Alfa Centauri

Alfa Centauri
Bayerin designaatio	Alfa Centauri, Alpha Centauri, α Centauri, α Cen, ALP CEN, ALF CEN
HD-designaatio	HD 128621
Muut designaatiot	Rigil Kentaurus, Rigil Kent, Toliman, Bungula, FK5 538, CP(D)-60°5483, GC 19728, CCDM J14396-6050 α Cen A Gl 559 A, HR 5459, HD 128620, GCTP 3309.00, LHS 50, SAO 252838, HIP 71683 α Cen B Gl 559 B, HR 5460, HD 128621, LHS 51, HIP 71681Proxima CenLHS 49, HIP 70890 LHS 50, SAO 252838, HIP 71683 Proxima Cen/α Cen C LHS 49, HIP 70890
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus	−0,01/+1,34/+11,05 mv
Absoluuttinen kirkkaus	4,38/5,71/12,9 Mv
Valovoima	1,519/0,500/0,00006 aurinkoa
Spektriluokka	G2 V / K1 V / M5.5 Ve
Väri-indeksi	B-V 0,65/0,85/1,97 U-B 0,24/0,64/1,54
Lämpötila	5800/5300/2700 K
Massa	1,100/0,907/0,1 M☉
Säde	1,227/0,865/0,2 R☉
Muuttujatyyppi	Ei
Metallipitoisuus	130–230 % Aurinko
Ikä	5–6 miljardia vuotta
Elinkelpoinen vyöhyke	1,25 AU
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö	Kentauri Centaurus Cen
Rektaskensio (J2000)	14h39m36.5s/35.1s [3]
Deklinaatio (J2000)	−60°50m02.3s/13.8s
Etäisyys	4,395 valovuotta, 1,33 parsekia
Parallaksi	747,23 ± 1,17 mas
Säteisnopeus	−21,6 km/s
Ominaisliike	RA −3678,19 mas/v dekl. 481,84 mas/v mas/v
Näkyy leveysasteiden 30° N ja 90° S välillä.
Infobox OK

Alfa Centaurin sijainti Kentaurin tähdistössä

Alfa Centaurin tähtien koot ja värit Aurinkoon verrattuna (Eivät toistu täysin oikeanlaisina)

Alfa Centauri, suom. myös Alfa Kentauri, (α Centauri, α Cen ) eli Rigil Kentaurus (Rigil Kent) tai Toliman on Aurinkoa lähimpänä oleva tähtijärjestelmä. Se on hyvin kirkkaana näkyvä, eteläisellä taivaanpallolla sijaitseva kolmoistähti, jonka etäisyys Maasta on noin 4,395 valovuotta.

Aurinkoa lähin tähti Alfa Centaurin järjestelmässä on sen pienin ja himmein komponentti, punainen kääpiötähti Proxima Centauri, jonka etäisyys Maasta on 4,22 valovuotta. Toiset kaksi komponenttia ovat keltainen, auringonkaltainen Alfa Centauri A ja edellistä pienempi, oranssi Alfa Centauri B, jotka muodostavat itsessään noin 80 vuodessa toisiaan kiertävän kaksoistähtijärjestelmän.

Alfa Centaurin näennäinen kirkkaus V on −0,01 magnitudia.^lähde?

Hyvin lähellä keltaoranssia Alfa Centauri B:tä kiertää vuonna 2012 julkaistujen spektrimittausten mukaan kuuma planeetta, joka on hieman Maata suurempi.

Sijainti

Alfa Centaurista nähtynä Aurinko sijoittuisi Kassiopeiaan. (Celestia)

Alfa Centauria ei voi nähdä Suomesta, koska se sijaitsee syvällä eteläisellä taivaanpallolla. Koska Alfa Centauri on lähellä Aurinkoa, monet tähtikuviot, kuten Iso Karhu ja Orion, näyttäisivät Alfa Centaurista katsottuna suunnilleen samalta kuin täältä katsottuina. Jotkut kirkkaat lähitähdet, kuten Sirius ja Procyon, siirtyisivät huomattavasti. Aurinko näyttäisi muodostavan yhden sakaran Kassiopeian tähdistöön sijoittuen vasemman puolen äärimmäisestä tähdestä vasemmalle alas. Tämä sijainti on Alfa Centaurin koordinaattien vastakohta taivaanpallolla, ns. antipodi. Aurinko näkyisi 0,5 suuruusluokan tähtenä.

