Ero sivun ”Kaskelotti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 41: Rivi 41:
== Esiintyminen ==
== Esiintyminen ==
Pohjois-Atlantilla arvioitiin Yhdysvaltain Kansallisen Valtameri- ja Ilmakehähallituksen (NOAA) laskentoihin perustuen olleen vuonna 1998 noin 4700 kaskelottia. Tarkkoja maailmanlaajuisia kaskelottien laskentoja ei ole suoritettu, mutta joidenkin vuosina 1996–2001 suoritettujen alueellisten laskentojen perusteella karkea arvio valaiden laskennallisesta vähimmäismäärästä maailman merissä olisi NOAA:n mukaan noin 200&nbsp;000 yksilöä.<ref name="verkkoviite">Sperm Whales (Physeter macrocephalus) - Office of Protected Resources - NOAA Fisheries http://www.nmfs.noaa.gov/pr/species/mammals/cetaceans/spermwhale.htm Luettu 28.9.2008</ref>
Pohjois-Atlantilla arvioitiin Yhdysvaltain Kansallisen Valtameri- ja Ilmakehähallituksen (NOAA) laskentoihin perustuen olleen vuonna 1998 noin 4700 kaskelottia. Tarkkoja maailmanlaajuisia kaskelottien laskentoja ei ole suoritettu, mutta joidenkin vuosina 1996–2001 suoritettujen alueellisten laskentojen perusteella karkea arvio valaiden laskennallisesta vähimmäismäärästä maailman merissä olisi NOAA:n mukaan noin 200&nbsp;000 yksilöä.<ref name="verkkoviite">Sperm Whales (Physeter macrocephalus) - Office of Protected Resources - NOAA Fisheries http://www.nmfs.noaa.gov/pr/species/mammals/cetaceans/spermwhale.htm Luettu 28.9.2008</ref>
yrjö


== Kaskelotti kirjallisuudessa ==
== Kaskelotti kirjallisuudessa ==

Versio 4. maaliskuuta 2013 kello 12.29

Kaskelotti
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti
Heimo: Physeteridae
Suku: Physeter
Laji: macrocephalus [2]
Kaksiosainen nimi

Physeter macrocephalus
Linnaeus, 1758

Synonyymit
  • Physeter australasianus Desmoulins, 1822
  • Physeter australis Gray, 1846
  • Physeter catodon Linnaeus, 1758
Esiintymisalueet sinisellä
Esiintymisalueet sinisellä
Katso myös

  Kaskelotti Wikispeciesissä
  Kaskelotti Commonsissa

Kaskelotti (Physeter macrocephalus) on suurin hammasvalaista. Lajia tavataan lähes kaikkialla maailman valtamerissä.

Kaskelotin tunnistaa valtavasta päästä, joka on pituudeltaan jopa kolmannes koko eläimen pituudesta. Sen aivot, jotka painavat noin 9,2 kiloa, ovat myös eläinkunnan suurimmat. Urokset ovat 16–18 metriä pitkiä ja painavat 50 tonnia. Naaraiden pituus on 12–14 metriä ja paino 25 tonnia. Sen päässä on juoksevaa öljyä erittäviä rauhasia. Kaskelotin tunnusomaisen viistosti nousevan vesihöyrypatsaan tunnistaa kaukaa.

Kaskelotit voivat sukeltaa jopa 3 000 metrin syvyyteen ja pysyä sukelluksissa kaksi tuntia.

Lisääntyminen

Lisääntymisaikana uros- ja naaraskaskelotit kokoontuvat laumoiksi, joihin kuuluu kaikenikäisiä naaraita, poikasia, nuoria yksilöitä sekä 1–5 kookasta urosta. Uros parittelee vatsa vasten vatsaa kiimaan tulleen naaraan kanssa. Pian sen jälkeen se lähtee laumasta etsimään uusia parittelukumppaneita. Pitkän tiineyden päätteeksi naaras synnyttää noin 4 metrin mittaisen poikasen. Aluksi se tönii jälkeläisensä varovasti vedenpintaan hengittämään. Poikanen liikkuu kauan emonsa seurassa. Emo imettää sitä yli kaksi vuotta, ja voi kulua jopa seitsemän vuotta, ennen kuin se synnyttää uuden jälkeläisen.

Ravinto

Kuva kaskelotin ihosta, jossa on jälkiä jättiläiskalmarin lonkeroiden imukupeista.

Mustekalat ovat kaskelotin ehdotonta mieliruokaa. Nämä herkut asustavat yli 1 000 metrin syvyydessä ylöspäin kumpuavissa kylmissä virtauksissa. Kaskelotit nauttivat pääasiassa alle metrin mittaisia mustekaloja, mutta voivat pyydystää myös syvyyksien kymmenmetrisiä jättiläiskalmareita. Kaskelotti nauttii päivässä ravintoa määrän, joka vastaa 3 % sen ruumiinpainosta. Se täydentää ruokavaliotaan simpuilla, lohilla, rauskuilla, hailla ja muilla kaloilla. Syvyyksissä näkyvyys on perin huono, ja kaskelotti paikantaakin saaliinsa usein kaikuluotaamalla. Toisinaan se havaitsee syötävän eläimen näkönsä avulla, sillä mm. monilla syvänmeren kaloilla on itsevalaisevia elimiä, jotka loistavat pimeydessä. moikka

Esiintyminen

Pohjois-Atlantilla arvioitiin Yhdysvaltain Kansallisen Valtameri- ja Ilmakehähallituksen (NOAA) laskentoihin perustuen olleen vuonna 1998 noin 4700 kaskelottia. Tarkkoja maailmanlaajuisia kaskelottien laskentoja ei ole suoritettu, mutta joidenkin vuosina 1996–2001 suoritettujen alueellisten laskentojen perusteella karkea arvio valaiden laskennallisesta vähimmäismäärästä maailman merissä olisi NOAA:n mukaan noin 200 000 yksilöä.[3] yrjö

Kaskelotti kirjallisuudessa

Katso myös

Lähteet

  1. Physeter macrocephalus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Määritä nimeke! ITIS - Catalogue of Life. Viitattu 1.11.2012.
  3. Sperm Whales (Physeter macrocephalus) - Office of Protected Resources - NOAA Fisheries http://www.nmfs.noaa.gov/pr/species/mammals/cetaceans/spermwhale.htm Luettu 28.9.2008

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA

Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA