Ero sivun ”Nikotiini” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti: poisti 77 Wikidatan sivulle d:q12144 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 35: Rivi 35:
Puhdas nikotiini on useimmille eläimille myrkyllistä, ja sen johdannaisia käytetään [[hyönteismyrkky]]nä esimerkiksi tuotenimillä ''Destruxol'' ja ''XL All Insectiside''. Keskimääräinen tappava annos [[LD50|LD<sub>50</sub>]] on [[rotat|rotilla]] suun kautta 50–188 mg/kg ja ihon kautta 140 mg/kg. Kehossa LD50 on noin 1 mg/kg.<ref>[http://coep.pharmacy.arizona.edu/curriculum/tox_basics/toxhandouts.doc Elizabeth Casarez (University of Arizona, 2001): Basic Prinicples of Toxicology]</ref> Pienempinä annoksina nikotiini aktivoi aivojen [[Nikotiinireseptori|nikotiinireseptoreita]] – eräs [[asetyylikoliinireseptori]]n alatyyppi – johtaen muun muassa mielihyvää tuottavan [[dopamiini]]n erityksen lisääntymiseen<ref>http://www.city.fi/artikkeli/Nikotiini/1355/</ref><ref>Jaana Laitinen: Nikotiinipurkka on pienempi paha. HS 12.4.2010, D2.</ref>. Dopamiinilla on kipuja lievittävää vaikusta<ref>Ilkka Martikainen: Brain Dopamine and Serotonin Receptors in the Perception of Pain. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://oa.doria.fi/handle/10024/50434</ref>.
Puhdas nikotiini on useimmille eläimille myrkyllistä, ja sen johdannaisia käytetään [[hyönteismyrkky]]nä esimerkiksi tuotenimillä ''Destruxol'' ja ''XL All Insectiside''. Keskimääräinen tappava annos [[LD50|LD<sub>50</sub>]] on [[rotat|rotilla]] suun kautta 50–188 mg/kg ja ihon kautta 140 mg/kg. Kehossa LD50 on noin 1 mg/kg.<ref>[http://coep.pharmacy.arizona.edu/curriculum/tox_basics/toxhandouts.doc Elizabeth Casarez (University of Arizona, 2001): Basic Prinicples of Toxicology]</ref> Pienempinä annoksina nikotiini aktivoi aivojen [[Nikotiinireseptori|nikotiinireseptoreita]] – eräs [[asetyylikoliinireseptori]]n alatyyppi – johtaen muun muassa mielihyvää tuottavan [[dopamiini]]n erityksen lisääntymiseen<ref>http://www.city.fi/artikkeli/Nikotiini/1355/</ref><ref>Jaana Laitinen: Nikotiinipurkka on pienempi paha. HS 12.4.2010, D2.</ref>. Dopamiinilla on kipuja lievittävää vaikusta<ref>Ilkka Martikainen: Brain Dopamine and Serotonin Receptors in the Perception of Pain. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://oa.doria.fi/handle/10024/50434</ref>.
[[Nikotiinireseptori]]t säätelevät myös [[asetyylikoliini]]n, [[serotoniini]]n ja [[noradrenaliini]]n vapautumista. Nikotiinireseptoreita on tiheästi mesolimbisen alueen ja prefrontaalikorteksin dopaminergisissa hermoissa.<ref name="DuoTaru">[http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo94040.pdf Taru Mustonen: ''Tupakkariippuvuuden neurobiologinen tausta''. Duodecim 2004;120(2):145-52.]</ref> Pääasiallisesti reseptorit sijaitsevat ventraalisen tegmentaalialueen (VTA) hermosoluissa, joiden haarakkeet ulottuvat aivojen mielihyväkeskuksen (''nucleus accumbensin'') alueelle.