Alfa Centauri AB

Alfa Centaurin kaksoistähti
Kumppani	Alfa Centauri AB
Kiertoaika (P)	79,24
Isoakselin puolikas (a)	17,59"
Eksentrisyys (e)	0,516
Inklinaatio (i)	79,24°
Nouseva solmu (Ω)	204,87°
Periastronin eepokki (T)	1955,56

Alfa Centaurin rata maasta katsottuna on kallellaan, ja näyttää sen takia kapeammalta soikiolta kuin todellinen rata.

Alfa Centaurin kaksi päätähteä Alfa Centauri A ja B muodostavat kaksoistähden. Suurempi kaksoistähden osapuoli, Alfa Centauri A, on samankaltainen Auringon kanssa, mutta hivenen isompi ja kirkkaampi.

Maahan Alfa Centaurin keltainen A-tähti näkyy kirkkaudella −0,01^m ja oranssi B-tähti 1,35^m. Tähdet kiertävät toisiaan elliptisesti 79,90 vuoden jaksoissa, niiden välisen keskietäisyyden ollessa 23,7 AU. Tämä on vähemmän, kuin matka Auringosta Neptunukseen. Hyvin elliptisen radan eksentrisyys on 0,519 ja tähtien välinen etäisyys vaihtelee välillä 11,2–35,6 AU.

Alfa Centauri A

Kentaurin tähdistön kirkkaimman tähden Alfa Centaurin nimi on Rigil Kentaurus (usein lyhennettynä muotoon Rigil Kent), joka on peräisin arabiankielisestä sanonnasta "kentaurin jalka", mutta Johannes Bayerin antamaa nimeä Alfa Centauri käytetään useimmiten.

Keltaisen, melko paljon Aurinkoa muistuttavan Alfa Centauri A:n massa on 1,09–1,10; läpimitta 1,227 ja kirkkaus 1,519–1,60 kertaa suurempi kuin Auringon. Alfa Centauri A:n absoluuttinen kirkkaus on 4,34–4,38 ja pintalämpötila 5 790 kelviniä (jos Auringon 5 770 kelviniä) sekä väri-indeksi B-V +0,60. Kuten Auringon, sen spektriluokitus on G2 V. Tähti on hitaasti pyörivä. Jotkut arvioivat tähden pyörähdysajaksi 27–29 vuorokautta, toiset 22. Auringonpilkkujaksoa vastaavaa aktiivisuusjaksoa ei ole tähdellä havaittu tutkimuksista huolimatta.

Jos Alfa Centauria kiertäisi täsmälleen maankaltainen planeetta, se olisi noin 1,25 AU:n päässä. Tätä vastaava kiertoaika on 1,34 vuotta. Oranssi B-tähti loistaisi selvästi Kuuta kirkkaammin kuvitteellisella keltaista A-tähteä kiertävällä planeetalla kirkkaudella −18,1 – −20,6.

Alfa Centauri B

Keltaoranssin tai oranssin Alfa Centauri B:n spektriluokka on K0-1 V, pintalämpötila 5 260 kelviniä, väri-indeksi B-V +0,85. Oranssin tähden massa 0,907; säde 0,865 ja kirkkaus 0,45–0,52 kertaa Auringon vastaavat sekä absoluuttinen kirkkaus 5,70–5,74. Ei ole täysin varmaa, olisiko keltaoranssi Alfa Centauri B yhtä sopiva elokelpoisen planeetan keskustähti kuin mitä melko auringonkaltainen A on.

