Ero sivun ”Infrapunasäteily” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.3) (Botti lisäsi: jv:Infra abang |
|||
Rivi 42: | Rivi 42: | ||
[[Luokka:Sähkömagneettinen säteily]] |
[[Luokka:Sähkömagneettinen säteily]] |
||
[[ar:أشعة تحت الحمراء]] |
|||
[[an:Infrarroyo]] |
|||
[[id:Inframerah]] |
|||
[[ms:Sinar inframerah]] |
|||
[[bn:অবলোহিত বিকিরণ]] |
|||
[[zh-min-nan:Âng-goā-soàⁿ]] |
|||
[[jv:Infra abang]] |
|||
[[su:Infrabeureum]] |
|||
[[be:Інфрачырвонае выпраменьванне]] |
|||
[[be-x-old:Інфрачырвонае выпраменьваньне]] |
|||
[[bs:Infracrveno zračenje]] |
|||
[[bg:Инфрачервено излъчване]] |
|||
[[ca:Infraroig]] |
|||
[[cs:Infračervené záření]] |
|||
[[cy:Is-goch]] |
|||
[[da:Infrarød stråling]] |
|||
[[de:Infrarotstrahlung]] |
|||
[[et:Infrapunakiirgus]] |
|||
[[el:Υπέρυθρη ακτινοβολία]] |
|||
[[en:Infrared]] |
|||
[[es:Radiación infrarroja]] |
|||
[[eo:Infraruĝa radiado]] |
|||
[[eu:Infragorri]] |
|||
[[fa:فروسرخ]] |
|||
[[hif:Infrared]] |
|||
[[fr:Infrarouge]] |
|||
[[ga:Radaíocht infridhearg]] |
|||
[[gl:Radiación infravermella]] |
|||
[[xal:Уландорнь толярлһн]] |
|||
[[ko:적외선]] |
|||
[[hi:अवरक्त]] |
|||
[[hr:Infracrveno zračenje]] |
|||
[[io:Infrereda]] |
|||
[[ia:Infrarubie]] |
|||
[[is:Innrautt ljós]] |
|||
[[it:Radiazione infrarossa]] |
|||
[[he:תת-אדום]] |
|||
[[kn:ಇನ್ಫ್ರಾರೆಡ್]] |
|||
[[kk:Инфрақызыл сәуле]] |
|||
[[ky:Инфракызыл нур]] |
|||
[[la:Radiatio infrarubra]] |
|||
[[lv:Infrasarkanais starojums]] |
|||
[[lb:Infraroutstralung]] |
|||
[[lt:Infraraudonieji spinduliai]] |
|||
[[hu:Infravörös sugárzás]] |
|||
[[mk:Инфрацрвено зрачење]] |
|||
[[ml:ഇൻഫ്രാറെഡ് തരംഗം]] |
|||
[[mr:अवरक्त किरण]] |
|||
[[arz:انفراريد]] |
|||
[[mn:Хэт улаан туяа]] |
|||
[[nl:Infrarood]] |
|||
[[new:इन्फ्रारेड]] |
|||
[[ja:赤外線]] |
|||
[[no:Infrarød stråling]] |
|||
[[nn:Infraraud stråling]] |
|||
[[oc:Infraroge]] |
|||
[[pnb:تھلویں لال]] |
|||
[[pl:Podczerwień]] |
|||
[[pt:Radiação infravermelha]] |
|||
[[ro:Infraroșu]] |
|||
[[ru:Инфракрасное излучение]] |
|||
[[rue:Інфрачервене жарїня]] |
|||
[[sq:Rrezet infra të kuqe]] |
|||
[[simple:Infrared]] |
|||
[[sk:Infračervené žiarenie]] |
|||
[[sl:Infrardeče valovanje]] |
|||
[[ckb:تیشکی ژێر سوور]] |
|||
[[sr:Инфрацрвена светлост]] |
|||
[[sh:Infracrveno zračenje]] |
|||
[[sv:Infraröd strålning]] |
|||
[[tl:Inprared]] |
|||
[[ta:அகச்சிவப்புக் கதிர்]] |
|||
[[tt:Инфракызыл нурланыш]] |
|||
[[th:รังสีอินฟราเรด]] |
|||
[[vi:Tia hồng ngoại]] |
|||
[[tr:Kızılötesi]] |
|||
[[uk:Інфрачервоне випромінювання]] |
|||
[[ur:زیرسرخ]] |
|||
[[ug:ئىنفرا قىزىل نۇر]] |
|||
[[war:Infrared]] |
|||
[[zh-yue:紅外光]] |
|||
[[bat-smg:Infrarauduonė̄jė spėndolē]] |
|||
[[zh:红外线]] |
Versio 7. maaliskuuta 2013 kello 23.47
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Infrapunasäteily on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon mutta pienempi kuin mikroaaltojen. Infrapunasäteilyn aallonpituus on siis väliltä 700 nm...1 mm.
