Ero sivun ”Suuri Turkin sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: mk:Голема турска војна |
p Botti: tr:Osmanlı-Kutsal İttifak Savaşları on entinen suositeltu artikkeli |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
[[Luokka:Venäjän sodat]] |
[[Luokka:Venäjän sodat]] |
||
[[Luokka:Itävallan sodat]] |
[[Luokka:Itävallan sodat]] |
||
{{Link FA|tr}} |
|||
[[ar:الحرب التركية العظمى]] |
[[ar:الحرب التركية العظمى]] |
||
Versio 27. helmikuuta 2013 kello 08.34
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Suuri Turkin sota oli Venäjän ja Euroopan valtioiden Pyhän Liigan ja ottomaanien Turkin välinen sota vuosina 1683–1699. Sodasta muistetaan parhaiten turkkilaisten tappioon johtanut Wienin piiritys vuonna 1683.
Taustaa
Bohdan H’melnytskyin käymien sotien seurauksena Ukrainan kasakat liittoutuivat ottomaanien kanssa Venäjää vastaan. Kasakoiden Petro Dorošenko halusi liittää Ukrainan ottomaanien hallitsemaan Krimin kaanikuntaan irti Puolasta. Puolalaiset joutuivat allekirjoittamaan Buchachin sopimuksen jossa ne sopivat luopumaan eduistaan ja maksamaan sulttaanille[1].
Sota
Muutaman vuoden rauhan jälkeen Ottomaanien valtakunta hyökkäsi Habsburgien valtakuntaan. Turkkilaiset olivat melkein valloittaneet Wienin, mutta Juhana III Sobieski, joka johti kristillistä allianssia (liitto), voitti heidät Wienin taistelussa joka pysäytti ottomaanien imperiumin ylivallan Kaakkois-Euroopassa.
Paavi Innocentius XI perusti Uuden Pyhän liigan ja joka, käsitti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan (johti Habsburgien Itävalta), Puola-Liettuaa sekä Venetsian tasavallan vuonna 1684,[2] Venäjä liittyi vuonna 1686. Toinen taistelu oli Mohácsissa, jossa sulttaani koki murskaavan tappion. Turkkilaiset onnistuivat Puolaa vastaan ja pystyivät säilyttämään Podolian Puola-Liettua taistelujen aikana.
Veenäjän osallistuminen oli ensimmäinen kerta, kun maa liittyi virallisesti liittoutui eurooppalaisten valtioiden kanssa. Tämä oli alku sarjalle venäläis-turkkilaisia sotia , jotka jatkuivat 1720-luvulla. Seurauksena Krimin taistelujen ja Azovin taistelujen , Venäjä valtasi avainasemassa olevan Ottomaanien Azovin linnoituksen.
Jälkeen ratkaiseva taistelu oli Zentassa vuonna 1697 ja vähäisempiä taisteluita (kuten taistelu Podhajce vuonna 1698), liiga voitti sodan vuonna 1699 ja pakotti Osmanien valtakunnan allekirjoittamaan Karlowitzin sopimuksen [3] . Ottomaanit luovuttivat useimmat Unkarin , Transilvanian ja Slavonian alueet Habsburgien valtakunnasta samalla, kun Podolia palasi Puolan omistukseen. Useimmat Dalmatian alueista siirtyivät Venetsialle, yhdessä Morea kaupungin ( Peloponnesoksen niemimaalla), jonka ottomaanit valloittivat vuonna 1715 ja jälleen Passarowitzin sopimuksen 1718 vuonna .
Lähteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suuri Turkin sota Wikimedia Commonsissa
