Ero sivun ”Kampiakseli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 41 Wikidatan sivulle d:q49718 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 18: Rivi 18:
[[Luokka:Polttomoottorit]]
[[Luokka:Polttomoottorit]]
{{tynkä/Tekniikka}}
{{tynkä/Tekniikka}}

[[af:Krukas]]
[[ar:عمود مرفقي]]
[[id:Poros engkol]]
[[be:Каленчаты вал]]
[[bo:འཁྱོག་མདའ།]]
[[bg:Колянов вал]]
[[ca:Cigonyal]]
[[cs:Kliková hřídel]]
[[da:Krumtapaksel]]
[[de:Kurbelwelle]]
[[et:Väntvõll]]
[[en:Crankshaft]]
[[es:Cigüeñal]]
[[eo:Krankŝafto]]
[[eu:Birabarki]]
[[fa:میل‌لنگ]]
[[fr:Vilebrequin (moteur)]]
[[gl:Veo de manivelas]]
[[ko:크랭크축]]
[[io:Manivel-arboro]]
[[is:Sveifarás]]
[[it:Albero a gomiti]]
[[he:גל ארכובה]]
[[ka:მუხლა ლილვი]]
[[hu:Forgattyús tengely]]
[[my:ကရိုင်းရှပ်]]
[[nl:Krukas]]
[[ja:クランクシャフト]]
[[no:Veivaksel]]
[[pnb:کرینکشافٹ]]
[[pl:Wał korbowy]]
[[pt:Cambota]]
[[ro:Arbore cotit]]
[[ru:Коленчатый вал]]
[[simple:Crankshaft]]
[[sk:Kľukový hriadeľ]]
[[sv:Vevaxel]]
[[vi:Trục khuỷu]]
[[tr:Krank mili]]
[[uk:Колінчастий вал]]
[[zh:曲轴]]

Versio 8. maaliskuuta 2013 kello 15.52

Kampiakseli (punainen), männät ja vauhtipyörä.

Kampiakseli on akseli, jossa osa akselista kiertää epäkeskisesti varsinaisen akselin ympäri ja tähän epäkeskiseen osaan on nivelöity kampi tai polttomoottoreiden yhteydessä kiertokanki. Kampiakseli on yleisin mekanismi, jolla suoraviivainen liike muutetaan pyöriväksi tai päinvastoin. Kampimekanismilla saadaan työntävä tai vetävä voima muutettua vääntömomentiksi.

Kampiakseli polttomoottorissa

Polttomoottorissa kampiakseli on keskeinen osa, joka muuntaa kiertokankien välityksellä mäntien suoraviivaisen, edestakaisen liikkeen kiertoliikkeeksi. Moottorin tuottama mekaaninen teho otetaan yleensä käyttöön kampiakselilta.

Kampiakseli voidaan valmistaa valamalla tai takomalla ja joissakin erikoistapauksissa se kootaan erillisistä kappaleista. Kampiakseli voi olla umpiterästä tai osittain ontto. Kampiakseli on tuettu moottorin runkoon (sylinteriryhmään) runkolaakereilla, ja päittäissuunnassa sitä ohjaa erityinen päittäislaakeri. Kampiakselin sitä osaa, johon kiertokanki on laakeroitu, kutsutaan kammentapiksi. Laakereina käytetään autonmoottoreissa jokseenkin poikkeuksetta liukulaakereita, mutta varsinkin 2-tahtimoottoreissa myös vierintälaakereita. Kampiakselissa on usein tasapainotuspainoja, joiden avulla "epämuotoisen" mutkikas akseli saadaan pyörimään värinättömästi. Kampiakselin toisessa päässä on vauhtipyörä ja vastakkaisessa päässä saattaa lisäksi olla värinänvaimennin.

Autonmoottorit tehdään yleensä useampisylinteriseksi, jolloin saavutetaan tasaisempi käynti. Kuitenkin useissa pienissä moottoreissa, kuten mopoissa ja puutarhakoneissa, saattaa olla vain yksi mäntä, jolloin tarvitaan suhteellisesti raskaampi vauhtipyörä, jotta männällä riittäisi voimaa palata alkuperäiseen asemaansa.

Mäntien lukumäärä ja sijoittelutapa toisiinsa sekä kampiakseliin nähden on eräs moottorityyppien lajitteluperuste. Tyyppejä ovat muun muassa rivimoottori, jossa kaikki männät ovat rivissä rinnakkain; V-moottori, jossa männät ovat kahdessa rivissä kampiakselin päästä katsottuna V:n muodossa ja vastakkaisten sylinterien kiertokanget kiinnittyvät samalle kammentapille; W-moottori, jossa männät ovat kolmessa tai useammassa rivissä; sekä vastaisku- eli bokserimoottori, jossa vastakkaisten sylinterien männät on laakeroitu omille kammentapeilleen ja liikkuvat vastakkaisiin suuntiin. Lentokoneiden moottorina aikoinaan vallitsevana olleessa tähtimoottorissa kampiakseli on keskellä moottoria ja männät sen ympärillä tähden muodossa.

Katso myös

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.