Ero sivun ”Dehydraatio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätään vuoden 2012 luetuimmat malline. |
|||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
{{Tynkä/Kemia}} |
{{Tynkä/Kemia}} |
||
{{Vuoden 2012 luetuimmat artikkelit|16516|4755}} |
|||
[[Luokka:Fysiologia]] |
[[Luokka:Fysiologia]] |
||
Versio 14. maaliskuuta 2013 kello 13.42
Dehydraatiolla tarkoitetaan yleisesti veden poistamista. Kemiassa dehydraatiolla tarkoitetaan eliminaatioreaktiota, johon liittyy vesimolekyylin (H2O) lohkeaminen.
Lääketieteessä dehydraatiolla eli nestehukalla tai nestevajeella tarkoitetaan elimistön kuivumistilaa, joka syntyy elimistön liian vähäisen nestemäärän seurauksena. Jo muutaman prosentin vaje elimistön sisältämän veden määrässä voi aiheuttaa ongelmia. Nestehukan aiheuttamia oireita ei kuitenkaan aina osata yhdistää nestehukkaan.[1]
Nestehukan ensioireita on usein päänsärky, ja tilan pahentuessa tulee väsymys. Lopulta pelkkä liikkuminen voi tuntua ylivoimaiselta. Nestehukassa voi ilmetä myös lihaskramppeja, sormien ja jalkojen turpoamista sekä pahimmillaan huimausta, pahoinvointia ja sekavuutta.
Lievissä tapauksissa hoitona toimii nesteen ja energian nauttiminen sekä lepääminen. Vakavissa elimistön kuivumistapauksissa on sairaalahoito välttämätöntä.[1]
Nestehukan syynä voi olla esimerkiksi ripuli tai vatsatauti. Myös aldosteronin riittämätön eritys lisämunuaiskuorikerroksesta voi olla syynä kuivumiseen. Alkoholin poistuminen elimistöstä aiheuttaa usein vieroitusoireena elimistön dehydraatiota.
Dehydraatio on tavallisempaa lapsilla ja vanhuksilla. Dehydraatiotilan oireita ovat hemoglobiinin määrän ja punasolujen tilavuusosuuden suureneminen veressä, painon lasku, kudosten kimmoisuuden väheneminen, limakalvojen kuivuminen sekä elektrolyyttien pitoisuuksien muuttuminen elimistössä.
Lähteet