Ero sivun ”ACARS” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
AvocatoBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: tr:ACARS
p Botti poisti 11 Wikidatan sivulle d:q288028 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 170: Rivi 170:


[[Luokka:Avioniikka]]
[[Luokka:Avioniikka]]

[[de:ACARS]]
[[en:Aircraft Communications Addressing and Reporting System]]
[[fr:Aircraft Communication Addressing and Reporting System]]
[[it:ACARS]]
[[nl:Aircraft Communications Addressing and Reporting System]]
[[no:Aircraft Communications Addressing and Reporting System]]
[[pl:ACARS]]
[[pt:Aircraft Communication Addressing and Reporting System]]
[[ru:ACARS]]
[[tr:ACARS]]
[[zh:飞机通信寻址与报告系统]]

Versio 10. maaliskuuta 2013 kello 15.51

ACARS eli Aircraft Communication Addressing and Reporting System on ilmailussa käytetty tiedonsiirtojärjestelmä, joka mahdollistaa lyhyiden tekstiviestien välittämisen lentokoneiden ja maa-asemien tai toisten lentokoneiden välillä. ACARS käyttää siirtotienä radio- tai satelliittiyhteyksiä.

ACARS-järjestelmä esiteltiin jo 1970-luvulla, mutta se alkoi yleistyä liikenneilmailussa vasta 1980-luvun loppupuolella suurten lentoyhtiöiden siirryttyä sen käyttöön. Alkuvaiheessa ACARS käytti siirtotienään VHF–taajuuksia ja myöhemmin käyttöön otettiin myös satelliittiyhteydet ja HF-taajuudet. Satelliittiyhteydet mahdollistavat yhteydet myös VHF-verkon kantaman ulkopuolella, kuten valtamerien päällä, mutta niiden ongelmana on yhteyksien kallis hinta ja toimimattomuus napa-alueilla. ACARS HF-verkko saatiin valmiiksi vuonna 2001 ja se mahdollistaa yhteydet myös napa-alueiden päällä ja on satelliitteja halvempi vaihtoehto valtamerien ylityksissä.

ACARS-sanomat perustuvat vanhaan teleks-järjestelmään ja tämän vuoksi viestit reititetään aina palveluntarjoajan palvelimien läpi, vaikka viesti lähetettäisiinkin lentokoneesta toiseen.

Käyttötarkoitukset

ACARS-sanomia käytetään mm. lennonjohdon viestien, ATIS-tiedotteiden, painolaskelmien, aikataulutietojen, huoltotilausten, työvuorolistojen, sijaintiraporttien ja telemetriatietojen välittämiseen. ACARS-viesteillä voidaan välittää myös vapaamuotoisia tekstiviestejä.

Muutamia esimerkkejä ACARS-sanomista:

Helsinki-Vantaan ATIS-tiedote lentokoneelle:

/HELATXA.TI2/
EFHK DEP ATIS D 1118Z 
DEP RWYS 22R AND 22L
RWY 22R BC 89. 80. 72. AT TIME 0551. RWY IS DAMP
RWY 22L BC 89. 89. 89. AT TIME 0530.  RWY IS DAMP
ON TWYS AND APRONS BA GOOD. 
HEAVY BIRD ACTIVITY IN VCY OF

Vapaamuotoinen tekstiviesti huollosta lentokoneelle:

G43H11917#/.HELGHAY 
TULETTE KUULEMMA TAKAISIN 
ONKO MITA ONGELMIA 
NCC TECH 
LEO

Helsinki-Bryssel -lennon painolaskelma:

G43H#0201#/LOADSHEET PRELIM 1211 
AY0813/HEL BRU OHLVF   
2/3/0 ZFW 052643 
MAX 58500 L 
TOF 7800 
TOW 60443 
MAX  66900 
TIF   5600 
LAW  54843 
MAX  62500 
UNDLD   5857 
PAX 61/25/7/0    
TTL  93 BA

Laitteistot lentokoneessa

Lentokoneessa ACARS-sanomien lähetyksestä ja vastaanottamisesta huolehtii ACARS Management Unit (MU). Kehittyneemmät MU:n versiot tunnetaan nimellä Communication Management Unit (CMU). MU/CMU toimii reitittimenä lentokoneen järjestelmien ja maa-asemien välillä. MU/CMU valitsee aina parhaan siirtotien lähetettävien viestien välitykseen ja välittää saapuneet viestit oikeaan päätteeseen lentokoneessa.

ACARS viestejä lähetetään Multifunction Control and Display Unit (MCDU)– viestinlähetys laitteen välityksellä. Viestit tulevat perille radion/satelliitin välityksellä laitteen näyttöön ja myös paperitulosteena.


Tyypillisesti lentokoneen ACARS-päätelaitteet käsittävät lennonhallintatietokoneen (FMC Flight Management Computer), tulostimen, ja matkustamopäätteen.

Suurin osa saapuvista viesteistä on tarkoitettu lentäjille ja MU/CMU reitittää ne ohjaamon lennonhallintatietokoneelle tai tulostimelle, ja viestin tyypistä ja lennonvaiheesta riippuen ilmoittaa saapumisesta ääni- tai valomerkillä.

