Ero sivun ”Maanjako” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2 118 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
lisättiin kappale maanjakotoimitus
pEi muokkausyhteenvetoa
(lisättiin kappale maanjakotoimitus)
'''Maanjako''' on toimitus, jossa maa jaetaan kahden tai useamman omistajan kesken. Muinoin [[Kylä|kylien]] ja [[Yksinäistalo|yksittäistalojen]] asukkaat ottivat [[Erämaa|erämaasta]] hallintaansa laajoja-alueita metsälläkäyntiä ja [[Kaskiviljely|kaskiviljelyä]] varten. He rajoittivat oman alueensa hakkaamalla puihin merkkejä enemmän tai vähemmän tarkasti. Tätä varhaisinta maanjakotapaa kutsutaan [[Lohkojako|lohkojaoksi]].
 
Ajanmittaan vakaantui peltoviljelys ja pellot jaettiin osamiesten kesken todennäköisesti kylvömäärän mukaan.
| Nimeke = Mitä Missä Milloin tietosanakirja| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1992
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Maanjako| Sivu = 524| Sivut = | Selite = maanjakotoinen painos
| Julkaisupaikka = KeuruuHelsinki| Tunniste = | Isbn = 951-1-11669-X
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu = 10.3.2013| Kieli = }}</ref>, jonka nimi juontuu kapeiden [[Sarka|sarkojen]] jakamisesta auringon kulkusuunnan mukaisesti samassa järjestyksessä kuin talot olivat itse kylässä. Jakotavan säännökset koskivat vain viljelymaata, metsät ja vesialueet olivatjäivät sen ulkopuolellaulkopuolelle. Aikaa myöten aurinkojako havaittiin hankalaksi ja epätaloudelliseksi tavaksi viljellä maata, koska se johti [[Vainiopakko|vainiopakkoon]]. 1700-luvulla alkoi ilmetä vaatimuksia, joiden mukaan viljelykset tulsitulisi koota yhdeksi kokonaisuudeksi talon lähelle. Jotta tämä oli mahdollista, piti ryhmäkylän taloja siirtää etäämmälle viljelyalueen laidoille. Uudistuksen voimakkaimpana esitaistelijana toimi Ruotsi-Suomen maanmittauslaitoksen päällikkö [[Jakob Faggot]].
 
Ruotsin [[valtiopäivät]] käsitteli [[Maareformi|maareformia]] vuosina 1746-47 maataloustuotannon tehostamiseksi. [[Kauppatase|Kauppataseen]] tasapainottamiseksi, pidettiin välttämättömänä oman viljantuotannon lisäämistä. Jakob Faggot oli samoihin aikoihin esittänyt julkaistussa kirjassaan maanjaon uudistusta, jonka esikuva oli peräisin pääosin peräisin [[Englanti|Englannista]]. Faggotin esitys sai voimakasta kannatusta eri [[Sääty|säädyissä]], ainoastaan talonpojat epäilivät sitä, mutta lopulta hekin alkoivat taipua isojaon kannalle. Toimeenpaneva [[asetus]] uudistuksesta annettiin vuonna 1757.<ref name="Suomen historian pikkujättiläinen">{{Kirjaviite
| Nimeke = Suomen Historian Pikkujättiläinen| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1997
| Tekijä = Ilkka Mäntylä| Suomentaja =
| Luku = Kustavilainen aika| Sivu = 348| Sivut = | Selite = Eriseitsemäs säätyjen olotpainos
| Julkaisupaikka = Porvoo| Tunniste = | Isbn = 951-0-14253-0
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Nimeke = Pieni Tietosanakirja III| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1951
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Maanjako| Sivu = 66| Sivut = | Selite = Maanjako
| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 5| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1963
| Tekijä = | Suomentaja =
| Luku = Maanjako| Sivu = | Sivut = 1109-1114| Selite =
| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
* ''[[Isojako]]'' tarkoittaa sellaista maanjakoa, jossa jakamattoman kylän monipalstaisuus lopetaan ja kullekkin talolla annetaan toimitetun jyvityksen perusteeella sille kuuluvat tilukset yhtena tai mahdollisimman harvoina tiluskappaleina.
 
