Ero sivun ”Heinjärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16: Rivi 16:
| virtaus =
| virtaus =
}}
}}
'''Heinjärvi''' on järvi [[Somero]]n ja [[Lohja]]n rajalla, karun ja korkean [[Tammelan ylänkö|Tammelan ylängön]] reunamilla. Järvi sijaitsee pääosin [[Somerniemi|Somerniemen]] [[Härjänoja]]n kylän alueella ja pienempi osa [[Karisjärvi|Karisjärven]] ja [[Ahonpää]]n kylien takamailla [[Pusula]]n [[Kärkölä (Nummi-Pusula)|Kärkölän]] kulmakunnalla. Järven pinta-ala on 189,409 hehtaaria ja korkeus merenpinnasta 117,4 metriä. Järvi kuuluu [[Karjaanjoen vesistö]]ön, jossa se on eräs Pusulanjoen latvajärvistä.<ref name="TH13-14">Tikander & Hietaranta 2006: 13-14.</ref>
'''Heinjärvi''' on järvi [[Somero]]n ja [[Lohja]]n rajalla, karun ja korkean [[Tammelan ylänkö|Tammelan ylängön]] reunamilla. Järvi sijaitsee pääosin [[Somerniemi|Somerniemen]] [[Härjänoja]]n kylän alueella ja pienempi osa [[Karisjärvi|Karisjärven]] ja [[Ahonpää]]n kylien takamailla [[Pusula]]n [[Kärkölä (Pusula)|Kärkölän]] kulmakunnalla. Järven pinta-ala on 189,409 hehtaaria ja korkeus merenpinnasta 117,4 metriä. Järvi kuuluu [[Karjaanjoen vesistö]]ön, jossa se on eräs Pusulanjoen latvajärvistä.<ref name="TH13-14">Tikander & Hietaranta 2006: 13-14.</ref>


Latvajärvenä järven valuma-alue on pieni, vain noin 1080 ha, josta järven itsensä osuus on 18 %. Valuma-alueesta noin puolet on Someron, puolet Nummi-Pusulan puolella. Valuma-alueella on kolme lampea: Heinlammi (9 ha), Vahalammi (6 ha) ja Luokkolammi (2 ha). Metsää on valuma-alueesta n. 87 % ja peltoja ja niittyjä noin 4 %. Suopohjaisen metsämaan osuus valuma-alueesta on noin 14 %, ja tästä noin 90 % on ojitettu. Järven rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja vajaat 30 vakituisen asutuksen kiinteistöä.<ref>Tikander & Hietaranta 2006: 16-17.</ref> Vakituista asutusta järven rannoilla on Somerniemen Härjänojan Kaupinkulmalla ja Pusulan [[Kärkölä (Nummi-Pusula)|Kärkölän]] Rydönkylässä.<ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Peruskartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti =2024 11 Salkola | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1992 | Selite = | Tunniste = | Kieli = }}</ref>
Latvajärvenä järven valuma-alue on pieni, vain noin 1080 ha, josta järven itsensä osuus on 18 %. Valuma-alueesta noin puolet on Someron, puolet Nummi-Pusulan puolella. Valuma-alueella on kolme lampea: Heinlammi (9 ha), Vahalammi (6 ha) ja Luokkolammi (2 ha). Metsää on valuma-alueesta n. 87 % ja peltoja ja niittyjä noin 4 %. Suopohjaisen metsämaan osuus valuma-alueesta on noin 14 %, ja tästä noin 90 % on ojitettu. Järven rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja vajaat 30 vakituisen asutuksen kiinteistöä.<ref>Tikander & Hietaranta 2006: 16-17.</ref> Vakituista asutusta järven rannoilla on Somerniemen Härjänojan Kaupinkulmalla ja Pusulan [[Kärkölä (Pusula)|Kärkölän]] Rydönkylässä.<ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke =Peruskartta | Mittakaava =1:20 000 | Lehti =2024 11 Salkola | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Ajankohta =1992 | Selite = | Tunniste = | Kieli = }}</ref>


Käyttökelpoisuusluokitukseltaan järven vesi on hyvää tai lähes erinomaista. Väriltään vesi on kirkasta, [[humus|humuksen]] takia hieman ruskeaa. Kalalajeista järvessä esiintyvät alkuperäisinä [[hauki]], [[lahna]], [[ahven]], [[made]], [[särki]], [[salakka]], [[kuore]] ja [[kiiski]] sekä istutettuna jo 1800-luvulta alkaen [[muikku]] ja tämän ohella myös [[siika]], [[ankerias]], [[kuha]] ja [[suutari (kala)|suutari]].<ref name="TH13-14" />
Käyttökelpoisuusluokitukseltaan järven vesi on hyvää tai lähes erinomaista. Väriltään vesi on kirkasta, [[humus|humuksen]] takia hieman ruskeaa. Kalalajeista järvessä esiintyvät alkuperäisinä [[hauki]], [[lahna]], [[ahven]], [[made]], [[särki]], [[salakka]], [[kuore]] ja [[kiiski]] sekä istutettuna jo 1800-luvulta alkaen [[muikku]] ja tämän ohella myös [[siika]], [[ankerias]], [[kuha]] ja [[suutari (kala)|suutari]].<ref name="TH13-14" />

