Ero sivun ”Ympyräkaivanto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
botit
136 397 muokkausta
p r2.7.2) (Botti muutti kielilinkin de:Unterbrochenes Erdwerk muotoon de:Grubenwerk
p Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q325017 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 117: Rivi 117:


[[Luokka:Kivikausi]]
[[Luokka:Kivikausi]]

[[de:Grubenwerk]]
[[en:Causewayed enclosure]]

Versio 10. maaliskuuta 2013 kello 15.10

 

Heldenbergin ympyräkaivannon ja paaluaitauksen ennallistus Itävallassa

Ympyräkaivannot ("Rondelit") olivat esihistoriallisia suunnilleen ympyrän muotoisia kaivantoja, jotka johtivat aidatuille puusta rakennetuille temppeliaukeille. Aukioiden läpimitta on 40-200 m[1]. Ne muistuttavat Stonehengeä ja muita kivikehiä, joita rakennettiin megaliittiaikana. Ne olivat ehkä temppeleitä ja kokoontumispaikkoja. Ensimmäiset ympyräkaivannot tehtiin Keski-Euroopassa 4800-4600 eaa Saksassa, Itävallassa, Tšekissä ja Slovakiassa. Näistä tunnetuin on 75 m halkaisijaltaan olevan Goseckin ympyrä itäisessä Saksassa. Ympyräkaivantokulttuurin uskotaan saaneen alkunsa Tonavan keskijuoksulta.lähde? Ympyränmuotoiset kaivannot liittyivät nauhakeraamisen kulttuurin seuraajakulttuureihin joita olivat muun muassa maalattua keramiikkaa tuottanut varhainen Lengyelin kulttuuri. Myöhemmin idässä tehtiin hieman vapaammin muotoiltuja "rondeloideja". Myöhemmin niitä tehtiin alkaen 3800 eaa Englannissa.

Itäiset ympyräkaivannot

Goseckin ympyrän kartta

Varsinainen ympyräkaivantoalue n. 4800–4600 eaa. ulottui Saksasta Slovakiaan, Tšekkiin, Itävaltaan, Sloveniaan ja Kroatiaan. Kaivantoja on löydetty ilmakuvista Euroopasta noin 150, mutta vain kahtakymmentä on tutkittu kaivauksin. Joidenkin ympyräkaivantojen ulkopuolella on taloja, ja joissain tapauksissa sisäpuolella.

Tyypillisessä ympyräkaivannossa oli vallihautoja tai useampia. Vallihautojen yli pääsi kolmesta- neljästä maasillasta keskialueelle, jossa oli 1-2 ympyrämäistä puupaalutusta[2]. Itäisessä itävallassa tehtiin keskineoliittisia ympyräkaivantoja 4850-4500 eaa.[3]. Ympyräkaivantojen (saksaksi Kreisgrabenanlagen) rakentajien uskotaan muuttaneen alueelle Unkarista ja Serbiasta joskus 6000–5000 eaa. alkaen.

Noin 5000 eaa varsinainen nauhakeraaminen kulttuuri romahti (luultavasti sotaisesti ainakin joillain paikoilla, ja alettiin rakentaa ympyräkaivantoja , ja toisessa vaiheessa liittyen ja Stichbandkeramik-kulttuuriin ja Tšekin varhaiseen Lengyelin kulttuuriin Määrin kellopikarikulttuuriin liittyi pienehköjä ympyräkaivantoja hautojen ympärillä. Ympyräkaivantoja on löydetty varsinkin Lengyelin kulttuurin ja Itä-Saksassa oleen viivaornamenttikeramiikka-kulttuurin alueilta[4] ja Oberlauterbachin ryhmän alueelta. Nämä ympyräkaivannot liittyivät nauhakeraamiseen kulttuuriin. Niitä tehneet ihmiset tekivät työkaluja luusta ja puusta ja osasivat valmistaa saviastioita. He asuivat suurissa pitkissä taloissa, joissa asui monia perheitä. Elanto hankittiin maanviljelyllä ja karjanhoidolla, johon kuului nautoja, vuohia, sikoja ja lampaita. Ympyräkaivantoja luultavasti pidettiin jonkinlaisina temppeleinä ja uhripaikkoina.

Kaivantojen läpimitta oli tyypillisesti 20–130 metriä. Leipzigistä on löydetty suuri ympyräkaivanto, samoin sen lähistöltä Aythrasta. Esimerkki monista samankeskisistä kaivannoista Goseckin ympyrä Saksi-Anhaltissa Berliinin lähellä noin vuodelta 4900 eaa. Siinä on 3 samankeskistä ympyrää ja 3 ulostulotietä, jotka vievät lounaaseen, kaakkoon ja pohjoiseen. Teiden asettelun väitetään liittyvän Auringon vuosikiertoon. Ympyrät koostuvat kaivannosta ja paaluaidasta. Keskustassa oleva kumpu liittyy monumenttiin. Goseckin ympyrän tuotti nauhakeraaminen Stichbandkeramik-kulttuuri. Maatalous saapui alueelle jo 500 vuotta ennen ympyrän rakentamista. Samantyyppisiä monumentteja rakennettiin uudestaan pronssikaudella noin 1500 eaa.


Läntiset ympyräkaivannot

Läntisiä ympyräkaivantoja 5000–3000 eaa oli muun muassa Englannissa, Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Italiassa, Pohjois-Irlannissa ja Slovakiassa. Mäkien huipulla on 1-4 sisäkkäisestä, jaokkeisesta kehästä koostuvia maahan kaivettuja ympyröitä. Suurempia ympyröitä on alamailla. Näitä ympyröitä ei pidä sekoittaa myöhemmin rakennettuihin, esimerkiksi rautakautisiin linnoituskaivantoihin mäkien huipulla. Ympyräkaivannot olivat mahdollisesti temppeleitä. Noin 3000–2500 eaa. vuosina tehdyissä ympyräkaivannoissa on havaittavissa huomattavaa alueellista vaihtelua.

Muutamia ympyräkaivantoja

Muutamia ympyräkaivantoja[5]

  1. Nìmèièky, Määri
  2. Vedrovice, Määri
  3. Nitrianský Hrádok, Slovakia
  4. Rašovice, Määri
  5. Klaèany, Slovakia
  6. Strögen, Ala-Itävalta
  7. Bìhaøovice, Määri
  8. Hornsburg 3, Ala-itävalta
  9. Těšetice-Kyjovice, Määri
  10. Rosenburg, Ala-itävalta
  11. Buèany, Slovakia
  12. Cífer, Slovakia
  13. Golianovo, Slovakia
  14. Svodín, Slovakia.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Tähdet ja avaruus 2010, Numero 8, Artikkeli s 30-35 "Ympyräkaivannoista tarkakiltiin aurinkoa kivikaudella"
  2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä T_A_2010_8_34_35 ei löytynyt
  3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä T_A_2010_8_34 ei löytynyt
  4. ↑ T A 2020, numero 8, s 32
  5. ↑ http://antiquity.ac.uk/projgall/kvet/index.html

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ympyräkaivanto&oldid=12842351”