Keltainen, Aurinkoa kohtalaisen paljon muistuttava A-tähti näkyisi oranssia B:tä kiertävältä radalta hyvin kirkkaana. Sen näennäinen kirkkaus olisi −21,9 – −19,4 eli huomattavasti täysikuuta kirkkaampi.

0,73–0,74 AU:n etäisyydellä oranssista Alfa Centaurin B-komponentista lämpötila on sama kuin Maassa.

Alfa Centaurin planeetat

16.10.2012 tutkijat vahvistivat, että Alpha Centauri B:tä kiertää maan kokoinen planeetta. Planeetta kiertää lähellä tähteä, eikä ole elinkelpoinen.

Jos nykyinen teoria planeettojen synnystä pitää paikkansa, Alfa Centauri A:lla tai B:llä ei ole jättiläisplaneettoja, koska kaksoistähdet estävät painovoimallaan jättiläisplaneettojen synnyn Jupiteria ja Saturnusta vastaaville etäisyyksille. Maankaltaisia planeettoja tähdille voisi syntyä. Tämä edellyttäen, että nykyinen teoria kaasujättiläisten muodostumisesta on pätevä. Tiedetään kuitenkin joillain melko ahtailla kaksoistähdillä olevan eksoplaneettoja, mikä viittaisi jättiläisplaneettojen voivan syntyä myös varsin lähellä keskustähteään.

Laskelmien mukaan Alfa Centaurilla voisi olla elokehässään l. ekosfäärissään planeettoja, jotka olisivat kohtalaisen vakailla radoilla, mikäli niiden ratojen kaltevuus on sama kuin kaksoistähden ratakaltevuus. Jos planeetta sijaitsisi Alfa Centauri A:n ja B:n kiertoratojen tasossa, vakaita ratoja olisi 3 AU:n päähän asti jommastakummasta komponentista. Taannehtivalla radalla voisi olla planeetta jopa 4 AU:n päässä A:sta tai B:stä. Mutta jos radan kaltevuus olisi 90 astetta A:n ja B:n ratoja vastaan, se voisi olla vakaa vain 0,23 AU:n päässä. Jos planeetta kiertäisi molempia tähtiä, sen tulisi olla 70 AU:n päässä.

Toisen arvion mukaan kiertävä rata on vakaa, jos se on enintään viidennes kaksoistähden komponenttien lähimmästä etäisyydestä joka on ehkä 11 AU. Tällöin vakaa vyöhyke olisi 2 AU:n sisään. Eräät tutkijat ovat spekuloineet Alfa Centaurin mahdollisten maankaltaisten planeettojen olevan kuivia, sillä on mahdollista, että Jupiter ja Saturnus ovat näytelleet tärkeää osaa ohjatessaan komeettoja sisäplaneettoja kohti ja siten myötävaikuttaneet veden lähteen muodostumiseen. Toisaalta on mahdollista, että komeettojen ohjaajan roolissa on toiminut kaksoistähdistä pienempi eli Alfa Centauri B.

Eksoplaneettojen etsintää

Vuonna 2008 planeettatutkija Gregory Laughlin kollegoineen esitti Alfa Centaurin järjestelmän ja erityisesti Alfa Centauri B:n olevan lupaava kohde Maan kokoluokkaa olevien eksoplaneettojen löytämiseksi 3–5 vuoden aikana, kokoamalla säteisnopeusmenetelmällä noin 200 sekunnin välein spektrejä, joista voi sitten laskea keskiarvojen perusteella mahdollisen planeetan vaikutus tähteen. Tietokoneella kokeiltiin havaitsemista ja koemallinnuksissa todettiin että jopa 0,6 Maan massainen planeetta erottuisi tähden säteisnopeushavainnoista. Maan massainen planeetta heiluttaisi Alfa Centauria noin 0,1 m/s joka on hyvin pieni nopeus, alle kävelyvauhdin. Professori Jack Lissauer epäili vuonna 2008 eksoplaneettojen löytymistä ehdotetuilla havaintojärjestelyillä joissa oli tarkoitus käyttää 1,5 metrin läpimittaista käyttämätöntä CTIO:n telaskooppia.