Versio 23. maaliskuuta 2013 kello 15.35

Heinjärvi
Koordinaatit 60°36′25″N, 23°54′05″E
Sijainti Somero (Somerniemi),
Lohja (Pusula)
Valtio Suomi
Pinta-ala 1,894 km²
Pinnankorkeus 117,4 m
Rantaviiva 13,249 km
Suurin syvyys 17,2 m
Valuma-alue 10,80 km²
Laskujoki Jokisillanjoki
Järvinumero 23.064.1.003

Heinjärvi on järvi Someron ja Lohjan rajalla, karun ja korkean Tammelan ylängön reunamilla. Järvi sijaitsee pääosin Somerniemen Härjänojan kylän alueella ja pienempi osa Karisjärven ja Ahonpään kylien takamailla Pusulan Kärkölän kulmakunnalla. Järven pinta-ala on 189,409 hehtaaria ja korkeus merenpinnasta 117,4 metriä. Järvi kuuluu Karjaanjoen vesistöön, jossa se on eräs Pusulanjoen latvajärvistä.[1]

Latvajärvenä järven valuma-alue on pieni, vain noin 1080 ha, josta järven itsensä osuus on 18 %. Valuma-alueesta noin puolet on Someron, puolet Nummi-Pusulan puolella. Valuma-alueella on kolme lampea: Heinlammi (9 ha), Vahalammi (6 ha) ja Luokkolammi (2 ha). Metsää on valuma-alueesta n. 87 % ja peltoja ja niittyjä noin 4 %. Suopohjaisen metsämaan osuus valuma-alueesta on noin 14 %, ja tästä noin 90 % on ojitettu. Järven rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta ja vajaat 30 vakituisen asutuksen kiinteistöä.[2] Vakituista asutusta järven rannoilla on Somerniemen Härjänojan Kaupinkulmalla ja Pusulan Kärkölän Rydönkylässä.[3]

Käyttökelpoisuusluokitukseltaan järven vesi on hyvää tai lähes erinomaista. Väriltään vesi on kirkasta, humuksen takia hieman ruskeaa. Kalalajeista järvessä esiintyvät alkuperäisinä hauki, lahna, ahven, made, särki, salakka, kuore ja kiiski sekä istutettuna jo 1800-luvulta alkaen muikku ja tämän ohella myös siika, ankerias, kuha ja suutari.[1]

Heinjärveen on lasku-uoma Heinlammin kautta myös sen eteläpuolella sijaitsevalla, Vehka-Patamon ja Myllyjärven kautta Arimaa-järveen laskevalla Kovelojärvellä. Tässä uomassa kuitenkin virtaa vettä vain runsaiden sateiden aikaan.[4] Aiemmin tässä uomassa on ollut Tanjaksen myllyksi nimitetty jalkamylly.[5] Koska vuonna 1822 valmistuneessa[6] isonjaon kartassa nähdään Kovelon lasku-uomista vain Vehka-patamoon laskeva, mutta ei Heinlammiin laskevaa[7], niin Kovelon lasku-uoma Heinjärveen lienee myöhemmin myllyä varten kaivettu.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Tikander & Hietaranta 2006: 13-14.
  2. ↑ Tikander & Hietaranta 2006: 16-17.
  3. ↑ Peruskartta 1:20 000. 2024 11 Salkola. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1992.
  4. ↑ Tikander, Sanna & Hietaranta, Jari: Someron vesienhoitosuunnitelma. Osaraportti VII. Kovelon hoitosuunnitelma (pdf) (s. 17) 2006. Somero: Someron kaupunki. Viitattu 29.3.2010.
  5. ↑ Kärki, Manu: Somerniemen vesimyllyt ja -sahat, s. 19. Somerniemi-Seuran julkaisuja 4. Somero: Amanita, 1994. ISBN 9519597379.
  6. ↑ Maanmittaushallitus, uudistusarkisto, uudistusten luettelo Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 20.4.2010.
  7. ↑ Lounaispaikka (Karttapalvelu > Maisemahistoria) Lounaispaikka. Viitattu 20.4.2010.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heinjärvi&oldid=12944640”