* ''[[Kylä]]'' tarkoittaa isojaossa vanhastaan ollutta yksinäistaloa tai muutakin lohkokuntaa, jonka alueet on tietyillä rajoilla määritelty. Siellä missä ei ollut kylää, kutsuttiin aluetta jakokunnaksi. Isojako voidaan toimittaa sellaisessa kylässä tai jakokunnassa, jossa sitä ei ole aikaisemmin toimitettu. Isojako on lain mukaan toimitettava, mikäli yleinen etu tai joku talon omistaja sitä vaatiivaati.
 
*''[[Manttaali]]'' ilmaisee sen osuuden, joka talolle kuuluu kylän maasta tai vesialueesta.
*''[[Uusjako]]'' on toimitus, jolla voidaan korjata aikaisemmin isojaossa tapahtuneita virheitä ja puutteita. Uusjaot ovat uusia isojakoja, joissa jakoperusteena on isojaon mukainen nautinta.
 
*''Isojaon täydentämisessä'' käydään läpi uudelleen rajoja ja [[Rajamerkki|pyykityksiä]]. Monipalstaisuuden vähentämiseksi voidaan tiluksia ja kylänmäkiä vaihtaa tai muuten muuttaa.
 
*''[[Lohkominen (maanmittaus)|Lohkominen]]'' on rajoilleen määrätyn alueen erottaminen tilasta uudeksi itsenäiseksi tilaksi, jolla on oma reksiterinumreo ja manttaali, jos sellainen oli emätilalla.<ref name="pieni tietosanakirja" />
| ajankohta = 1/2010| julkaisupaikka = | julkaisija =Metla
| viitattu = 10.3.2013| kieli = }}</ref>
 
== Maanjakotoimitus (Isojako) ==
 
Maanjakotoimituksen suoritti [[maanmittausinsinööri]] kahden [[Uskottu mies|uskotun miehen]] avustuksella. Määräys toimitukselle saatiin [[Maaherra|maaherralta]].
 
Alkukokouksen jälkeen toimenpiteet voitiin jakaa kolmeen pääryhmään: [[Jakokunta|Jakokunnan]] muodostaminen, valmistelu- ja käytäntöönpanotoimet.
 
Kun jakoa alettiin toimittaa, määriteltiin ensimmäisenä jakokunnan laajuus piirirajankäynnillä, mikäli sitä ei oltu jo aikaisemmin suoritettu tai se oli muutoin epäselvä.
 
Valmistelutoimenpiteisiin kuuluivat myös alueiden mittaus ja kartalle pano, jollei karttaa ollut valmiiksi olemassa. Valmisteluun sisältyi myös liikamaan erottaminen, verollepano, jyvitys ja laatia [[nautinta]] selitelmä, josta selvisi, mitkä etuisuudet ovat talojen ja mitkä puolestaan kylän yhteisiä. Tämän jälkeen ratkaistiin kysymykset jakoperusteista ja yhteisiksi jäävistä alueista. Toimitusinsinööri vahvisti osittelun kartalle.
 
Valmistelutoimenpiteiden jälkeen ryhdittiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin, jolloin jakolinjat ja jakorajat lopullisesti merkittiin kartalle ja laadittiin jakokirja, josta selvisi mitä tiluksia kukin tila oli saanut. Tämän jälkeen jako selvitettiin asianosaisille sekä toimitettiin kartan mukaan rajankäynti ja pyykitys. Pyykityksen jälkeen vahvistettiin osakasten väliset korvaukset talon siirtämisestä, viljelyksistä ja pystymetsästä. Lopuksi jakotoimitus julistettiin päättyneeksi ja annettiin valitusosoitus.
 
Jakotoimituksen saatua lainvoiman, lähetettiin asiakirjat läänin maanmittauskonttoriin tarkistettaviksi. Mikäli jako hyväksyttiin siellä, se merkittiin maarekisteriin, jolloin sille syntyi lainvoima. Lainvoimainen jako oli toimitusinsinöörin kuulutettava julkisesti.
 
Maanjakotoimituksesta valitettiin [[Maaoikeus|maanjako-oikeuteen]] ja edelleen sen päätöksestä [[Korkein oikeus (Suomi)|korkeimpaan oikeuteen]]. Maaherran päätöksestä puolestaan valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.<ref name="pieni tietosanakirja" />
 
== Lähteet ==
2 604

muokkausta

Navigointivalikko