<ref name="DuoTaru"/> Myös muun muassa oppimista ja muistia säätelevän kolinergisen järjestelmän [[neuroni|neuroneissa]] on nikotiinireseptoreita, jotka stimuloivat VTA:n dopaminergisia neuroneja ja lisäävät dopamiinin tuotantoa. Nikotiini sitoutuu lisäksi prefrontaalisesta [[aivokuori|aivokuoresta]] lähtevien glutamatergisten neuronien reseptoreihin. Vapautuva [[glutamaatti]] aktivoi VTA:n dopaminergisia hermoja ja lisää dopamiinin eritystä mielihyväkeskuksen alueella. Glutamaatin ja asetyylikoliinin stimuloivien vaikutusten oletetaan olevan yhteydessä vireyden vahvistumiseen, tarkkaavaisuuteen ja [[kognitio|kognitiivisiin]] toimintoihin.<ref name="DuoTaru"/> Kognition kohentamisen kannalta optimaalista nikotiiniannosta ei kuitenkaan ole pystytty määrittämään.<ref>[http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95611.pdf Kristiina Patja ja Auli Verkkoniemi: ''Tupakka, nikotiini ja kognitiiviset toiminnot''. Duodecim 2006;122(6):665-9.]
[[Nikotiinireseptori]]t säätelevät myös [[asetyylikoliini]]n, [[serotoniini]]n ja [[noradrenaliini]]n vapautumista. Nikotiinireseptoreita on tiheästi mesolimbisen alueen ja prefrontaalikorteksin dopaminergisissa hermoissa.<ref name="DuoTaru">[http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo94040.pdf Taru Mustonen: ''Tupakkariippuvuuden neurobiologinen tausta''. Duodecim 2004;120(2):145-52.]</ref> Pääasiallisesti reseptorit sijaitsevat ventraalisen tegmentaalialueen (VTA) hermosoluissa, joiden haarakkeet ulottuvat aivojen mielihyväkeskuksen (''nucleus accumbensin'') alueelle.<ref name="DuoTaru"/> Myös muun muassa oppimista ja muistia säätelevän kolinergisen järjestelmän [[neuroni|neuroneissa]] on nikotiinireseptoreita, jotka stimuloivat VTA:n dopaminergisia neuroneja ja lisäävät dopamiinin tuotantoa. Nikotiini sitoutuu lisäksi prefrontaalisesta [[aivokuori|aivokuoresta]] lähtevien glutamatergisten neuronien reseptoreihin. Vapautuva [[glutamaatti]] aktivoi VTA:n dopaminergisia hermoja ja lisää dopamiinin eritystä mielihyväkeskuksen alueella. Glutamaatin ja asetyylikoliinin stimuloivien vaikutusten oletetaan olevan yhteydessä vireyden vahvistumiseen, tarkkaavaisuuteen ja [[kognitio|kognitiivisiin]] toimintoihin.<ref name="DuoTaru"/> Kognition kohentamisen kannalta optimaalista nikotiiniannosta ei kuitenkaan ole pystytty määrittämään.<ref>[http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95611.pdf Kristiina Patja ja Auli Verkkoniemi: ''Tupakka, nikotiini ja kognitiiviset toiminnot''. Duodecim 2006;122(6):665-9.] Tieteellisen konsensuksen mukaan oletetaan kuitenkin annoksen olevan sen nikotiinimäärän luokkaa, joka imeytyy kun työntää 20 punaista savuketta (eli koko askin) perärööriin, rektaalisesti nimittäin moni lääkeaine imeytyy kerrassaan mainiosti.
</ref>
</ref>


