Ero sivun ”Louis de Broglie” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.2) (Botti muokkasi: lv:Luijs de Brojī |
|||
| Rivi 68: | Rivi 68: | ||
[[Luokka:Vuonna 1987 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1987 kuolleet]] |
||
{{Link FA|ru}} |
{{Link FA|ru}} |
||
[[ar:لويس دي بروي]] |
|||
[[ast:Louis de Broglie]] |
|||
[[id:Louis-Victor Pierre Raymond de Broglie]] |
|||
[[bn:লুই দ্য ব্রোয়ি]] |
|||
[[be:Луі дэ Бройль]] |
|||
[[be-x-old:Люі дэ Бройль]] |
|||
[[bs:Louis de Broglie]] |
|||
[[bg:Луи дьо Бройл]] |
|||
[[ca:Louis-Victor de Broglie]] |
|||
[[cs:Louis de Broglie]] |
|||
[[da:Louis de Broglie]] |
|||
[[de:Louis de Broglie]] |
|||
[[el:Λουί ντε Μπρολί]] |
|||
[[en:Louis de Broglie]] |
|||
[[es:Louis-Victor de Broglie]] |
|||
[[eo:Louis de Broglie]] |
|||
[[eu:Louis-Victor de Broglie]] |
|||
[[fa:لویی دوبروی]] |
|||
[[fr:Louis de Broglie]] |
|||
[[gl:Louis de Broglie]] |
|||
[[ko:루이 드 브로이]] |
|||
[[hi:लुई द ब्रॉई]] |
|||
[[hr:Louis de Broglie]] |
|||
[[io:Louis de Broglie]] |
|||
[[it:Louis-Victor Pierre Raymond de Broglie]] |
|||
[[he:לואי דה ברויי]] |
|||
[[kk:Луи Де Бройль]] |
|||
[[ht:Louis-Victor de Broglie]] |
|||
[[ku:Louis de Broglie]] |
|||
[[la:Ludovicus Victor de Broglie]] |
|||
[[lv:Luijs de Brojī]] |
|||
[[lt:Louis de Broglie]] |
|||
[[hu:Louis de Broglie]] |
|||
[[mk:Луј де Броли]] |
|||
[[ml:ലൂയിസ് ഡി ബ്രോഗ്ലി]] |
|||
[[mr:लुई दि ब्रॉग्ली]] |
|||
[[nl:Louis-Victor de Broglie]] |
|||
[[ja:ルイ・ド・ブロイ]] |
|||
[[no:Louis de Broglie]] |
|||
[[nn:Louis de Broglie]] |
|||
[[oc:Louis de Broglie]] |
|||
[[pnb:لوئی دوبروی]] |
|||
[[pl:Louis de Broglie]] |
|||
[[pt:Louis de Broglie]] |
|||
[[ro:Louis de Broglie]] |
|||
[[ru:Де Бройль, Луи]] |
|||
[[sa:लुइस डे ब्रोग्ली]] |
|||
[[simple:Louis de Broglie]] |
|||
[[sk:Louis Victor de Broglie]] |
|||
[[sl:Louis-Victor Pierre Raymond de Broglie]] |
|||
[[sr:Луј де Број]] |
|||
[[sh:Louis de Broglie]] |
|||
[[sv:Louis de Broglie]] |
|||
[[th:หลุยส์ เดอ เบรย]] |
|||
[[vi:Louis de Broglie]] |
|||
[[tr:Louis de Broglie]] |
|||
[[uk:Луї де Бройль]] |
|||
[[yo:Louis de Broglie]] |
|||
[[zh:路易·德布罗意]] |
|||
Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 22.11
| Louis de Broglie | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. elokuuta 1892 Dieppe, Ranska |
| Kuollut | 19. maaliskuuta 1987 Pariisi, Ranska |
| Kansalaisuus |
 Ranskalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Sorbonne |
| Väitöstyön ohjaaja | Paul Langevin |
| Instituutti | Sorbonne (Pariisin yliopisto) |
| Oppilaat | Jean-Pierre Vigier |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetut työt | Elektronien aaltoluonne |
| Palkinnot |
 Nobelin fysiikanpalkinto (1929) |
 Nimikirjoitus |
|
Louis Victor Pierre Raymond de Broglie (15. elokuuta 1892 – 19. maaliskuuta 1987) oli ranskalaisen Ludvig XIV:n aateloiman de Broglien suvun 7. herttua ja fyysikko.[1] Hänen suurin tieteellinen saavutuksensa oli hiukkasten aaltoluonteen keksiminen. Louis de Broglie vastaanotti Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1929 elektronien aaltoluonteen teoreettisesta ennustamisesta. Hän oli myös Ranskan akatemian jäsen.
