Ero sivun ”Pihka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: oc:Resina (vegetala) |
|||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
[[Luokka:Kasvitiede]] |
[[Luokka:Kasvitiede]] |
||
[[Luokka:Hartsit]] |
[[Luokka:Hartsit]] |
||
[[af:Hars]] |
|||
[[ar:راتنج]] |
|||
[[gn:Mangaysy]] |
|||
[[bg:Смола]] |
|||
[[ca:Resina]] |
|||
[[cs:Pryskyřice]] |
|||
[[da:Harpiks]] |
|||
[[de:Harz (Material)]] |
|||
[[en:Resin]] |
|||
[[es:Resina]] |
|||
[[eo:Rezino]] |
|||
[[fa:انگم]] |
|||
[[fr:Résine (végétale)]] |
|||
[[ko:수지]] |
|||
[[hi:सम्ख़]] |
|||
[[hr:Smola]] |
|||
[[io:Rezino]] |
|||
[[is:Trjákvoða]] |
|||
[[it:Resina vegetale]] |
|||
[[he:שרף]] |
|||
[[ka:ფისი]] |
|||
[[kk:Ағаш шайыры]] |
|||
[[lt:Sakai]] |
|||
[[hu:Gyanta]] |
|||
[[mk:Смола]] |
|||
[[nl:Hars]] |
|||
[[ja:天然樹脂]] |
|||
[[no:Harpiks]] |
|||
[[nn:Kvae]] |
|||
[[oc:Resina (vegetala)]] |
|||
[[pnb:جوگن]] |
|||
[[pl:Żywica]] |
|||
[[pt:Resina]] |
|||
[[ro:Rășină naturală]] |
|||
[[ru:Древесная смола]] |
|||
[[simple:Resin]] |
|||
[[sk:Prírodná živica]] |
|||
[[sr:Смола]] |
|||
[[sh:Smola]] |
|||
[[sv:Kåda]] |
|||
[[tl:Sahing (katas ng puno)]] |
|||
[[ta:பிசின்]] |
|||
[[th:ยางไม้]] |
|||
[[tr:Reçine]] |
|||
[[uk:Живиця]] |
|||
[[zh-yue:樹脂]] |
|||
[[zh:树脂]] |
|||
Versio 15. maaliskuuta 2013 kello 15.05
Pihka on eteeristen öljyjen ja hartsien seos, jota havupuut erittävät pihkasolujen välissä oleviin pihkaonteloihin ja -tiehyisiin. Puun haavoihin valuva pihka suojaa sitä bakteereilta sekä tuhohyönteisiltä ja -sieniltä. Männyn ja kuusen pihka on väriltään kellertävää. Tavallista havupuiden pihkaa ei pidä sekoittaa meripihkaan, joka on fossiilista pihkaa. Aikaisemmilla vuosisadoilla pihkaa pureksittiin purukumin lailla.
Pihka lääkinnässä
Kuusen pihkaa on käytetty ihotautien lääkinnässä. Kuusenpihkavoide on saanut Lääkelaitokselta myyntiluvan.[1]
Ensimmäinen suomalainen maininta pihkasta lääkkenä on Benedictus Olain lääkärikirjassa vuodelta 1578. Siinnä sitä suositeltiin säärihaavoihin. Sitä on perinteisesti käytetty palovammoihin, paiseisiin ja ihottumiin. Männynpihkan ominaisuudet eivät ole yhtä hyviä.[2]
Lääkäri Arno Sipponen tekee pihkasta väitöskirjaa. Hän tutustui pihkahoitoon Kolarissa, jossa sillä parannettiin vanhuksen painehaava, vaikka oli jo määrätty amputointi. Pohjois-Suomessa pihkahoito on aktiivisessa käytössä.[2]
Viitteet
- ↑ Yle.fi luettu 5.9.2008
- ↑ a b Pihkasta tuli huippulääke Yle 6.3.2012
Kirjallisuutta
- Metsälä, Harri: Pihka. Helsinki: Kustantajat Sarmala: Rakennusalan kustantajat, 2001. ISBN 951-664-074-5.
Aiheesta muualla
- Kåda (esittelee pihkan nimityksiä, käyttöä ja historiaa) (ruotsiksi)