Versio 23. maaliskuuta 2013 kello 03.41

Nikotiini
[[Tiedosto: |275px|]]
Tunnisteet
IUPAC-nimi (S)-3-(1-Metyyli-2-pyrrolidinyyli)pyridiini
CAS-numero 54-11-5
PubChem CID 89594
SMILES CN(CCC1)[C@@]1([H])C2=CC=CN=C2
Ominaisuudet
Molekyylikaava C10H14N2
Moolimassa 162,23 g/mol
Sulamispiste −80 °C
Kiehumispiste 247 °C
Tiheys 1,01
Liukoisuus veteen liukenee hyvin veteen

Nikotiini on tupakkakasvista saatava pyridiinialkaloidi. Nikotiinin leimahduspiste on 95 °C, itsesyttymislämpötila 240 °C ja CAS-numero 54-11-5. Nikotiini on voimakas nikotiinireseptoreita stimuloiva parasympatomimeetti, ja sitä käytetään päihteenä, hyönteismyrkkynä ja oksennuslääkkeenä [1].

Kemialliset ominaisuudet

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Nikotiini on vesiliukoinen ja sitä voidaan eristää liottamalla tupakkakasvin lehteä vesilasissa 12 tunnin ajan. Kemiallisesti se on orgaanisiin aineisiin kuuluva pyridiinialkaloidi.

Nikotiinin pääasiallinen aineenvaihduntatuote elimistössä on kotiniini (C10H12N2O), jota syntyy maksassa hapettumalla ja erittyy virtsaan.lähde?

Käyttötavat

Erilaisia nikotiinituotteita.

Yleisimmin nikotiinia käytetään polttamalla sitä runsaasti sisältävistä tupakkakasvin lehdistä valmistettuja savukkeita. Nikotiinia käytetään myös nuuskaamalla ja nesteeseen liotettua nikotiinia höyrystävällä sähkösavukkeella. Suunuuska on Ruotsia lukuunottamatta kielletty EU-alueella. Sähkösavukkeessa (sähkötupakassa) käytettäville nikotiinipitoisille nesteille ei ole myönnetty yhtäkään myyntilupaa Suomessa, mutta niitä voi tilata omaan käyttöön ETA-aueelta.

Nikotiinia myydään vieroitushoitoon myös inhalaattoreina, laastareina, purukumina, kielenalus- ja imeskelytabletteina.

Nikotiinia käytetään kärytenauhana tuhohyönteisten hävittämiseen kasvihuoneissa viljeltävistä kasveista. Kärytenauhan käytön ajaksi kasvihuone on suljettava tiiviisti ja lukittava. Nikotiinin myrkyllisyyden vuoksi kärytenauhan käyttäjältä vaaditaan kasvinsuojelun erityistutkinnon suorittaminen.lähde?

Vaikutukset

Puhdas nikotiini on useimmille eläimille myrkyllistä, ja sen johdannaisia käytetään hyönteismyrkkynä esimerkiksi tuotenimillä Destruxol ja XL All Insectiside. Keskimääräinen tappava annos LD50 on rotilla suun kautta 50–188 mg/kg ja ihon kautta 140 mg/kg. Kehossa LD50 on noin 1 mg/kg.[2] Pienempinä annoksina nikotiini aktivoi aivojen nikotiinireseptoreita – eräs asetyylikoliinireseptorin alatyyppi – johtaen muun muassa mielihyvää tuottavan dopamiinin erityksen lisääntymiseen[3][4]. Dopamiinilla on kipuja lievittävää vaikusta[5].

Nikotiinireseptorit säätelevät myös asetyylikoliinin, serotoniinin ja noradrenaliinin vapautumista. Nikotiinireseptoreita on tiheästi mesolimbisen alueen ja prefrontaalikorteksin dopaminergisissa hermoissa.[6] Pääasiallisesti reseptorit sijaitsevat ventraalisen tegmentaalialueen (VTA) hermosoluissa, joiden haarakkeet ulottuvat aivojen mielihyväkeskuksen (nucleus accumbensin) alueelle.[6] Myös muun muassa oppimista ja muistia säätelevän kolinergisen järjestelmän neuroneissa on nikotiinireseptoreita, jotka stimuloivat VTA:n dopaminergisia neuroneja ja lisäävät dopamiinin tuotantoa. Nikotiini sitoutuu lisäksi prefrontaalisesta aivokuoresta lähtevien glutamatergisten neuronien reseptoreihin. Vapautuva glutamaatti aktivoi VTA:n dopaminergisia hermoja ja lisää dopamiinin eritystä mielihyväkeskuksen alueella. Glutamaatin ja asetyylikoliinin stimuloivien vaikutusten oletetaan olevan yhteydessä vireyden vahvistumiseen, tarkkaavaisuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin.[6] Kognition kohentamisen kannalta optimaalista nikotiiniannosta ei kuitenkaan ole pystytty määrittämään.[7]

Savuttomassa muodossa (nuuskana, purukumina, laastarina) nikotiinin käyttäjä jää ilman monia tupakan haittavaikutuksia. Esimerkiksi nuuskaaminen aiheuttaa kuitenkin muita haittoja.

