Ero sivun ”Säteisliike” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Makecat-bot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.3) (Botti lisäsi: ro:Viteză radială
näkyvän->näkymättömän (näkyvän olemassaoloa tuskin tarvii päätellä)
Rivi 7: Rivi 7:
Jos tähti etääntyy, ovat spektriviivat siirtyneet [[punasiirtymä]]n vaikutuksesta nopeudesta riippuvaisen määrän kohti spektrin punaista päätä. Jos tähti puolestaan lähestyy Maassa olevaa havaitsijaa, siirtyvät spektriviivat vastaavasti kohti spektrin sinistä päätä.
Jos tähti etääntyy, ovat spektriviivat siirtyneet [[punasiirtymä]]n vaikutuksesta nopeudesta riippuvaisen määrän kohti spektrin punaista päätä. Jos tähti puolestaan lähestyy Maassa olevaa havaitsijaa, siirtyvät spektriviivat vastaavasti kohti spektrin sinistä päätä.


''[[Spektroskooppinen kaksoistähti|Spektroskooppiset kaksoistähdet]]'' ovat [[kaksoistähti]]ä, jotka on havaittu epäsuorasti säteisnopeuden säännöllisen vaihtelun perusteella, komponenttien kiertäessä toisiaan.
''[[Spektroskooppinen kaksoistähti|Spektroskooppiset kaksoistähdet]]'' ovat [[kaksoistähti]]ä, jotka on havaittu epäsuorasti säteisnopeuden säännöllisen vaihtelun perusteella, komponenttien kiertäessä toisiaan. Tällöin näkymätön tähti heiluttaa vetovoimallaan näkyvää tähteä ja muuttelee näkyvän tähden säteisnopeutta niin, että näkymättömän tähden olemassaolo voidaan päätellä. Vaihtelut ovat tavallisesti useita kilometrejä sekunnissa. Säteisnopeuksista voidaan arvioida komponenttien massat sekä niiden kiertoratojen säde ja [[eksentrisyys]]. Samalla menetelmällä on myös mahdollista havaita [[eksoplaneetta|eksoplaneettoja]] tiettyyn mittaustarkkuuden rajaan asti. Kaukana keskustähdestä oleva kevyt eksoplaneetta on mahdoton havaita säteisnopeusmittauksella. Tämä johtuu muun muassa tähden pinan sykkimisen, aaltoilun ja kiehumisen vaikutuksesta säteisnopeusmittauksiin.
Tällöin näkymätön tähti heiluttaa vetovoimallaan näkyvää tähteä ja muuttelee
näkyvän tähden säteisnopeutta niin, että näkyvän tähden olemassaolo voidaan päätellä.
Vaihtelut ovat tavallisesti useita kilometrejä sekunnissa. Säteisnopeuksista voidaan arvioida komponenttien massat sekä niiden kiertoratojen säde ja [[eksentrisyys]]. Samalla menetelmällä on myös mahdollista havaita [[eksoplaneetta|eksoplaneettoja]] tiettyyn mittaustarkkuuden rajaan asti. Kaukana keskustähdestä oleva kevyt eksoplaneetta on mahdoton havaita säteisnopeusmittauksella. Tämä johtuu muun muassa tähden pinan sykkimisen, aaltoilun ja kiehumisen vaikutuksesta säteisnopeusmittauksiin.


{{Tynkä/Tähtitiede}}
{{Tynkä/Tähtitiede}}

Versio 22. helmikuuta 2013 kello 00.07

Tähden säteisliike (Rv) suhteessa liikkeen muihin komponentteihin.
Eksoplaneetta heiluttaa keskustähteään vetovoimallaan ja muuttaa tähden säteisliikettä, mikä saatetaan joskus havaita.

Säteisliike (myös säteittäisliike) on tähtitieteessä taivaankappaleen, yleensä tähden liikkeen komponentti, jonka suunta on joko Maata kohti tai siitä poispäin. Tällöin se on joko taivaankappaleen etääntymisnopeus tai lähestymisnopeus. Kun myös tähden ominaisliike tunnetaan, voidaan määrittää tähden todellisen liikkeen nopeus ja suunta avaruudessa. Säteisnopeus mitataan spektrometrillä vertaamalla tähden spektriviivoja levossa olevan aineen spektriin. Tähden spektri muuttuu Doppler-ilmiön vaikutuksesta. Karkeasti sanoen voidaan tähden etääntymisen ajatella venyttävän valoaaltoja, lähestymisen painavan niitä ruttuun. Punaiset valoaallot ovat pidempiä kuin siniset. Jos tähti etääntyy, ovat spektriviivat siirtyneet punasiirtymän vaikutuksesta nopeudesta riippuvaisen määrän kohti spektrin punaista päätä. Jos tähti puolestaan lähestyy Maassa olevaa havaitsijaa, siirtyvät spektriviivat vastaavasti kohti spektrin sinistä päätä.

Spektroskooppiset kaksoistähdet ovat kaksoistähtiä, jotka on havaittu epäsuorasti säteisnopeuden säännöllisen vaihtelun perusteella, komponenttien kiertäessä toisiaan. Tällöin näkymätön tähti heiluttaa vetovoimallaan näkyvää tähteä ja muuttelee näkyvän tähden säteisnopeutta niin, että näkymättömän tähden olemassaolo voidaan päätellä. Vaihtelut ovat tavallisesti useita kilometrejä sekunnissa. Säteisnopeuksista voidaan arvioida komponenttien massat sekä niiden kiertoratojen säde ja eksentrisyys. Samalla menetelmällä on myös mahdollista havaita eksoplaneettoja tiettyyn mittaustarkkuuden rajaan asti. Kaukana keskustähdestä oleva kevyt eksoplaneetta on mahdoton havaita säteisnopeusmittauksella. Tämä johtuu muun muassa tähden pinan sykkimisen, aaltoilun ja kiehumisen vaikutuksesta säteisnopeusmittauksiin.

Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.