Lennonhallintatietokoneella lentäjät voivat manuaalisesti lähettää viestejä ja lukea saapuneita sanomia. Sanomat voivat saapua myös suoraan ohjaamon tulostimelle.

Viestit voidaan lähettää myös suoraan koneen järjestelmille tai matkustamopäätteeseen. Tällöin MU/CMU välittää viestin suoraan asianomaiselle laitteelle.

ACARS hyviä puolia ovat helppo käytettävyys ja myös se että se on levinnyt kansainväliseen lentoliikenteeseen.

Palveluntarjoajat

ACARS palveluntarjoaja välittää lentokoneiden lähettämät sanomat vastaanottajalle ja toisin päin. Palveluntarjoaja laskuttaa lentoyhtiötä palvelun käytöstä välitettyjen viestien määrän mukaan.

Maailmassa on käytännössä kaksi ACARS-yhteyksien palveluntarjoajaa, Aeronautical Radio Inc. (ARINC) ja SITA. Aiemmin ARINC toimi Amerikassa ja SITA Euroopassa sekä Aasiassa, mutta nykyään molemmat toimijat ovat laajentaneet verkkojaan ”toistensa” alueille.

Järjestelmät maassa

Palveluntarjoaja välittää lentokoneiden lähettämät viestit edelleen lentoyhtiöiden tai lennonjohdon omiin järjestelmiin. Lentoyhtiön järjestelmä voi esimerkiksi pitää kirjaa lentojen polttoaineen kulutuksesta ja lentäjien lentotunneista.

Yleisin lentoyhtiöiden käyttämä ACARS-palvelin on Rockwell Collinsin valmistama HERMES.

Maa-asemat Suomessa

Suomessa toimii suurimpien lentoasemien yhteydessä yhteensä seitsemän ACARS VHF –maa-asemaa. Kaikki suomalaiset maa-asemat käyttävät ensisijaista eurooppalaista ACARS-taajuutta, eli 131.725 MHz.

Sijainti Nimi Tunnus Operaattorit
Vantaa HEL V ARINC, SITA
Siilinjärvi KUO K ARINC, SITA
Oulunsalo OUL O ARINC, SITA
Rovaniemi RVN V SITA
Pirkkala TMP M ARINC, SITA
Turku TKU ? ARINC
Vaasa VAA ? ARINC

VHF-taajuudet

Taajuudet megahertseinä.

Eurooppa

  • 131.725 (ensisijainen)
  • 131.525
  • 136.900
  • 136.750
  • 131.850

Pohjois-Amerikka

  • 136.850 (ensisijainen)
  • 129.125
  • 130.025
  • 130.425
  • 130.450
  • 131.125
  • 136.700
  • 136.750
  • 136.800

Muut

  • 131.55 ensisijainen maailmanlaajuinen taajuus
  • 131.450 ensisijainen taajuus Japanissa
  • 131.475 Air Canada:n oma taajuus

HF-maa-asemat ja taajuudet

Palveluntarjoajista vain ARINC tarjoaa HF siirtotietä ACARS-viesteille. Taajuudet megahertseinä.

  • Auckland, Uusi-Seelanti: 5.583, 10.084, 13.352
  • Bahrain: 8.885, 10.045, 11.312, 17.967, 21.982
  • Barrow, USA: 6.646, 8.936
  • Bolivia: 11.318, 13.315, 21.997
  • Kalifornia, USA: 4.672, 8.559, 10.081, 11.327, 13.276, 21.934
  • Guam: 8.927, 11.306
  • Hat Yai, Thaimaa: 13.270, 17.928
  • Havaiji, USA: 8.912, 10.075, 11.312, 11.348, 17.936
  • Johannesburg, Etelä-Afrikka: 4.681, 8.834, 21.949
  • Krasnojarsk, Venäjä: 10.087, 13.321
  • New York, USA: 5.523, 8.912, 11.315, 13.275, 17.919, 21.934
  • Reykjavik, Islanti: 5.720, 6.712, 8.977, 11.184, 15.025
  • Shannon, USA: 5.547, 6.532, 8.843, 8.942, 11.384
  • Telde, Kanariansaaret
  • Albrook, Panama

Tulevaisuus

ACARS-järjestelmä on pääosiltaan kehitetty 70-luvulla ja onkin jo auttamatta vanhanaikainen tiedonsiirtojärjestelmä. Arvioiden mukaan nykyisen kaltainen järjestelmä saavuttaa maksimikäyttöasteensa Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa parin kolmen vuoden kuluessa, käytön kasvun ollessa jopa yli 20 % vuodessa.

Lentokoneteollisuuden ratkaisu kapasiteettipulaan on ottaa vähitellen käyttöön VDL-2-infrastruktuurin mukaiset laitteet lentokoneissa ja maa-asemilla. VDL-2 tarjoaa 31.5 kb/s tiedonsiirtonopeuden.

Myöhemmin OSI-malliin perustuva Aeronautical telecommunications network tulee todennäköisesti syrjäyttämään nykyisen ACARS-järjestelmän.

Aiheesta muualla