Farmakologia

Farmakokinetiikka

Nikotiini jakautuu elimistöön nopeasti verenkierron mukana ja läpäisee veriaivoesteen, saavuttaen aivot 10-20 sekunnissa savun sisäänhengittämisen jälkeen[8]. Nikotiinin eliminaation puoliintumisaika elimistössä on noin kaksi tuntia[9].

Nikotiini metaboloituu elimistössä enimmäkseen maksan CYP2A6 entsyymin toimesta, ja vähemmissä määrin CYP2B6 entsyymin toimesta. Merkittävin metaboliitti on kotiniini. Muita metaboliitteja ovat nikotiini N'-oksidi, nornikotiini, nikotiini isomethonium ioni, 2-hydroksinikotiini ja nikotiini glukuronidi[10]. Tietyissä olosuhteissa syntyy myös myosmiinia.

Mentoli estää nikotiinin glukuronaatiota ja oksidatiivinen metaboliaa, pidentäen puoliintumisaikaa in vivo[11].

Käytön hyödyt

Nikotiini on keskushermostostimulantti ja sen on aiemmin uskottu lievittävän Alzheimerin tautia ja parantavan muistia vanhuksilla sekä ennaltaehkäisevän erilaisia keskushermostosairauksia, kuten Parkinsonin tautia edellä mainittujen lisäksi. Uudemmat tutkimukset ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tämän.[12][13] On myös todettu nikotiinin mahdollisesti lisäävän Alzheimer-riskiä.[14]

Dopamiinin erityksen on havaittu lisääntyvän nikotiinin käytön seurauksena, minkä aivot kokevat palkitsevana vaikutuksena.[6]

Nikotiini ja muut kolinergistä järjestelmää aktivoivat aineet edesauttavat muistijäljen syntymistä ja parantavat keskittymiskykyä[15]. Tämän perusteella ne voidaan luokitella nootropiineiksi eli älylääkkeiksi.

Käytön haitat

Nikotiini aiheuttaa lähinnä voimakkaan riippuvuuden eikä sinänsä aiheuta tupakointiin liittyviä vaaroja. Nikotiini kohottaa verenpainetta ja lisää sydämen sykettä, mikä lisää erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä.

Nikotiini vaikuttaa miesten hedelmällisyyteen haitallisesti. Nikotiini heikentää siittiöiden kykyä liikkua ja läpäistä munasolun glykoproteiinivaippa zona pellucida. Tutkijat uskovat nikotiinin vaikuttavan negatiivisesti myös naisten hedelmällisyyteen.[16][17]

Riippuvuuspotentiaali

Nikotiinin riippuvuuspotentiaali on korkea. Nikotiini aiheuttaa nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Joidenkin tutkimusten mukaan nikotiinista on yhtä hankalaa päästä eroon kuin hyvin vaikeina riippuvuuksina pidetyistä alkoholismista tai heroiiniriippuvuudesta.

Käytön lopettamisesta seuraa vieroitusoireita, kuten hermostuneisuutta, unettomuutta, päänsärkyä ja voimakasta tupakoinnin/nuuskaamisen tarvetta.

Lainsäädäntö

Nikotiinia sisältävien tupakkatuotteiden myynti on Suomessa sallittu vain 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille. Myynti vaatii myyntiluvan (1. huhtikuuta 2009 alkaen). Tupakkatuotteiden mainonta ja markkinointi on kielletty. Tupakointi julkisissa tiloissa on kielletty. Suomeen on tullut laki, joka kieltää tupakoinnin ravintoloissa. Tupakkatuotteiden myyntiä ja valvontaa säädellään tupakkalaissa. Nuuskan myynti Suomessa on kielletty.

