Sihteeri (lintu)

Sihteeri
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo:	Haukat Accipitridae
Alaheimo:	Sihteerit Sagittariinae
Suku:	Sagittarius Hermann, 1783
Laji:	serpentarius
Kaksiosainen nimi
Sagittarius serpentarius (Miller, 1779)
Sihteerin levinneisyys
Katso myös
Sihteeri (lintu) Wikispeciesissä   Sihteeri (lintu) Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKVirheellinen IUCN-arvo

Sihteeri (Sagittarius serpentarius) Afrikan savanneilla elävä pitkäjalkainen petolintu. Aiemman luokittelun mukaan se muodosti oman sihteerien heimonsa (Sagittariidae), mutta nykyisin se kuuluu haukkojen heimoon (Accipitridae) omassa alaheimossaan. Lajin nimesi John Frederick Miller vuonna 1779.

Ulkonäkö

Lintu on suunnilleen kotkan kokoinen ja painaa keskimäärin 3,3 kg. Sihteerillä on pitkät jalat ja pidentyneet niskatöyhtö sekä pyrstön sulat. Silmän oranssinpunainen höyhenistä paljas ympärys ulottuu nokkaan asti. Sukupuolet ovat samannäköisiä, joskin koiraan pyrstö- ja töyhtösulat ovat hieman pidemmät kuin naaraan. Nuoren linnun naama on keltainen.

Elintavat ja ravinto

Sihteerit ovat pareittain eläviä lintuja. Ne hakevat ravintonsa noin 20–500 km²:n alueelta. Linnut ovat petolintuja ja syövät käärmeitä, selkärangattomia ja pieniä nisäkkäitä. Sihteeri on kehittänyt omalaatuisen tavan pyydystää käärmeitä. Se hyökkää käärmeen kimppuun siivet levitettyinä ja potkii sitä jaloillaan. Sitten se hyppii käärmeen päällä niin kauan että tämä kuolee. Sihteerit hävittävät tehokkaasti käärmeitä, ja niinpä niitä on yritetty istuttaa Intiaan tuhoamaan kobria. Istutukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet, koska sihteeri ei pärjää sademetsissä. Sihteerit myös seurailevat pensas- ja savannipaloja etsien kuolleita ja loukkaantuneita saaliseläimiä.

Sihteeri on paikkalintu mutta saattaa siirtyillä ravinnon perässä pitkiäkin matkoja. Maailman populaation koko on 10 000–100 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen.

Lisääntyminen

Sihteerit tekevät risupesänsä sadekauden alkaessa akasian latvaan 5–7 metrin korkeuteen ja munia on useimmiten kaksi, joskus kolme. Molemmat puolisot hautovat, naaras kuitenkin enimmän aikaa, noin 45 päivää. Suurempi poikanen voi syödä pienemmän, jos emot eivät toimita poikasille riittävästi ruokaa. Poikaset oppivat syömään oma-aloitteisesti 40 päivän ikäisinä ja ovat valmiita jättämään pesän 65–105 päivän vanhoina. Sihteerin elinpiiri on tavallisesti 45–50 neliökilometriä, mutta vaihtelee 20–500 neliökilometrin välillä. Sihteerit voivat pesiä kahdesti 10 kuukauden aikana, jos olosuhteet ovat suotuisat.

Lähteet

• Maailman luonto:Eläimet:Linnut, Weilin+Göös 1999
• Kenyabirds