De Broglie peri aatelisen arvonimensä vanhemmalta veljeltään Maurice de Broglielta (6. herttua), joka kuoli ilman jälkeläisiä 1960. Louis de Broglie ei mennyt naimisiin, joten hänen kaukainen serkkunsa Victor-François de Broglie (8. herttua) peri herttua arvon häneltä hänen kuollessaan.
Alun perin de Broglien kiinnostus oli historia, mutta myöhemmin hän kiinnostui matematiikasta ja teoreettisesta fysiikasta. Veli Maurice de Broglie oli kokeellinen fyysikko.
Hiukkasten aaltoluonne
De Broglie esitti vuonna 1924 väitöskirjassaan Recherches sur la théorie des quanta (Kvanttiteorian tutkimus) hypoteesin: Sama aaltohiukkasdualismi, joka on todettu sähkömagneettisella säteilyllä, koskee myös hiukkasia.[2] De Broglien lähtökohtana olivat seuraavat ajatukset:
- Luonto on yleensä johdonmukaisen symmetrinen.
- Havaittava todellisuus koostuu aineesta ja sähkömagneettisesta säteilystä.
- Jos sähkömagneettisella säteilyllä on hiukkasluonne, niin hiukkasiinkin liittyy aaltoluonne.
Hän päätyi tulokseen, jonka mukaan liikkeessä oleva hiukkanen voidaan kuvata aaltona samaan tapaan kuin sähkömagneettinen säteily. De Broglien mukaan samat yhtälöt, jotka Planck ja Einstein olivat aikaisemmin esittäneet sähkömagneettiselle säteilylle, pätevät myös näille hiukkasiin liittyville aalloille. Niinpä hiukkasen aallonpituus on
- ,
missä on Planckin vakio ja on hiukkasen liikemäärä. Samoin vallitsee hiukkasen energian E ja aallon taajuuden f välillä yhteys
- .[3]
Yhtenä perusteena tälle oletukselle oli myös atomin elektronien energian tunnettu kvantittuminen. Jo Bohrin atomimallissa vuodelta 1913 oletettiin, lähinnä alkuaineiden spektrien selittämiseksi, ettei elektroni voi asettua mille etäisyydelle ytimestä tahansa, vaan ainoastaan tietyt etäisyydet ovat mahdollisia. De Broglien mukaan tämä rajoitus johtuu siitä, että näillä etäisyyksillä kiertoradan pituus on jokin aallonpituuden kokonainen monikerta, joten elektronit voivat muodostaa seisovia aaltoja.[4]
Aaltokuvassa hiukkasia kutsutaan de Broglien aalloiksi. Vuonna 1926 Schrödinger tarkensi oletusta esittämällä Schrödingerin yhtälön, joka kuvaa näiden aaltojen aaltofunktiota.
Myöhemin osoittautui, että aaltofunktio kuvaa todennäköisyysjakaumaa, jolla hiukkasjoukon käyttäytymistä voidaan ennustaa. Hiukkasten aalto-ominaisuudet ilmenevät, kun hiukkasen aallonpituus on samaa kertaluokkaa kuin välimatka hilassa, josta se siroaa. Hiukkasten aaltoluonne voidaan osoittaa esimerkiksi kaksoisrakokokeella.
Lähteet
- ↑ Hannu Karttunen: de Broglie, Louis Victor Pierre Raymond (1892-1987) Ursa. Viitattu 23. kesäkuuta 2007.
- ↑ Barry R. Masters & Peter T. C. So: Handbook of biomedical nonlinear optical microscopy, s. 119. Oxford University Press US, 2008. ISBN 9780195162608. Google book (limited preview). (englanniksi)
- ↑ K. V. Laurikainen, Uuno Nurmi, Rolf Qvickström, Erkki Rosenberg: Lukion fysiikka 2, s. 7-8. WSOY, 1973. ISBN 951-0-05657-X.
- ↑ Lukion fysiikka, s. 18-19
Aiheesta muualla
- Nobelprize.org Nobelin fysiikanpalkinto 1929 (englanniksi)
|
Edeltäjä: Émile Picard |
Ranskan akatemian jäsen Tuoli 1 1944–1987 |
Seuraaja: Michel Debré |