Alfa Centaurin spektristä tehtäviä säteisnopeushavaintoja häiritsee muun muassa se, että spektrissä tapahtuu itse tähdestä, ei mahdollisesta planeetasta johtuvia muutoksia. Gregory Laughlinin työpari Javiera Guedes teki tietokonemallinnoksia, joiden mukaan Alfa Centauri B:lle syntyisi 1–4 jopa kahden Maan massaista eksoplaneettaa 0,5–1,5 AU:n eli suunnilleen samoille etäisyyksille kuin sisäplaneetat ovat aurinkokunnassamme. Esimerkiksi kaksi viidestä simulaatiosta sisälsi planeettoja selvästi elinkelpoisella vyöhykkeellä, ja toiset kaksi viidestä elinkelpoisen vyöhykkeen rajoilla.

Laughlinin ja Gueldesin ryhmän lisäksi elokuusta 2008 alkaen alkoi kilpaileva Mayorin ryhmä tehdä vastaavia havaintoja 2,5 m kaukoputkella jossa on planettojen etsintään suunniteltu tarkkuusspektrografi HARPS.

Syksyllä 2009 alkoi kolmaskin ryhmä etsiä eksoplaneettaa Alfa Centaurilta. Mahdollisista tuloksista ei vielä lokakuuhun 2010 mennessä ollut kuulunut mitään.

Eksoplaneetta Alfa Centauri Bb

Vuonna 2012 löytyi spektrimittauksista Alfa Centauri B:tä hyvin lähellä kiertävä planeetta, joka on hieman Maata suurempi ja kuuma, yli 1200 °C. Eksoplaneetta Alfa Centauri Bb:n etäisyys keskustähdestään on noin 6 miljoonaa kilometriä eli suunnilleen 0,04 AU. Planeetan kiertoaika on noin 3,2 vuorokautta ja massa ainakin 1,13 kertaa niin iso kuin Maan.

Planeetta ei näy suoraan, vain sen painovoiman vaikutus keskustähden liikerataan kyetään havaitsemaan spektroskoopilla. Planeetta huojuttaa painovoimallaan keskustähteään kiertäessään tätä noin 1,8 km/h eli 0,55 m/s nopeudella. Tämä on juuri ja juuri käytetyllä La Sillan HARPS-laitteella mitattavissa, kun tehdään satoja mittauksia jotka käsitellään tietokoneella kohinan suodattamiseksi pois. Joskus eksoplaneettojen löytäjät ovat antaneet jaksollisten häiriöiden ja kohinan takia "vääriä planeettahälytyksiä". Löytäjien mukaan nyt tehdyistä tähden säteisnopeuskäyrämittauksista voi päätellä jo 99,9% varmuudella, että löydetty eksoplaneetta todella on olemassa.

Proxima Centauri

4,22 valovuoden eli 1,295 parsekin päässä oleva punainen kääpiötähti Proxima Centauri on 270 000 kertaa kauempana meistä kuin Aurinko.

Proxima sijaitsee vain 13 000 astronomisen yksikön päässä Alfa Centaurista (tämä on vain 0,21 valovuotta eli 1/20 Alfa Centaurin ja Auringon etäisyydestä ja 400 kertaa Auringon ja Neptunuksen välimatka) ja saattaa kiertää tätä 500 000 tai vielä useamman vuoden jaksossa.

Maasta katsoen Proxima on 2 asteen päässä Alfa AB:stä. On syytä mainita, että ei ole täysin varmaa, kiertääkö se kaksoistähteä, vaikka se jakaakin suurin piirtein saman liikesuunnan avaruudessa kuin kaksoistähtikin.

Proxima Centaurin parallaksi on 772,33 ± 2,42 millikaarisekuntia. Säteisnopeus −20,3 km/s; ominaisliike rektaskension suunnassa −3,77564 kaarisekuntia vuodessa; deklinaation suunnassa 0,76816 kaarisekuntia vuodessa.