Auringosta Maan ilmakehään saapuvasta lyhytaaltoisesta säteilystä yli puolet on infrapunasäteilyä (53 % kokonaisenergiasta). Ultraviolettisäteilyä on 8 % ja näkyvää valoa 39 %.
Infrapunasäteilyä kutsutaan myös lämpösäteilyksi, koska kappaleet säteilevät infrapuna-alueella sitä voimakkaammin, mitä lämpimämpiä ne ovat. Takka, keittolevy, Aurinko ja muut kuumat kappaleet ovat voimakkaita infrapunalähteitä.
Historia
Infrapunasäteilyn löysi William Herschel vuonna 1800. Hän antoi Auringon valon kulkea prisman läpi, jolloin se hajosi aallonpituuden mukaan spektriksi. Hän piti lämpömittaria spektrin eri kohdissa ja mittasi siten säteilyn tehoa. Mitä punaisempi väri, sitä voimakkaammin valo lämmitti mittaria. Mittari kuumeni näkyvän valon alueen ulkopuolellakin. Tästä voitiin päätellä, että Aurinko säteilee myös ihmissilmälle näkymätöntä valoa.
Infrapunasäteilyn kulkemista ja yhteyttä kappaleen lämpötilaan tutki Wilhelm Wien ("Wienin siirtymälaki"), joka sai asiasta Nobelin fysiikanpalkinnon 1911
Sovelluksia
Jokaisella molekyylillä on sille ominainen infrapunaspektri, jota kutsutaan spektraaliseksi sormenjäljeksi. Aineen kemiallinen koostumus voidaan määrittää infrapunaspekroskopian keinoin. Infrapunaspektroskopia on hyvin tärkeä analyyttisen kemian teknologia.
CD-soittimissa CD-levyn alapintaa lukee lasersäde, joka on silmälle näkymättömällä infrapuna-alueella. Samanlaista tekniikkaa käytetään myös tietokoneiden CD-ROM-asemissa. Suljetun rakenteen ansiosta lasersäde ei pääse laitteista ulos, ja siten nämä laitteet luokitellaan vaarattomiksi. Laitteissa käytettävät laserit voivat periaatteessa olla haitallisia silmälle, mutta säteen saaminen silmään vaatii suurta teknistä taitoa.
Erilaisten viihde-elektroniikkalaitteiden kaukosäätimet lähettävät infrapunasäteilypulsseja, joilla ohjataan laitteiden toimintoja. Säteilylähteenä on infrapunadiodi, jonka teho on niin pieni ja säteilykeila niin leveä, ettei säteily missään tilanteessa aiheuta silmävaurioita.
Esimerkiksi kadonneiden ihmisten etsimiseen helikopterista käsin, sotilaallisissa tähtäin- ja maalinetsinlaitteissa, talojen lämpövuodon määrityksessä jne. käytetään infrapunasäteilyn mittaamista.
Paperiteollisuudessa infrapunaa käytetään paperin ja sen päälle levitettävän päällysteen kuivaamiseen. Autoteollisuudessa sillä voidaan lyhentää maalin kuivumisaikaa huomattavasti. Elintarviketeollisuudessa infrapunaa käytetään erilaisissa uuneissa muun muassa tuotteiden kypsennykseen sekä pintapastörointiin. Kemian laboratorioissa sitä käytetään muun muassa infrapunaspektrometriassa. Sään havaitsemisessa käytetään infrapunaa mm. erilaisissa näkyvyysmittareissa ja pilvenkorkeusmittareissa.
Infrapunaa käytetään lämmittämiseen myös ulkotiloissa, koska lämpöenergia siirtyy lämmitettävän kohteen pintaan säteilyn kautta. Ympäröivän ilman lämmittämistä ei tällöin tarvita (esimerkiksi terassi- ja katsomolämmittimet).
Useimmat digitaalikamerat havaitsevat infrapunasäteilyä; jos sopivalla kameralla kuvaa esimerkiksi TV-kaukosäädintä sen lähettäessä infrapunasignaaleja, näkyy infrapunavalo kameran digitaalisessa etsimessä sinertävänä valona.
Katso myös
Viitteet
- ↑ Holma, H., (May 2011), Thermische Hyperspektralbildgebung im langwelligen Infrarot, Photonik
- ↑ Frost&Sullivan, Technical Insights, Aerospace&Defence (Feb 2011), #5: World First Thermal Hyperspectral Camera for Unmanned Aerial Vehicles.
- ↑ Marc Ambinder. "The secret team that killed bin Laden", National Journal, May 3, 2011. Luettu May 22, 2011.
Sähkömagneettinen spektri: gammasäteily • röntgensäteily • ultraviolettisäteily • valo • infrapunasäteily • alimillimetrisäteily • mikroaallot • radioaallot
Radiotaajuusalueet: THF • EHF • SHF • UHF • VHF • HF • MF • LF • VLF • ULF • SLF • ELF
Valo: violetti • sininen • syaani • vihreä • keltainen • oranssi • punainen