Ero sivun ”Aleksanterin kirkko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: fr:Église Alexandre de Tampere
StrynBot (keskustelu | muokkaukset)
p replaced: kuorikuori using AWB
Rivi 30: Rivi 30:
Tampere kuului vuoteen 1904 saakka [[Messukylän seurakunta]]an. Seurakunnan pääkirkkona toimi [[Messukylän vanha kirkko|Messukylän vanha harmaakivikirkko]]. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta [[Suomen senaatti]] hylkäsi esityksen. [[Turun tuomiokapituli]] hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla "virastaan eronneita" eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut [[Josef Grönberg]] eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.<ref>[http://www.tampereenseurakunnat.fi/historia Tampereen seurakunnasta seurakuntayhtymään - Ero Messukylästä]</ref>
Tampere kuului vuoteen 1904 saakka [[Messukylän seurakunta]]an. Seurakunnan pääkirkkona toimi [[Messukylän vanha kirkko|Messukylän vanha harmaakivikirkko]]. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta [[Suomen senaatti]] hylkäsi esityksen. [[Turun tuomiokapituli]] hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla "virastaan eronneita" eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut [[Josef Grönberg]] eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.<ref>[http://www.tampereenseurakunnat.fi/historia Tampereen seurakunnasta seurakuntayhtymään - Ero Messukylästä]</ref>


Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat monikulmaisen [[kuori]]päädyn kohdalla lyhyet ristinvarret. Kirkon julkisivua hallitsevat suuret pyöreät ja pyörökaariset ikkunat sekä ulkonevat pilarit, joilla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä vaan jotka ovat puhtaasti arkkitehtonisia koriste-elementtejä. Puulla katetun kolmilaivaisen kirkkosalin yläparvet on tuettu tiilipilarein. Mannermaista katedraalityyliä tavoitteleva kirkko edustaa myöhempää [[uusgotiikka|uusgoottilaista]] tyyliä, jossa on eri tyylisuuntien vaikutteita.
Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat monikulmaisen [[Kuori (arkkitehtuuri)|kuori]]päädyn kohdalla lyhyet ristinvarret. Kirkon julkisivua hallitsevat suuret pyöreät ja pyörökaariset ikkunat sekä ulkonevat pilarit, joilla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä vaan jotka ovat puhtaasti arkkitehtonisia koriste-elementtejä. Puulla katetun kolmilaivaisen kirkkosalin yläparvet on tuettu tiilipilarein. Mannermaista katedraalityyliä tavoitteleva kirkko edustaa myöhempää [[uusgotiikka|uusgoottilaista]] tyyliä, jossa on eri tyylisuuntien vaikutteita.


Kirkko vihittiin käyttöön [[adventti]]na [[1881]], jolloin siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. [[Tulipalo]] tuhosi kirkon lähes kokonaan [[1937]], kun sen ensimmäinen peruskorjaus oli loppusuoralla. Työ kuitenkin saatettiin loppuun, ja korjaus valmistui joulukuussa [[1938]].
Kirkko vihittiin käyttöön [[adventti]]na [[1881]], jolloin siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. [[Tulipalo]] tuhosi kirkon lähes kokonaan [[1937]], kun sen ensimmäinen peruskorjaus oli loppusuoralla. Työ kuitenkin saatettiin loppuun, ja korjaus valmistui joulukuussa [[1938]].

Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 13.00

Aleksanterin kirkko
Osoite Pirkankatu
Sijainti Tampere
Koordinaatit 61°29′50″N, 23°44′57″E
Rakennustyyppi kirkkorakennus
Valmistumisvuosi 1881
Suunnittelija Theodor Decker
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Aleksanterin kirkko on Tampereen keskustassa Hämeenpuiston laidalla sijaitseva Pyynikin seurakunnan kirkko. Arkkitehti Theodor Deckerin suunnittelema kirkko rakennettiin puhtaaksi muuratusta tiilestä vuosien 18801881 aikana. Se on nimetty keisari Aleksanteri II:n mukaan. Kirkkoa ympäröi Pyynikin kirkkopuisto, joka on entinen hautausmaa.

Tampere kuului vuoteen 1904 saakka Messukylän seurakuntaan. Seurakunnan pääkirkkona toimi Messukylän vanha harmaakivikirkko. Tamperelaiset olivat jo 1820-luvulla vaatineet oman kaupunkiseurakunnan perustamista ja vapautumista Messukylän kirkon ylläpidosta, mutta lopulta Suomen senaatti hylkäsi esityksen. Turun tuomiokapituli hylkäsi vastaavat esitykset myös vuosina 1847 ja 1853. Vuonna 1869 senaatti vihdoin hyväksyi esityksen mutta asetti asialle kaksi ehtoa. Toisen ehdon mukaan Messukylän kirkkoherran piti olla "virastaan eronneita" eli viran vapaa täytettäväksi. Messukylän kirkkoherran virassa vuonna 1861 aloittanut Josef Grönberg eli kuitenkin lähes 90-vuotiaaksi ja kuoli vasta vuonna 1903. Toinen senaatin asettamista ehdoista oli uuden kirkkorakennuksen rakentaminen.[1]

Kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko, jonka pitkiltä sivuilta erkanevat monikulmaisen kuoripäädyn kohdalla lyhyet ristinvarret. Kirkon julkisivua hallitsevat suuret pyöreät ja pyörökaariset ikkunat sekä ulkonevat pilarit, joilla ei kuitenkaan ole rakenteellista merkitystä vaan jotka ovat puhtaasti arkkitehtonisia koriste-elementtejä. Puulla katetun kolmilaivaisen kirkkosalin yläparvet on tuettu tiilipilarein. Mannermaista katedraalityyliä tavoitteleva kirkko edustaa myöhempää uusgoottilaista tyyliä, jossa on eri tyylisuuntien vaikutteita.

Kirkko vihittiin käyttöön adventtina 1881, jolloin siitä tuli Tampereen kaupunkiseurakunnan pääkirkko. Tulipalo tuhosi kirkon lähes kokonaan 1937, kun sen ensimmäinen peruskorjaus oli loppusuoralla. Työ kuitenkin saatettiin loppuun, ja korjaus valmistui joulukuussa 1938.

Kirkossa on istumapaikkoja 1 430. Kirkossa on 56+3-äänikertaiset Kangasalan urkutehtaan rakentamat sähköpneumaattiset urut vuodelta 1939. Alttaritaulun on maalannut Alexandra Frosterus-Såltin vuonna 1883, ja se on nimeltään Kristuksen kirkastus.

Kirkossa järjestetään noin kerran kuukaudessa Tuomas-messu; Aleksanterin kirkko on Tampereen ainoa kirkko, jossa tämä messu järjestetään.

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aleksanterin kirkko.