Ero sivun ”Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ashoka (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti 106 Wikidatan sivulle d:q23681 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 96: Rivi 96:
[[Luokka:Pohjois-Kypros| ]]
[[Luokka:Pohjois-Kypros| ]]
[[Luokka:Tunnustamattomat valtiot]]
[[Luokka:Tunnustamattomat valtiot]]

[[ace:Siprus Utara]]
[[af:Turkse Republiek van Noord-Siprus]]
[[ar:قبرص الشمالية]]
[[an:Republica Turca d'o Norte de Chipre]]
[[roa-rup:Republica Turtsescã di Chipro di Aratsile]]
[[frp:Rèpublica turca de Ch·ipre du Nord]]
[[ast:República Turca de Xipre del Norte]]
[[az:Şimali Kipr Türk Respublikası]]
[[id:Republik Turki Siprus Utara]]
[[ms:Republik Turki Cyprus Utara]]
[[jv:Siprus Lor]]
[[su:Républik Turki Siprus Kalér]]
[[ba:Төньяҡ Кипр Төрөк Республикаһы]]
[[be:Паўночны Кіпр]]
[[be-x-old:Паўночны Кіпр]]
[[bs:Turska Republika Sjeverni Kipar]]
[[br:Republik Turk Kiprenez an Norzh]]
[[bg:Севернокипърска турска република]]
[[ca:República Turca de Xipre del Nord]]
[[cs:Severokyperská turecká republika]]
[[cy:Gogledd Cyprus]]
[[da:Nordcypern]]
[[de:Türkische Republik Nordzypern]]
[[dv:އުތުރު ސައިޕްރަސް]]
[[nv:Béésh Łichíiʼii Bikéyah Náhookǫsjígo Siʼanígíí]]
[[et:Põhja-Küprose Türgi Vabariik]]
[[el:Τουρκική Δημοκρατία της Βόρειας Κύπρου]]
[[en:Northern Cyprus]]
[[es:República Turca del Norte de Chipre]]
[[eo:Turka Respubliko Norda Kipro]]
[[eu:Ipar Zipreko Turkiar Errepublika]]
[[fa:جمهوری ترک قبرس شمالی]]
[[fr:Chypre du Nord]]
[[gv:Yn Cheeprey Hwoaie]]
[[gag:Poyraz Kipra Türk Respublikası]]
[[gl:República Turca do Norte de Chipre]]
[[xal:Ар Кипрудин Таңһч]]
[[ko:북키프로스]]
[[hy:Հյուսիսային Կիպրոսի Թուրքական Հանրապետություն]]
[[hi:उत्तरी साइप्रस]]
[[hr:Turska Republika Sjeverni Cipar]]
[[io:Turkiana republiko di nordala Chipro]]
[[os:Цæгат Кипр]]
[[is:Tyrkneska lýðveldið á Norður-Kýpur]]
[[it:Repubblica Turca di Cipro del Nord]]
[[he:הרפובליקה הטורקית של צפון קפריסין]]
[[ka:ჩრდილოეთი კვიპროსი]]
[[kk:Солтүстік Кипр Түрік Республикасы]]
[[kw:Repoblek Turkek Kobros Kledh]]
[[rw:Shipure y’Amajyaruguru]]
[[mrj:Йыдвел Кипр]]
[[sw:Jamhuri ya Kituruki ya Kupro ya Kaskazini]]
[[ku:Komara Tirk a Bakurê Kîprosê]]
[[lad:Repuvlika Turkana del Norte de Kipre]]
[[lbe:Ухссавнил Кипр]]
[[lv:Ziemeļkipra]]
[[lb:Tierkesch Republik Nordzypern]]
[[lt:Turkų Kipras]]
[[li:Turkse Rippubliek Noord-Cyprus]]
[[hu:Észak-Ciprus]]
[[mk:Турска Република Северен Кипар]]
[[mg:Repoblika Torka ny Kipra]]
[[mr:उत्तर सायप्रस]]
[[arz:قبرص الشماليه]]
[[nl:Noord-Cyprus]]
[[ja:北キプロス・トルコ共和国]]
[[ce:Къилбаседан Кипрера Туркойн Пачхьалкх]]
[[no:Nord-Kypros]]
[[nn:Nord-Kypros]]
[[oc:Republica Turca de Chipre del Nòrd]]
[[or:ଉତ୍ତର ସାଇପ୍ରସ]]
[[pa:ਉੱਤਰੀ ਸਾਈਪ੍ਰਸ]]
[[pnb:ترک جمہوریہ شمالی قبرص]]
[[pms:Repùblica Turca ëd Cipro Nòrd]]
[[nds:Noordzypern]]
[[pl:Cypr Północny]]
[[pt:República Turca de Chipre do Norte]]
[[kaa:Arqa Kipr Tu'rk Respublikası]]
[[crh:Şimaliy Qıbrız Türk Cumhuriyeti]]
[[ro:Republica Turcă a Ciprului de Nord]]
[[ru:Турецкая Республика Северного Кипра]]
[[sco:Northren Cyprus]]
[[sq:Qiproja Veriore]]
[[scn:Cipru dû Nord]]
[[simple:Turkish Republic of Northern Cyprus]]
[[sk:Severocyperská turecká republika]]
[[sl:Severni Ciper]]
[[ckb:قوبرسی باکوور]]
[[sr:Турска Република Северни Кипар]]
[[sh:Turska Republika Sjeverni Kipar]]
[[sv:Nordcypern]]
[[tl:Republikang Turko ng Hilagang Tsipre]]
[[ta:வடக்கு சைப்பிரசு]]
[[tt:Төньяк Кипрның Төрек Җөмһүрияте]]
[[th:ไซปรัสเหนือ]]
[[vi:Bắc Síp]]
[[tr:Kuzey Kıbrıs Türk Cumhuriyeti]]
[[tk:Demirgazyk Kipr türk respublikasy]]
[[uk:Турецька Республіка Північного Кіпру]]
[[ur:ترک جمہوریہ شمالی قبرص]]
[[vo:Nolüda-Sipreän]]
[[war:Amihanan Cyprus]]
[[wuu:北塞浦路斯土耳基人共和国]]
[[yo:Apáàríwá Kíprù]]
[[zh-yue:北塞浦路斯]]
[[zh:北賽普勒斯土耳其共和國]]

