Ero sivun ”Luonnollinen kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.4) (Botti muokkasi: eu:Hizkuntza natural
p Botti poisti 41 Wikidatan sivulle d:q33742 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 10: Rivi 10:


[[Luokka:Kielitiede]]
[[Luokka:Kielitiede]]

[[ar:لغة طبيعية]]
[[id:Bahasa alami]]
[[ms:Bahasa sejadi]]
[[bn:স্বাভাবিক ভাষা]]
[[br:Yezh naturel]]
[[bg:Естествен език]]
[[ca:Llengua natural]]
[[de:Natürliche Sprache]]
[[en:Natural language]]
[[es:Lengua natural]]
[[eo:Natura lingvo]]
[[eu:Hizkuntza natural]]
[[fa:زبان طبیعی]]
[[fr:Langue naturelle]]
[[gl:Linguaxe humana]]
[[ko:자연어]]
[[hi:प्राकृतिक भाषा]]
[[hr:Prirodni jezik]]
[[it:Linguaggio naturale]]
[[he:שפה טבעית]]
[[sw:Lugha asilia]]
[[ku:Zimanê xwezayî]]
[[jbo:rarbau]]
[[hu:Természetes nyelv]]
[[mk:Природен јазик]]
[[mwl:Lhéngua]]
[[nl:Natuurlijke taal]]
[[ja:自然言語]]
[[no:Naturlig språk]]
[[pl:Język naturalny]]
[[pt:Língua natural]]
[[ro:Limbaj natural]]
[[ru:Естественный язык]]
[[simple:Natural language]]
[[sk:Prirodzený jazyk]]
[[ckb:زمانی سروشتی]]
[[sr:Природни језици]]
[[sv:Naturligt språk]]
[[th:ภาษาธรรมชาติ]]
[[uk:Природна мова]]
[[zh:自然语言]]

Versio 4. huhtikuuta 2013 kello 18.39

Luonnollinen kieli on kieli, jolla ihmiset yleisesti kommunikoivat keskenään, ja joka on kehittynyt ja siirtynyt sukupolvelta toiselle osana normaalia sosiaalista kanssakäymistä.[1] Tällaista kieltä kutsutaan luonnolliseksi erotukseksi toisaalta formaaleista kielistä (kuten ohjelmointikielet), toisaalta keinotekoisista kielistä (kuten esperanto).

Luonnollinen kieli on "luonnollista" kolmessa eri mielessä:

  • Kieli on syntynyt ja kehittynyt luonnollisesti tuhansien vuosien ajan ja muovautunut sellaiseksi, mikä kulloinkin on tarkoituksenmukaista.
  • Ihmislapsi on omaksunut kielen luontaisesti, ilman muodollista opetusta, kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa.
  • Ihmiset käyttävät kieltä yhteydenpitovälineenä ja hahmottavat sen avulla ympäröivän maailman verbaalisesti.[2]

Viitteet

  1. Tommi Jantunen: Kielitieteellisen tutkimuksen lähtökohdista (pdf) users.jyu.fi. Viitattu 8.1.2009.
  2. Karlsson, Fred: Yleinen kielitiede, s. 2. Helsinki: Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-417-0.