Ero sivun ”Rory Gallagher” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.3) (Botti lisäsi: bg:Рори Галахър
p Botti poisti 23 Wikidatan sivulle d:q331922 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 50: Rivi 50:
[[Luokka:Vuonna 1948 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1948 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1995 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1995 kuolleet]]

[[br:Rory Gallagher]]
[[bg:Рори Галахър]]
[[ca:Rory Gallagher]]
[[cs:Rory Gallagher]]
[[da:Rory Gallagher]]
[[de:Rory Gallagher]]
[[el:Ρόρυ Γκάλαχερ]]
[[en:Rory Gallagher]]
[[es:Rory Gallagher]]
[[eu:Rory Gallagher]]
[[fa:روری گلگر]]
[[fr:Rory Gallagher]]
[[ga:Rory Gallagher]]
[[gv:Rory Gallagher]]
[[it:Rory Gallagher]]
[[he:רורי גלאגר]]
[[nl:Rory Gallagher]]
[[ja:ロリー・ギャラガー]]
[[no:Rory Gallagher]]
[[pl:Rory Gallagher]]
[[pt:Rory Gallagher]]
[[ru:Галлахер, Рори]]
[[sv:Rory Gallagher]]

Versio 8. maaliskuuta 2013 kello 23.30

Rory Gallagher

Rory Gallagher (2. maaliskuuta 1948 Ballyshannon, Donegalin kreivikunta14. kesäkuuta 1995 Lontoo) oli irlantilainen blues- ja rockkitaristi, jonka ura käynnistyi 1960-luvulla yhtyeessä Taste. Gallagher oli kitaristi ja laulusolisti, John Wilson jazzsävyinen rumpali ja Richard McCracken monitahoinen basisti. Gallagherin soittotaito kehittyi Tasten aikana huomattavasti. Yhtye teki kaksi studiolevyä, Taste ja On the Boards, ja kaksi rajun esiintymisen todistanutta livelevyä Live at Montreux ja Live at the Isle of Wight, joista jälkimmäinen ilmestyi kauan sen jälkeen, kun yhtye oli hajonnut samalla festivaalilla.

Gallagher siirtyi soolouralle ja palkkasi basistiksi Gerry McAvoyn ja vaihtuvia rumpaleita, joista mainittavin on Rod De'Ath. Hän teki toistakymmentä albumia, kuten Rory Gallagher ja Deuce 1971, Blueprint ja Tattoo 1973, Irish Tour 1974, 1975 Against the Grain, jonka kannessa oli hänen vanha ja kuluneen näköinen Fender Stratocasterinsa vuodelta 1961, ja Calling Card 1976.

Gallagher esiintyi kolme kertaa Suomessa 1975 Ruisrockissa, 1976 Helsingin Kulttuuritalolla? ja Provinssirockissa 1984.

1972 Gallagher äänestettiin Melody Makerin vuoden muusikoksi, ja Eric Clapton tuli toiseksi. Hänen albuminsa Live in Europe on ollut myyntimenestys ympäri maailmaa.

Rory Gallagher kuoli 1995 maksansiirron komplikaatioihin. Nykyään Fender on kunnioittanut tätä loistavaa kitaristia omalla nimikko Stratocaster-mallilla.

Diskografia

Ei tiedostoa

Rory Gallagher Kulttuuritalolla 1976. (Yleisradion äänitys)

Näyte kappaleesta "Let Me In".

Äänitiedostojen kuunteluohjeet


Rory Gallagher

Aiheesta muualla

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.