Versio 9. maaliskuuta 2013 kello 01.42

Kuzey Kıbrıs Türk Cumhuriyeti
Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta

Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan lippu Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan vaakuna

Sijainti

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri
Derviş Eroğlu
İrsen Küçük
Pääkaupunki Nikosia (39 973 as.)
35°10'3.37"N 33°22'25.04"E
Muita kaupunkeja Famagusta (44 250 as.),
Kyrenia (28 500 as.),
Güzelyurt (15 250 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 3 355 (sijalla ?)
– josta sisävesiä 2,7 %
Väkiluku (2006) 264 172 (sijalla ?)
– väestötiheys 78,7 as.
Viralliset kielet turkin kieli
Valuutta Uusi Turkin liira (TRY)
BKT ()
– yhteensä 1 766 miljoonaa USD
– per asukas 8 095 USD
Aikavyöhyke +2
– kesäaika +3
Itsenäisyys
 – Julistautui
 – Tunnustettu

15. marraskuuta 1983
vain Turkin tunnustama
Lyhenne
– lentokoneet: TC
Kansainvälinen
suuntanumero
+90 392
Tunnuslause Ya istiklâl, ya ölüm
(Vapaus tai kuolema)
Kansallislaulu ”İstiklal Marşı”

Pohjois-Kypros (turk. Kuzey Kıbrıs) on alue Kyproksen saaren pohjoisosassa, joka julistautui vuonna 1983 itsenäiseksi valtioksi nimellä Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta. Sen itsenäisyyden on toistaiseksi tunnustanut vain Turkki, joka miehitti alueen 1974. Pohjois-Kypros on Kyproksen tasavallan kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella.

Historia

Kyproksen saari jakautui kahtia, kun Kreikan sotilasjuntan tukemat, Kyproksen tasavallan yhdistämistä Kreikkaan ajaneet "enosistit" (mm. terroristijärjestö EOKA B) hyökkäsivät saaren turkkilaisvähemmistön kimppuun osana kampanjaansa liittää saari Kreikkaan vuonna 1974.

Käytännössä kiista saaren hallintomuodosta ja turkkilaisen vähemmistön oikeuksista juontaa kuitenkin juurensa jo 1960-luvun alkuun, jolloin saari sai itsenäisyytensä Yhdistyneeltä kuningaskunnalta.

Saaren kreikkalaisväestön nationalistiset piirit eivät hyväksyneet Kyproksen turkkilaisvähemmistölle perustuslaissa annettuja oikeuksia ja kampanjoivat Kreikkaan liittymisen puolesta. Perustuslakikriisi johti myös väkivaltaisuuksiin kreikkalaisten hyökätessä turkkilaiskyliin ja murhaamalla jouluna 1963 satoja turkkilaissiviilejä. Tapahtuman seurauksena YK lähetti rauhanturvajoukkonsa (UNFICYP) Kyprokselle Maaliskuussa 1964. Joukot ovat Kyproksella edelleen tänäkin päivänä. Suomi osallistui rauhanturvaoperaatioon vuosina 1964–2005.

