинк бромид]] |
|||
[[nl:Zinkbromide]] |
|||
[[ja:臭化亜鉛]] |
|||
[[ru:Бромид цинка]] |
|||
[[simple:Zinc bromide]] |
|||
[[sk:Bromid zinočnatý]] |
|||
[[zh:溴化锌]] |
Versio 4. huhtikuuta 2013 kello 23.26
Sinkkibromidi | |
---|---|
[[Tiedosto: |275px|]] | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | ZnBr2 |
Moolimassa | 225,21 g/mol |
Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
Sulamispiste | 394°C [1] |
Tiheys | 4,20 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 447 g/100ml (20°C)[1] |
Sinkkibromidi (ZnBr2) on sinkki- ja bromidi-ionien muodostama ioniyhdiste. Sinkkibromidi liukenee erittäin hyvin veteen ja muodostaa liuetessaan happaman liuoksen. Yhdiste liukenee myös moniin orgaanisiin liuottimiin.
Valmistus ja käyttö
Sinkkibromidia voidaan valmistaa sekoittamalla bariumbromidi- ja sinkkisulfaattivesiliuokset keskenään. Tällöin saostuu niukkaliukoista bariumsulfaattia, joka voidaan erottaa suodattamalla. Suodos haihdutetaan ja sinkkibromidikiteet voidaan kerätä.[1]
- BaBr2(aq) + ZnSO4(aq) → BaSO4(s) + ZnBr2(aq)
Sinkkibromidia voidaan valmistaa myös sinkkimetallin ja vetybromidin välisellä reaktiolla. [1]
- Zn(s) + 2 HBr(aq) → ZnBr2(aq) + H2(g)
Sinkkibromidia käytetään valokuvauksessa ja viskoosin valmistuksessa. Väkeviä sinkkibromidiliuoksia käytetään valmistettaessa säteilyltä suojaavia ikkunalaseja. [1]
Sinkki-bromi-paristoissa syntyy sinkkibromidia. Positiivisena elektrodina on bromi ja negatiivisena sinkki. Paristossa tapahtuvat puolireaktiot ja kokonaisreaktio ovat[2]:
- Br2 + 2 e- → 2 Br-
- Zn → Zn2+ + 2 e-
- Br2 + Zn → ZnBr2
Orgaanisessa kemiassa sinkkiromidia käytetään Lewis-happona
Lähteet
- ↑ a b c d e Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 984. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.8.2009). (englanniksi)
- ↑ Heinz Albert Kiehne: Battery technology handbook, s. 94. CRC Press, 2003. ISBN 978-0824742492. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.8.2009). (englanniksi)