Ero sivun ”Seriffi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 19 Wikidatan sivulle d:q578478 siirrettyä kielilinkkiä
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Historiallista taustaa (alku)
Rivi 11: Rivi 11:
Seriffin toimenkuva ja tehtävät vaihtelevat nykyisin paljonkin osavaltioiden välillä. 1800-luvulla seriffit tekivät käytännössä kaikkea mahdollista poliisityötä, johon heitä tarvittiin. Nykyisin Yhdysvalloissa on 3 500 seriffin johtamaa poliisiasemaa – ''Sheriff’s Office''. Pienimmissä niistä on töissä yksi tai kaksi henkeä – [[Los Angeles]]issa Los Angeles County Sheriff’s Department työllistää yli 11 000 henkeä.{{Lähde}}
Seriffin toimenkuva ja tehtävät vaihtelevat nykyisin paljonkin osavaltioiden välillä. 1800-luvulla seriffit tekivät käytännössä kaikkea mahdollista poliisityötä, johon heitä tarvittiin. Nykyisin Yhdysvalloissa on 3 500 seriffin johtamaa poliisiasemaa – ''Sheriff’s Office''. Pienimmissä niistä on töissä yksi tai kaksi henkeä – [[Los Angeles]]issa Los Angeles County Sheriff’s Department työllistää yli 11 000 henkeä.{{Lähde}}


Useat villin lännen lainvalvojista vaihtoivat useinkin toimipaikkaansa ja ehtivät toimia sekä seriffinä että marshalina. Heihin kuului [[Wyatt Earp]], joka aloitti uransa konstaapelina, jatkoi sitä apulaismarshalina ja oli viimeisessä poliisivirassaan apulaisseriffi.
Useat villin lännen lainvalvojista vaihtoivat useinkin toimipaikkaansa ja ehtivät toimia sekä seriffinä että marshalina. Heihin kuului [[Wyatt Earp]], joka aloitti uransa konstaapelina, jatkoi sitä apulaismarshalina ja oli viimeisessä poliisivirassaan apulaisseriffi.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Else Christiansen| Otsikko = Lännen valloitus| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2010| Vuosikerta = | Numero = 15| Sivut = 66-71| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Bonnier| Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = | Issn = 0806-5209| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>


== Marshalit ==
== Marshalit ==
Rivi 24: Rivi 24:
[[Luokka:Poliisitoimi]]
[[Luokka:Poliisitoimi]]
[[Luokka:Villi länsi]]
[[Luokka:Villi länsi]]

==Lähteet==

{{viitteet}}

Versio 21. maaliskuuta 2013 kello 09.14

Tämä artikkeli käsittelee julkisen vallan edustajaa. Sheriffi on myös vuoden 1952 elokuva.

Seriffi (engl. sheriff) on anglosaksisessa maailmassa julkisen vallan edustaja. Termi on alkuperältään brittiläinen korkea-arvoinen yleishallintovirkamies (muinaisengl. scīrgerēfa). Yhdysvalloissa seriffi vastaa usein yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta, toisin sanoen poliisitoimesta. Suomessa nimikettä vastasi pitkälti nimismies.

Seriffit

Suomen kielessä on käytetty kolmea kirjoitustapaa: šeriffi, sheriffi ja seriffi, joka on nykyisin suositeltavin.

Seriffi vastaa asemaltaan poliisipäällikköä. Yhdysvalloissa on perinteisesti valittu seriffi poliittisella vaalilla, ja niin yhä useimmiten tehdään. Seriffit valitaan ylimmiksi lainvalvojiksi joko alueelle, jonka nimi on county – piirikunta – tai piirikunnissa oleviin kaupunkeihin. Valintamenettelyn vuoksi tällaisen lainvalvojan katsotaan edustavan alueensa väestöä, kun esimerkiksi Euroopassa pidetään tärkeänä sitä, että poliisiviranomaiset asettaa tehtäviinsä valtiovalta.