Vuonna 1971 EOKA B:n johtohahmot George Grivas ja Nikos Sampson olivat kääntyneet presidentti Makariosia vastaan. Kun Kreikassa valtaa pitävä sotilasjuntta julisti saaren osaksi Kreikkaa, pyysi Turkki Yhdistyneeltä kuningaskunnalta apua tilanteeseen vuoden 1960 perustuslain liitteenä olevan takaajavaltioiden (Kreikka, Turkki, Yhdistynyt kuningaskunta) välisen turvallisuussopimuksen nojalla. Turvallisuussopimus nimittäin kielsi Kyprosta liittymästä osaksi mitään valtiota tai yhteisöä ilman kaikkien takaajamaiden hyväksyntää. Yhdistynyt kuningaskunta kuitenkin kieltäytyi puuttumasta Kreikan sotilasjuntan ja EOKA:n toimiin Kyproksella, täten noudattamatta Kyproksen perustuslakiin sisällytettyjä oletuksia. Turkin pääministeri Bülent Ecevitin palattua Lontoon neuvottelumatkalta aloitti Turkki sotilaallisen operaationsa 20. heinäkuuta 1974 nousemalla maihin Kyproksen pohjoisosista, Girnen kaupungin läheltä. Muutamassa päivässä Turkin joukot olivat vallanneet 37 % saaresta.

Vuonna 2004 pidetyssä kansanäänestyksessä 65% kyproksenturkkilaisista kannatti YK:n pääsihteeri Kofi Annanin ehdottamaa yhdistämistä, mutta kyproksenkreikkalaiset torjuivat sen 76 %:n enemmistöllä oman presidenttinsä Tassos Papadopoulosin ja Kyproksen kirkon johdon suosituksesta.

Rauf Denktaş

Pohjois-Kyprosta pitkään johtaneen presidentti Rauf Denktaşin seuraajaksi valittiin huhtikuussa 2005 pidetyissä vaaleissa pääministerinä toiminut Mehmet Ali Talat. Talat sai 55 % äänistä äänestysprosentin ollessa 70 %. Hänen johtamansa tasavaltalainen turkkilaispuolue (Cumhuriyetçi Türk Partisi) oli saanut 44 %:n äänisaaliillaan helmikuun 2005 parlamenttivaaleissa miltei puolet 50-paikkaisen parlamentin edustajapaikoista.

Yhdistämistä vastustava Dervis Eroglun johtama kansallinen yhtenäisyyspuolue taas jäi oppositioon saaden 32 % äänistä parlamenttivaaleissa ja hävisi presidentinvaalit Talatille saaden vain 23 % äänistä. Talat pyrkii Kyproksen jälleenyhdistämiseen liittovaltioksi, jotta myös turkkilainen osa pääsee EU:hun ja samalla eroon taloudellisesta eristäytyneisyydestään. Liittovaltiohankkeesta huolimatta turkkilaiset haluavat liittovaltiolle myös Turkin turvallisuustakuun. Turkki ja Kreikka ovat molemmat NATO:n jäseniä, mikä on ollut sotilasliitolle aiemmin kriittinenkin asia.

Valuuttana käytetään uutta Turkin liiraa. Brittivallan peruina Pohjois-Kyproksella on vasemmanpuoleinen liikenne.

Väestö

Asukkaita Pohjois-Kyproksella oli vuonna 2006 väestönlaskennan perusteella 264 172. Noin puolet väestöstä koostuu kyproksenturkkilaisista, jotka ovat asuttaneet saarta vuosisatoja. Osa heistä on muuttanut saaren eteläosasta Kyproksen konfliktin aikana. Toinen merkittävä väestöryhmä ovat konfliktin aikana saarelle muuttaneet mannerturkkilaiset maahanmuuttajat, heistä huomattavalla osalla ei ole Pohjois-Kyproksen kansalaisuutta. Etnisiä vähemmistöjä ovat Karpasian niemimaalle jääneet kyproksenkreikkalaiset ja maroniitit. Pohjois-Kyproksella asuu myös tuhansia Ison-Britannian kansalaisia.

Politiikka

Pohjois-Kyproksen presidentti on Dervis Eroğlu, ja pääministerinä toimii Irsen Küçük.

Talous

Pohjois-Kypros on riippuvainen Turkin antamasta avustuksesta sillä koska se ei ole kansainvälisen yhteisön tunnustama valtio, se ei voi käydä itsenäisesti ulkomaankauppaa. Pohjois-Kyprokselle ei myöskään ole suoria lentoja, vaan matka sinne käy Turkin ilmatilan tai satamien kautta.

Pohjois-Kypros on maatalousvoittoinen valtio myös koska valtaosa Kyproksen teollisuudesta sijaitsee saaren kreikkalaisella puolella eikä saaren pohjoisosa ole kauppasaarron vuoksi kyennyt tuomaan tilanteeseen muutosta. Valtion talous ei ole vieläkään toipunut täysin vuoden 1974 tapahtumista, ja maa kärsii kasvavasta inflaatiosta.[1]

Alueella tuotetaan lihaa, oliiveja, viljaa ja hedelmiä. Myös matkailu on saaren pohjoisosalle tärkeä tulonlähde - suurin osa turisteista Pohjois-Kyprokselle saapuu Turkista, Isosta-Britanniasta, Saksasta, Italiasta ja Israelista sekä Etelä-Kyprokselta.

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 191. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.