Ero sivun ”Käki” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Lisätään Metatieto-malline |
|||
Rivi 72: | Rivi 72: | ||
{{Metatieto}} |
{{Metatieto}} |
||
[[Luokka:Käkilinnut]] |
[[Luokka:Käkilinnut]] |
||
[[id:Kangkok erasia]] |
|||
[[ceb:Cuculus canorus]] |
|||
[[fa:کوکوی معمولی (پرنده)]] |
|||
[[lv:Dzeguze]] |
|||
[[se:Giehka]] |
Versio 3. huhtikuuta 2013 kello 14.50
Käki | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Käkilinnut Cuculiformes |
Heimo: | Käet Cuculidae |
Suku: | Käet Cuculus |
Laji: | canorus |
Kaksiosainen nimi | |
Cuculus canorus |
|
Käen levinneisyys, pesimisalue tummanvioletilla ja talvehtimisalue vaaleanvioletilla |
|
Katso myös | |
Käki (Cuculus canorus) on lintu, joka tunnetaan erityisesti luonteenomaisesta ääntelystään: kukkumisesta eli kukunnasta, jota se harjoittaa myös lukemattomissa kansanrunoissa ja lastenlauluissa. Vain uros kukkuu, naaras pilittää kiihtyvästi "pypypypypypy".
Koko ja ulkonäkö
Käki on pitkäpyrstöinen ja hoikka. Yleisimmin käki on selkäpuolelta, päästä ja rinnasta harmaa. Vatsa on valkea ja mustajuovainen. Naarailla tavataan melko yleisesti punaruskeaa värimuotoa. Näillä linnuilla harmaat alueet ovat voimakkaan punaruskeat. Käki muistuttaa varsinkin lentäessään pientä haukkaa. Lentotapa on kuitenkin erilainen, siivenlyönti on tasainen ja matala, eikä siivenlyönti nouse ruumiin vaakatason yläpuolelle. Käen pituus on 35 cm, siipikärkiväli 60 cm ja paino n. 120 g. Käen laulu on kaikille tuttu ”kukkuu, kukkuu”, mutta laulusarjan lopussa kuuluva tuhahdus ”käkh” on aiheuttanut linnulle sen suomenkielisen nimen. Naaraan ääni on kiihkeä pulina, joka muistuttaa pikkukuovia.
Vanhin suomalainen rengastettu käki on ollut 8 vuotta 10 kuukautta 4 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen 12 vuoden 11 kuukauden ikäinen yksilö.
Levinneisyys
Käkeä tavataan Euroopassa ja Aasiassa sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii yli miljoona käkeä.
Käki pesii Suomessa lähes koko maassa, runsaimmillaan käkikannat ovat Kaakkois-Suomessa.[2] Suomen parimäärä 2000-luvulla on arviolta 120 000 paria. Käkikanta taantui 1970-luvulta 1990-luvulle, mutta kanta on kasvanut tämän jälkeen.[3]
Elinympäristö
Käki elää kaikenlaisissa metsissä. Sille kelpaavat myös tunturikoivikot sekä peltojen ja soiden pienet metsiköt.[3]
Lisääntyminen
Käki on pesäloinen, eli se ei haudo eikä huolehdi omista poikasistaan, vaan munii toisten lintulajien pesiin.[2] Useimmiten käki munii Suomessa leppälintujen pesiin.[3] Muita lintulajeja, joiden pesiin käki munii, ovat esimerkiksi västäräkki, keltavästäräkki, harmaasieppo, kirjosieppo, pajulintu, peippo, järripeippo ja niittykirvinen.[2] Käki munii aina sen lajin pesiin, joissa se on itse kasvanut.[4] Suomessa on havaittu käen munineen useiden kymmenien lintulajien pesiin.[3]
Käkinaaras voi munia noin 20 munaa lisääntymiskauden, touko–kesäkuu, aikana, mutta tavallisesti vain noin 10. Muna kuoriutuu noin 12 päivässä. Koska käenpoikasella on kuoriutuessaan selässä arka paikka, joka ei kestä painoa, se työntää kilpailevat isäntälajin munat pois pesästä, jonka seurauksena munat ehkä särkyvät[5]. Käenpoikanen saa näin kasvattiemonsa kaiken ravinnon ja huolenpidon.[6]
Poikanen lähtee pesästä noin 20 vuorokauden ikäisenä ja kasvattiemot ruokkivat sitä vielä kolme viikkoa.[2]
Ravinto
Käki syö hyönteisiä, erityisesti muiden lintujen inhoamia karvaisia toukkia.[2] Toukkien karvat tarttuvat käen mahalaukun pintoihin, ja ajoittain käki oksentaa ne ulos. Se voi syödä myös matoja.
Uskomukset
Käkeen liittyy monia uskomuksia. Nuoret naiset ovat laskeneet käen kukunnasta naimisiin pääsyyn kestäviä vuosia ja vanhat ihmiset jäljellä olevia elinvuosiaan.[7]
On myös uskottu, että juhannuksena käki saa kurkkuunsa vihneen, jolloin se vaikenee ja muuttuu haukaksi. Uskomus johtuu käen haukkaa muistuttavasta ulkonäöstä.[6]
Erityistä
Käki on kuvattuna Suomenniemen kunnan vaakunassa.
Lähteet
- ↑ Cuculus canorus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Laine, Lasse J,: Suomalainen lintuopas, s. 191. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
- ↑ a b c d Suomen lintuatlas atlas3.lintuatlas.fi. Viitattu 9.6.2012.
- ↑ Halkka, Antti: Suuri suomalainen luonto-opas, s. 212. Otava, 2007. ISBN 951-1-18427-X.
- ↑ Kivipelto, Arja: Mainio Muna. Helsingin sanomat, 3.4.2012, s. D1. Helsinki: Sanoma.
- ↑ a b Käki ksml.fi. Viitattu 9.6.2012.
- ↑ Lintumyytit elävät yhä meissä kaleva.fi. Viitattu 9.6.2012.
Aiheesta muualla
- Haartman, Lars von 1981: Käen ja sen säännöllisen isäntälajin rinnakkaisevoluutiosta. – Ornis Fennica 58:1–9.
- Haikola, Juha & Jarkko Rutila: Käki. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22027.
- Latja, Raimo & Savolainen, Jyrki 1988: Käki kateissa Inarista 1987? – Lintumies 2.1988 s. 87. LYL.
- Väisänen, Risto A. 1974: Käen Cuculus canorus käyttäytymisestä kolopesällä. – Lintumies 3–4.1974 s. 117–118. SLY.
- Nyberg, Teuvo & Vestelin, Olavi & Arjanne, Satu & Kenno, Pirkko & Leinonen, Matti & Palosaari, Matti & Vehmas, Päivi 2001: Koulun Ympäristötieto 4
- LuontoPortti: Käki (Cuculus canorus)
- ITIS: Cuculus canorus (englanniksi)