Yhdysvaltojen 50 osavaltiosta 48 on jaettu näihin pienempiin county-hallintoalueisiin. Louisianassa samasta hallintoalueesta käytetään nimitystä parish ja Alaskassa nimitystä borough. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä 3 086 piirikuntaa. Eniten niitä on Texasissa, 254, joista jokaisessa on vaaleilla valittu seriffi. Seriffin apulaisina ja alaisina toimivien virkanimike on deputy sheriff eli sheriff's deputy – apulaisseriffi. Seriffin kakkosmiehellä on joskus arvonimi undersheriff. Tämä virkanimike on käytössä muun muassa viidellä New Yorkin poliisipäälliköllä. New Yorkin seriffin asema on erityinen, hän on High Sheriff eli yliseriffi, ja se on myös Havaijin ja Rhode Islandin osavaltioissa käytetty virkanimike. Texasin kuvernööri on perustuslain nojalla High Sheriff of Texas eli Texasin yliseriffi.

Seriffin toimenkuva ja tehtävät vaihtelevat nykyisin paljonkin osavaltioiden välillä. 1800-luvulla seriffit tekivät käytännössä kaikkea mahdollista poliisityötä, johon heitä tarvittiin. Nykyisin Yhdysvalloissa on 3 500 seriffin johtamaa poliisiasemaa – Sheriff’s Office. Pienimmissä niistä on töissä yksi tai kaksi henkeä – Los Angelesissa Los Angeles County Sheriff’s Department työllistää yli 11 000 henkeä.lähde?

Useat villin lännen lainvalvojista vaihtoivat useinkin toimipaikkaansa ja ehtivät toimia sekä seriffinä että marshalina. Heihin kuului Wyatt Earp, joka aloitti uransa konstaapelina, jatkoi sitä apulaismarshalina ja oli viimeisessä poliisivirassaan apulaisseriffi.[1]

Marshalit

Marshalit ovat poliisipäälliköitä siinä missä seriffitkin, ja usein heistä suomenkielisessä kirjallisuudessa ja elokuvissa käytetäänkin nimitystä seriffi tai joskus liittovaltion seriffi. Siinä missä seriffit valitaan paikallisesti vaaleilla, ovat marshalit Yhdysvaltain oikeusministeriön (United States Department of Justice) alaisuudessa toimivia liittovaltion poliisimiehiä, jotka nimittää virkaansa Yhdysvaltain presidentti.

Marshaleille on nykyisin sälytetty mitä erilaisimpia erityisiä tehtäviä, kuten vankien kuljetuksia ja tuomioistuinlaitoksen ja oikeuskäsittelyjen turvaamista, todistajien suojelua sekä erityisen vaarallisten ja etsintäkuulutettujen rikollisten jäljittämistä. Villin lännen aikaan he tekivät seriffien tapaan myös hyvin laaja-alaisesti kaikkia mahdollisia poliisitöitä.

Yhdysvallat on nykyisin jaettu oikeusministeriön alaisiin 94 hallintoalueeseen eli piirikuntaan, joissa kussakin on yksi U. S. Marshal. Marshalien apuna toimiva on Deputy U. S. Marshal eli apulaismarshal. Muitakin marshal-arvoja on nykyisin käytössä, mutta 1800-luvun ja villin lännen tapahtumien historiaa tutkiva ei niitä juuri kirjallisuudesta kohtaa. Useilla tuon ajan marshaleilla oli takanaan sotakokemus Yhdysvaltain sisällissodasta ja heidän tehtävänsä sisällissodan jälkeen oli olla mukana vakauttamassa oloja kaikin tavoin niin, että liittovaltion yhtenäisyys lujittui. Heillä oli oikeus tuohon aikaan tarvittaessa, varsin pikaisesti valan vannottamalla, rekrytoida eli ottaa itselleen apulaisia. Tarvittaessa he muodostivat vapaaehtoisista miesjoukon, jonka nimitys oli posse, kun vaarallista rikollista lähdettiin jäljittämään ja takaa-ajamaan.

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Lähteet

  1. Else Christiansen: Lännen valloitus. Tieteen Kuvalehti Historia, 2010, nro 15, s. 66-71. Bonnier. ISSN 0806-5209.