Proxima Centauri eli V645 Centauri on punainen kääpiö, jossa tapahtuu voimakkaita roihupurkauksia. Tähden kirkkaus on vain 0,000138 Aurinkoa.

Proximan näennäinen kirkkaus on 11,05_{m ja absoluuttinen kirkkaus 15,49m. Koska tähti on 7 000 – 19 000 kertaa Aurinkoa himmeämpi, sitä olisi vaikea havaita Maasta paljain silmin, jos se olisi Auringon paikalla. Tähden luminositeetti on 5–12 × 10⁻⁵ Aurinkoa. Tähden spektriluokka on M5,5Ve, väri-indeksi B-V 1,90 ja pintalämpötila 3 040 kelviniä. Tähden massa 0,123 Auringon massaa ja läpimitta 0,145 Auringon läpimittaa. Tähden kromosfääri eli keskimmäinen kaasukehä on aktiivinen ja pyörähdysaika 31,5 ± 1,5 päivää. Metallipitoisuus 0,1 Auringon metallipitoisuudesta.}

Proximan ikä lienee 5–6 miljardia vuotta tai toisen tiedon mukaan vain miljardi vuotta. Jotta tähteä kiertävä planeetta olisi elinkelpoinen eli elokehässä, sen olisi oltava 0,02–0,06 AU:n päässä keskustähdestään.

Alfa Centauri AB:n läheltä Proxima näkyisi himmeänä 4,5 suuruusluokan tähtenä. Jotkut tutkijaryhmät ovat 1990-luvulla spekuloineet Proxima Centaurin planeetalla, mutta varmoja todisteita tästä ei ole. Jos Proxima Centauriin matkattaisiin nopeimmalla ihmisen rakentamalla avaruuslaitteella, Helios II -luotaimella nopeudella 70,2 km/s, matka veisi 18 000 vuotta. Vertailun vuoksi esim. Voyager 1 loittonee aurinkokunnasta nopeudella 17,2 km/s.

Katso myös

• Aurinko
• Kirkkaimmat tähdet
• Lähimmät tähdet

Aiheesta muualla

• The nearest stars to Earth
• Photograph of Proxima Centauri
• Alpha Centauri system

Kentaurin tähdistö (Centaurus) » luettelo tähdistä, luokka

Tähdet

α Cen A, β Cen, α Cen B, θ Cen, γ Cen, ε Cen, η Cen, ζ Cen, δ Cen, ι Cen, λ Cen, κ Cen, ν Cen, μ Cen, φ Cen, τ Cen, υ1 Cen, π Cen, HD 117440, σ Cen, ρ Cen, HD 129116, ψ Cen, HD 129456, 2 Cen, 1 Cen, HD 111968, ξ2 Cen, HD 102776, HD 125288, 3 Cen A, HD 111915, υ2 Cen, χ Cen, V761 Cen, V863 Cen, B Cen, J Cen, HD 116243, V831 Cen, A Cen, HD 110073, M Cen, HD 110458, HD 113703, 4 Cen, G Cen, ξ1 Cen, HD 111597, HD 129685, Q Cen, F Cen, K Cen, ο1 Cen, HD 115310, ο2 Cen, HD 119921, H Cen, C2 Cen, N Cen, D Cen, HD 107832, ω Cen, E Cen, HD 108541, C3 Cen, HD 120987, C1 Cen, HD 108114, 3 Cen B, R Cen, 89 Cen, T Cen, HD 114729, HD 117618, HD 117207, HD 102117, HD 121504, HD 109749, HD 101930, HD 114386, Proxima Centauri, BPM 37093, 2M1207

Eksoplaneetat

α Cen Bb, HD 114729 b, HD 117618 b, HD 117207 b, HD 102117 b, HD 121504 b, HD 109749 b, HD 101930 b, HD 114386 b, Proxima Centauri b, 2M1207b

Taivaan kirkkaimmat tähdet