Venäläisvuori

Venäisvuori on Pirkanmaan korkein paikka, 232,50 metriä merenpinnasta. Vaaralla sijaitsee hiihtokeskus Juupavaara, jossa on viisi laskettelurinnettä ja kolme hiihtohissiä. Rinteiden korkeusero on 122 metriä ja niiden pituus on 950 metriä.

Perimätietoa

Perimätiedon mukaan vuonna 1808 Suomen sodan aikana on haudattu Porrassuolle 4-5 venäläissotilasta, suon laidalta kaadetun männyn kannossa kerrotaan olleen 4-5 ortodoksiristiä, myöhemmin 1950-luvulla paikalla ojaa kaivanut muutti ojan suuntaa kannossa olleiden ristien takia. Venäläisotilaiden kuolinsyytä ei tiedetä varmuudella, erään tiedon mukaan venäläissotilaat olivat ryöstelleet paikallisissa taloissa ja ahdistelleet naisia ja tämän jälkeen paikalliset isännät olivat surmanneet sotilaat ja upottaneet suohon. Toisen version mukaan heidät olisi teloitettu omien toimesta sotilaskarkureina.

Venäläisvuoren luonto

Venäläisvuori on Pirkanmaan korkein vuori 232,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Venäläisvuoren alueen metsät ovat tyypillisesti kuivahkoa kangasmetsää, metsäkasvillisuudeltaan alue kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Alue kuuluu Sisä-Suomen keidassuoalueeseen, maisemarakenteeltaan kaakkoisen järvialueen ja koillisen vuorimaan rajoille, luonnonmaantieteellisesti Järvi-Suomeen. Alueen eläimistönä tyypillinen havumetsävyöhykkeen lajisto, lintu ja nisäkäslajisto on runsas, alueen alkuperäisasukkeja ovat hirvi ja ilves, myös karhuja ja susia on tavattu. Istutuksista ovat levinneet valkohäntäpeura ja metsäkauris, muuta pienempää alkuiperäislajistoa ovat mm. kettu, näätä, mäyrä, metsäjänis, kärppä, orava, metsähiiri, metsämyyrä sekä päästäiset, mutta myös liito-orava-havaintoja on tehty. Muualta levinneitä lajeja ovat mm. rusakko, kenttämyyrä ja maamyyrä, turkistarhoista levinneitä karkulaisia ovat supikoira ja villiminkit. Yleisimmät lintulajit ovat teeri, peippo, pajulintu, metsäkirvinen, lehtokurppa, rastaat, tiaiset ja lokit, harvinaisempia lajeja ovat metso, pohjantikka ja töyhtötiainen, isommista lajeista mm. kurki, laulujoutsen, kalasääksi, haukka ja huuhkaja. Yleisimpiä kalalajeja ovat mm. ahven, muikku, kuha, hauki, lahna, made ja särkikalat.

Juupavaaran laskettelukeskus

Juupavaaralla sijaitsee myös laskettelukeskus. Juupavaaran suurin korkeusero on 122 metriä ja pisin rinne kurottaa 950 metrin matkan. Keskuksen huipulta alas kulkee viisi rinnettä, jotka ovat kaikki valaistuja ja niiden käyttöön on valjastettu kolme hissiä,joista 2 on ankkuri- ja 1 sompahissi Alueella on myös pulkkamäki ja moottorikelkkareittejä sekä mahdollisuuksia murtomaahiihtoon. Lisäksi siellä on mökkejä majoitus käytössä ja ravintola A-oikeuksin.

Aiheesta muualla

• Juupavaara

Suomen maakuntien korkeimmat maastonkohdat

• Ahvenanmaa: Orrdalsklint
• Etelä-Karjala: Haukkavuori
• Etelä-Pohjanmaa: Raitamäki
• Etelä-Savo: Paukkulanmäki
• Kainuu: Iso Tuomivaara
• Kanta-Häme: Niinimäenselänmaa
• Keski-Pohjanmaa: Salmelanharju
• Keski-Suomi: Kiiskilänmäki
• Kymenlaakso: Ukkosvuori
• Lappi: Halti
• Pirkanmaa: Venäläisvuori
• Pohjanmaa: Pyhävuori
• Pohjois-Karjala: Koli
• Pohjois-Pohjanmaa: Valtavaara
• Pohjois-Savo: Maaselänmäki
• Päijät-Häme: Tiirismaa
• Satakunta: Soininharju
• Uusimaa: Loukkumäki
• Varsinais-Suomi: Särämäki