Ero sivun ”Kompleksi (kemia)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
KLS (keskustelu | muokkaukset) esimerkkinä metallien akvoionit |
|||
Rivi 92: | Rivi 92: | ||
{{Link GA|zh}} |
{{Link GA|zh}} |
||
[[ar:معقد تساندي]] |
|||
[[id:Kompleks (kimia)]] |
|||
[[bs:Kompleksni spojevi]] |
|||
[[ca:Complex de coordinació]] |
|||
[[cs:Komplexní sloučenina]] |
|||
[[de:Komplexchemie]] |
|||
[[et:Kompleksühend]] |
|||
[[en:Coordination complex]] |
|||
[[es:Complejo (química)]] |
|||
[[fa:ترکیبات کمپلکس]] |
|||
[[fr:Complexe (chimie)]] |
|||
[[hi:उपसहसंयोजक यौगिक]] |
|||
[[hr:Kompleksni spojevi]] |
|||
[[it:Complesso (chimica)]] |
|||
[[he:קומפלקס (כימיה)]] |
|||
[[lv:Kompleksie savienojumi]] |
|||
[[hu:Komplexkémia]] |
|||
[[mk:Комплекс (хемија)]] |
|||
[[nl:Coördinatieverbinding]] |
|||
[[ja:錯体]] |
|||
[[pl:Związki kompleksowe]] |
|||
[[pt:Composto de coordenação]] |
|||
[[ru:Комплексные соединения]] |
|||
[[simple:Coordination complex]] |
|||
[[sl:Kompleksna spojina]] |
|||
[[sr:Комплексно једињење]] |
|||
[[sv:Komplex (kemi)]] |
|||
[[th:สารประกอบโคออร์ดิเนชัน]] |
|||
[[tr:Koordinasyon bileşiği]] |
|||
[[uk:Комплексні сполуки]] |
|||
[[zh:配合物]] |
Versio 23. maaliskuuta 2013 kello 20.01
Kompleksiyhdisteillä (myös koordinaatiokompleksi) tarkoitetaan molekyylejä, jotka ovat muodostuneita keskusatomista tai -ionista ja sitä ympäröivistä ioneista, molekyyleistä tai atomeista.
Tyypillisessä kompleksiyhdisteen rakenteessa keskusatomina toimii positiivisesti varautunut siirtymämetalleihin kuuluva metalli-ioni, johon on liittynyt koordinaatiosidoksella ligandeja. Riippuen keskusatomin koosta ja varauksesta ligandeja saattaa olla 1–12.
Kompleksiyhdisteen nimeäminen
Kompleksiyhdisteen nimessä ilmoitetaan ensin ligandit niiden aakkosjärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. Ligandin määrä ilmoitetaan etuliitteellä di-, tri-, tetra- ja niin edelleen. Jos ligandina on moniatominen ryhmä, liitteenä käytetään liitteitä bis-, tris-, tetrakis- ja niin edelleen. Tämän jälkeen ilmoitetaan keskusatomi ja suluissa keskusatomin hapetusluku. Jos kompleksi on anioni saa keskusatomin nimi -aatti-päätteen. Joissain tapauksissa pääte lisätään alkuaineen latinankieliseen nimeen esimerkiksi kullantapauksessa yhdiste on auraatti ja hopean tapauksessa argentaatti.
Ligandien nimiä
Anioninen ligandi | Nimi | Neutraali ligandi | Nimi |
Cl- | Kloro | H2O | Akva |
Br- | Bromo | NH3 | Ammiini |
OH- | Hydrokso | NO | Nitrosyyli |
CN- | Syano | CO | Karbonyyli |
N3- | Nitrido | H2NCH2CH2NH2 | Etyleenidiamiini |
N3- | Atsido | ||
NO2- | Nitriitto | ||
NO3- | Nitraatto | ||
SO32- | Sulfiitto | ||
SO42- | Sulfaatto | ||
S2O32- | Tiosulfaatto | ||
OCN- | Syanaatto | ||
NCO- | Isosyanaatto | ||
SCN- | Tiosyanaatto | ||
NCS- | Isotiosyanaatto | ||
CH3COO- | Asetaatto | ||
(COO)22- | Oksalaatto |
Isomeriat
Kompleksiyhdisteillä on usein monta erilaista stereo- ja rakenneisomeriaa. Eri isomeerit voivat erota toisistaan esimerkiksi värin perusteella.
-
cis-[CoCl2(NH3)4]+ -
trans-[CoCl2(NH3)4]+ -
fac-[CoCl3(NH3)3] -
mer-[CoCl3(NH3)3]
Metallien akvoionit
Kompleksiyhdistettä, jossa metalli-ioniin on sitoutunut ligandina yksi tai useampi vesimolekyyli, sanotaan metallin akvoioniksi. Sellaisia esiintyy varsinkin suolojen vesiliuoksissa, mutta monissa aineissa silloinkin, kun ne ovat kiteisessä muodossa, jolloin kyseessä on kidevesi.[1]
Metallien akvoionit ovat heikkoja happoja eli niissä oleva vesiligandi voi liuoksessa luovuttaa protonin. Jos metalli-ionille, jonka varaus on +n ja vesiligandien lukumäärä m, käytetään merkintää Me(H2O)mn+, tapahtuu reaktio seuraavasti:
- Me(H2O)mn+ = H2O <==> MeOH(H2O)m-1(n-1)n+ + H3O+[2]
Tämä reaktio tapahtuu sitä herkemmin, mitä lujemmin metalli-ioni voi sitoa veden hapen elektroneja.[3] Esimerkiksi raudan akvoionin Fe(H2O)63+ happovakio on pKa = 3,1, joten se on heikompi happo kuin fosforihappo mutta vahvempi kuin esimerkiksi etikkahappo. Toisaalta sinkin akvoionin Zn(H2O)62+ happovakio on pKa = 0,7, joten se on varsin heikko happo.[4]