Tupakasta vieroittamisessa käytettyjä nikotiinivalmisteita myytiin aiemmin vain apteekeissa, mutta vuoden 2006 elokuussa nikotiinivalmisteet ilmestyivät myös päivittäistavarakauppojen hyllyille. Vuoden 2012 alussa voimaan tullut laki kieltää tupakan tuotemerkkien näkymisen vähittäismyyntiasiakkaille.[18]

Lähteet

  1. ↑ http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/kessu.htm
  2. ↑ Elizabeth Casarez (University of Arizona, 2001): Basic Prinicples of Toxicology
  3. ↑ http://www.city.fi/artikkeli/Nikotiini/1355/
  4. ↑ Jaana Laitinen: Nikotiinipurkka on pienempi paha. HS 12.4.2010, D2.
  5. ↑ Ilkka Martikainen: Brain Dopamine and Serotonin Receptors in the Perception of Pain. Väitöskirja. Turun yliopisto. https://oa.doria.fi/handle/10024/50434
  6. ↑ a b c d Taru Mustonen: Tupakkariippuvuuden neurobiologinen tausta. Duodecim 2004;120(2):145-52.
  7. ↑ Kristiina Patja ja Auli Verkkoniemi: Tupakka, nikotiini ja kognitiiviset toiminnot. Duodecim 2006;122(6):665-9. Tieteellisen konsensuksen mukaan oletetaan kuitenkin annoksen olevan sen nikotiinimäärän luokkaa, joka imeytyy kun työntää 20 punaista savuketta (eli koko askin) perärööriin, rektaalisesti nimittäin moni lääkeaine imeytyy kerrassaan mainiosti.
  8. ↑ Le Houezec, J. (Syyskuu 2003). "Role of nicotine pharmacokinetics in nicotine addiction and nicotine replacement therapy: a review". Int J Tuberc Lung Dis 7 (9): 811–9. PMID 12971663.
  9. ↑ Benowitz NL, Jacob P 3rd, Jones RT, Rosenberg J, NL; Jacob P, 3rd; Jones, RT; Rosenberg, J (1982). "Interindividual variability in the metabolism and cardiovascular effects of nicotine in man". J Pharmacol Exp Ther 221 (2): 368–72. PMID 7077531.
  10. ↑ Hukkanen J, Jacob P 3rd, Benowitz NL., J; Jacob P, 3rd; Benowitz, NL (March 2005). "Metabolism and Disposition Kinetics of Nicotine". Pharmacol Rev. 57 (1): 79–115. DOI:10.1124/pr.57.1.3. PMID 15734728.
  11. ↑ Benowitz NL, Herrera B, Jacob P 3rd., NL; Herrera, B; Jacob P, 3rd (2004). "Mentholated Cigarette Smoking Inhibits Nicotine Metabolism". J Pharmacol Exp Ther 310 (3): 1208–15. DOI:10.1124/jpet.104.066902. PMID 15084646.
  12. ↑ http://www.newstarget.com/004587.html
  13. ↑ http://www.healthcentral.com/newsdetail/408/523854.html
  14. ↑ http://www.newscientist.com/article/dn18773-nicotine-tied-to-alzheimers-risk.html
  15. ↑ Rusted J, Graupner L, O'Connell N, Nicholls C (August 1994). "Does nicotine improve cognitive function?". Psychopharmacology (Berl.) 115 (4): 547–9. DOI:10.1007/BF02245580. PMID 7871101.
  16. ↑ Medica.de: Nicotine Affects Sperm Adversely Viitattu 5.8.2010
  17. ↑ The New York Times: Fertility: Nicotine Changes Sperm, and Not for the Better Viitattu 5.8.2010
  18. ↑ Piilotetut tupakat hämmentävät kassoilla

Kirjallisuutta

  • Vierola, Hannu: Tupakka: Miehen tietokirja. Helsinki: Terra Cognita, 2007. ISBN 978-952-5697-15-5.
  • Vierola, Hannu: Pysy nuorena – elä kauemmin: Tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Helsinki: Tietosanoma, 2007. ISBN 978-951-885-289-9.

Aiheesta muualla

  Malline:Link FA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nikotiini&oldid=12941057”