Ero sivun ”Uusi Suomi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Historia: lähde löytyikin |
p Botti poisti 4 Wikidatan sivulle d:q3129935 siirrettyä kielilinkkiä |
||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
[[Luokka:Suomalaiset puoluelehdet]] |
[[Luokka:Suomalaiset puoluelehdet]] |
||
[[Luokka:Helsingin media]] |
[[Luokka:Helsingin media]] |
||
[[et:Uusi Suomi]] |
|||
[[en:Uusi Suomi]] |
|||
[[fr:Uusi Suomi]] |
|||
[[sv:Uusi Suomi]] |
|||
Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 04.12
| Uusi Suomi | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | Sanomalehti |
| ISSN | ISSN 0355-5461 |
| Perustettu | 1919 |
| Lakkautettu | 1991 |
| Päätoimittaja | Jarmo Virmavirta (1990–1991) |
| Sitoutuneisuus |
Porvarillinen (1976 asti Kok.) |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | Tabloid |
| Kieli | suomi |
Uusi Suomi oli suomalainen päivälehti, joka ilmestyi vuosina 1919–1991.
Historia
Uuden Suomen edeltäjiä olivat Uusi Suometar ja sen edeltäjä Suometar. Suomettaren ensimmäinen numero ilmestyi 12. tammikuuta 1847.[1] Sen perustajana pidetään Paavo Tikkasta. Lehden tavoitteena oli suomalaisuuden asian ajaminen ja kansan sivistäminen. Suometar kuitenkin lakkautettiin vuonna 1866.[1] Uuden Suomen suora edeltäjä oli vuodesta 1869 ilmestynyt fennomaaniaatteen äänenkannattaja Uusi Suometar. Uusi Suometar lakkautettiin vuonna 1918. Lehden toimittajana toimi 36 vuoden ajan Viktor Löfgren.
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976 asti. Vuoden 1976 jälkeen Uusi Suomi julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi. Uusi Suomi alkoi kuitenkin olla ahdingossa 1980-luvun lopussa, ja tappiollisen lehden viimeinen numero ilmestyi 29. marraskuuta 1991.
Rautatiekirjakaupan irtonumeromyynnissä Uusi Suomi oli vuonna 1933 sijalla 6, vuonna 1943 sijalla 3, vuonna 1953 sijalla 7, vuonna 1963 sijalla 11, vuonna 1973 sijalla 43 ja vuonna 1983 sijalla 23.[2]
Uuden Suomen henkisenä jatkajana ilmestyy edelleen Iltalehti, joka aloitti ilmestymisensä vuonna 1980 Uuden Suomen iltapäiväpainoksena.[3] Vuonna 2007 kustantaja Niklas Herlin osti oikeudet Uuden Suomen nimen käyttöön ja perusti syksyllä 2007 samannimisen vain internetissä ilmestyvän verkkolehden.
-
Uuden Suomen etusivu 15. kesäkuuta 1940. Pääuutisena saksalaisten toteuttama Pariisin valtaus ja Neuvostoliiton välirauhan aikana alasampuma suomalainen matkustajalentokone Kaleva. -
Uuden Suomen viimeisen numeron etusivu 29. marraskuuta 1991
Päätoimittajat
- 1919–1921 A. H. Virkkunen
- 1921–1922 E. Nevanlinna
- 1922–1932 Kaarlo Koskimies
- 1932–1940 S. J. Pentti
- 1940–1956 Lauri Aho
- 1956–1967 Eero Petäjäniemi (vuodesta 1965 Pentti Poukan kanssa)
- 1967–1976 Pentti Poukka
- 1976–1989 Johannes Koroma
- 1989–1990 Ari Valjakka
- 1990–1991 Jarmo Virmavirta
Lähteet
- ↑ a b Vesikansa, Jyrki: Levikkikierre jauhaa verkkaisesti Kanava. 5.2.2008. SSL. Viitattu 19.10.2010.
- ↑ Kastemaa, Matti J.: Rautakirjalla on puolensa, s. 50–51. tilasto perustuu heinä–syyskuun myyntiin kunakin vuonna. Porvoo: Rautakirja, 1985.
- ↑ Iltalehden tarina
Aiheesta muualla
- Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771–1890:
- Suometar (1847–1859)
- Uusi Suometar (1869–1883)