Ero sivun ”Rikkivety” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p r2.6.5) (Botti lisäsi: eu:Azido sulfidriko |
|||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
[[Luokka:Myrkylliset aineet]] |
[[Luokka:Myrkylliset aineet]] |
||
[[ar:كبريتيد الهيدروجين]] |
|||
[[id:Hidrogen sulfida]] |
|||
[[ms:Hidrogen sulfida]] |
|||
[[zh-min-nan:Liû-hoà chúi-sò͘]] |
|||
[[be:Серавадарод]] |
|||
[[bs:Vodonik sulfid]] |
|||
[[bg:Сероводород]] |
|||
[[ca:Àcid sulfhídric]] |
|||
[[cs:Sulfan]] |
|||
[[da:Svovlbrinte]] |
|||
[[de:Schwefelwasserstoff]] |
|||
[[et:Vesiniksulfiid]] |
|||
[[el:Υδρόθειο]] |
|||
[[en:Hydrogen sulfide]] |
|||
[[es:Ácido sulfhídrico]] |
|||
[[eo:Hidrogena sulfido]] |
|||
[[eu:Azido sulfidriko]] |
|||
[[fa:سولفید هیدروژن]] |
|||
[[fr:Sulfure d'hydrogène]] |
|||
[[ko:황화 수소]] |
|||
[[hy:Ծծմբաջրածին]] |
|||
[[hr:Sumporovodik]] |
|||
[[is:Brennisteinsvetni]] |
|||
[[it:Acido solfidrico]] |
|||
[[he:מימן גופרתי]] |
|||
[[lv:Sērūdeņradis]] |
|||
[[lt:Sieros vandenilis]] |
|||
[[hu:Kén-hidrogén]] |
|||
[[ml:ഹൈഡ്രജന് സള്ഫൈഡ്]] |
[[ml:ഹൈഡ്രജന് സള്ഫൈഡ്]] |
||
[[mn:Хүхэрт устөрөгч]] |
|||
[[nl:Waterstofsulfide]] |
|||
[[ja:硫化水素]] |
|||
[[no:Hydrogensulfid]] |
|||
[[pl:Siarkowodór]] |
|||
[[pt:Sulfeto de hidrogênio]] |
|||
[[ro:Hidrogen sulfurat]] |
|||
[[ru:Сероводород]] |
|||
[[sq:Acidi Sulfhidrik]] |
|||
[[simple:Hydrogen sulfide]] |
|||
[[sk:Sírovodík]] |
|||
[[sr:Водоник-сулфид]] |
|||
[[sh:Vodonik sulfid]] |
|||
[[sv:Svavelväte]] |
|||
[[th:ไฮโดรเจนซัลไฟด์]] |
|||
[[vi:Hydro sulfua]] |
|||
[[tr:Hidrojen sülfür]] |
|||
[[uk:Сірководень]] |
|||
[[zh:硫化氫]] |
|||
Versio 11. maaliskuuta 2013 kello 13.33
| Rikkivety | |
|---|---|
[[Tiedosto:  |275px|]] |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet |
Vetysulfidi Divetysulfidi Sulfaani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | H2S |
| Moolimassa | 34,082 g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön kaasu |
| Sulamispiste | -82,30°C (190,85 K) |
| Kiehumispiste | -60,28°C (212,87 K) |
| Tiheys | 1,363 kg/m3, kaasu |
| Liukoisuus veteen | 0,25 g/100 ml (40 °C) |
Rikkivety (H2S), IUPAC-nimeltään divetysulfidi, on myrkyllinen, mädälle kananmunalle haiseva kaasu. Toisin kuin lähisukulaisensa vesi se palaa, muodostaen rikkidioksidia ja vettä. Rikkivety on erittäin pahanhajuista jo pieninä pitoisuuksina, mutta turruttaa hajuaistin nopeasti ja voi siten aiheuttaa huomaamatta hengenvaaran huonosti ilmastoiduissa tiloissa.
Yleensä laboratoriokäyttöön tarkoitettu rikkivety valmistetaan rautasulfidin ja laimean rikkihapon välisellä reaktiolla.
FeS(s)+H2SO4(aq) → H2S(g)+FeSO4(aq)
Rikkivetyä voi syntyä vaarallisia määriä, jos alkaliseen vetysulfidiliuokseen sekoittuu happoa:
NaHS(aq)+H+(aq) → H2S(g)+Na+(aq)
Esiintyminen
Rikkivetyä esiintyy esimerkiksi kemiallisessa metsäteollisuudessa, vaikkapa sulfaattisellutehtaiden prosessi- ja jätevedenkäsittelytiloissa, joissa liikuttaessa on siksi useasti käytettävä rikkivetymittaria jonka hälyttäessä pitää tilasta poistua tai, jos on mukana, ottaa hengityssuojain, vaikkapa paineilmahengityslaite, käyttöön. Samanlainen rikkivetyvaara esiintyy myös kunnallisia jätevesiä käsittelevissä pumppaamoissa ja puhdistamoissa.
Suomessa Talvivaaran kaivoksella ja metallin talteenotossa rikkivety on prosessikemikaali joka aiheutti yhden henkilön tapaturmaisen kuoleman 15.03.2012. Tämän tapauksen tutkinta ja mahdolliset syytteiden nostot ovat tätä kirjoitettaessa vielä kesken.[1]
Terveysvaikutukset
Yleisin altistumistapa rikkivedylle on hengitysilman mukana, hengitysteiden kautta. Rikkivedylle altistuminen voi pahimmissa tapauksissa johtaa kuolemaan. Lievemmissä tapauksissa rikkivedylle altistuminen aiheuttaa yleisimmin pahoinvointia, huimausta, ja hengitysvaikeuksia.[2] Yleisesti on todettu yskää, kurkkukipua ja päänsärkyä. [3]
Rikkivedylle altistuneilla on joissakin tapauksissa todettu tärinää ja voimakkaita kouristuksia sekä tasapainon häiriintymistä. Myös houreita, hajuaistin halvaantumista, rintakipua, silmävaivoja ja mahdollista ruokahalun vähenemistä on esiintynyt. Jo yksi henkäys korkean rikkivetypitoisuuden omaavaa kaasua voi aiheuttaa tajunnanmenetyksen ja astmaatikoille jopa pieni määrä sisäänhengitettynä voi aiheuttaa keuhkoputken ahtaumaa. Rikkivedylle altistuminen lisää keskenmenon riskiä. [2]
Rikkivedyn myrkyllisyys on verrattavissa vetysyanidiin; se estää soluhengitykseen osallistuvien entsyymien toiminnan.