Ero sivun ”LF (taajuusalue)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p typo, w |
p lähdeviite oikein |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Low frequency (LF)''' on 30–300 k[[Hz]]:n alueella etenevä [[radioaalto]]. Taajuusalue tunnetaan myös nimellä pitkät aallot koska aallonpituus on 1 - 10 km. Ne etenevät pääosin pinta-aaltona 900–1 700 kilometriä ja vain harvoin, silloinkin yleeensä yöaikaan, avaruusaaltona. Maaperän, tai suolaisen meren, [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuudella]] onkin suuri merkitys välivaimennukselle. [[antenni|Antennit]] ovat suuria suuresta aallonpituudesta johtuen, mutta antennin korkeudella ei ole suurta merkitystä pinta-aaltoetenemisestä johtuen. Tästä syystä ne soveltuvat muun muassa yhteyksiin kauaksi merialueille, kuten kalastusaluksiin, sekä sotilastarkoituksiin ydinpommittajiin ja alusyksiköihin, sekä yli-horisontin [[tutka|tutkalle]]. Tällä alueella on myös yleisradiolähetyksiä – [[Amplitudimodulaatio|AM]]-pitkäaaltolähetykset (148,5-283,5 kHz).<ref |
'''Low frequency (LF)''' on 30–300 k[[Hz]]:n alueella etenevä [[radioaalto]]. Taajuusalue tunnetaan myös nimellä pitkät aallot koska aallonpituus on 1 - 10 km. Ne etenevät pääosin pinta-aaltona 900–1 700 kilometriä ja vain harvoin, silloinkin yleeensä yöaikaan, avaruusaaltona. Maaperän, tai suolaisen meren, [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuudella]] onkin suuri merkitys välivaimennukselle. [[antenni|Antennit]] ovat suuria suuresta aallonpituudesta johtuen, mutta antennin korkeudella ei ole suurta merkitystä pinta-aaltoetenemisestä johtuen. Tästä syystä ne soveltuvat muun muassa yhteyksiin kauaksi merialueille, kuten kalastusaluksiin, sekä sotilastarkoituksiin ydinpommittajiin ja alusyksiköihin, sekä yli-horisontin [[tutka|tutkalle]]. Tällä alueella on myös yleisradiolähetyksiä – [[Amplitudimodulaatio|AM]]-pitkäaaltolähetykset (148,5-283,5 kHz).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/tekniikka/tklehti/?mag=6&ID=29 | Nimeke = Mihin taajuutemme kelpaavat 1/4| Tekijä = Jorma Laiho| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = TEKNIIKAN TIEDOTUSLEHTI| Ajankohta = Marraskuu 2005| Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE| Viitattu = 23.2.2013 | Kieli = }}</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 23. helmikuuta 2013 kello 17.18
Low frequency (LF) on 30–300 kHz:n alueella etenevä radioaalto. Taajuusalue tunnetaan myös nimellä pitkät aallot koska aallonpituus on 1 - 10 km. Ne etenevät pääosin pinta-aaltona 900–1 700 kilometriä ja vain harvoin, silloinkin yleeensä yöaikaan, avaruusaaltona. Maaperän, tai suolaisen meren, sähkönjohtavuudella onkin suuri merkitys välivaimennukselle. Antennit ovat suuria suuresta aallonpituudesta johtuen, mutta antennin korkeudella ei ole suurta merkitystä pinta-aaltoetenemisestä johtuen. Tästä syystä ne soveltuvat muun muassa yhteyksiin kauaksi merialueille, kuten kalastusaluksiin, sekä sotilastarkoituksiin ydinpommittajiin ja alusyksiköihin, sekä yli-horisontin tutkalle. Tällä alueella on myös yleisradiolähetyksiä – AM-pitkäaaltolähetykset (148,5-283,5 kHz).[1]
Lähteet
- ↑ Jorma Laiho: Mihin taajuutemme kelpaavat 1/4 TEKNIIKAN TIEDOTUSLEHTI. Marraskuu 2005. YLE. Viitattu 23.2.2013.
Sähkömagneettinen spektri: gammasäteily • röntgensäteily • ultraviolettisäteily • valo • infrapunasäteily • alimillimetrisäteily • mikroaallot • radioaallot
Radiotaajuusalueet: THF • EHF • SHF • UHF • VHF • HF • MF • LF • VLF • ULF • SLF • ELF
Valo: violetti • sininen • syaani • vihreä • keltainen • oranssi • punainen