Ero sivun ”Jakki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
31 935 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 24: Rivi 24:
== Yleistä ==
== Yleistä ==


[[Alkuhärkä|Alkuhärän]] sukuinen<ref name="Zoo_2_335">Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s 335</ref> jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m<ref>Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s 134</ref> pitkä, vanha sonni on jopa 4 m pituinen. Jakkiurokksen säkäkorkeus sattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820-1000 kg<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak]</ref>.
[[Alkuhärkä|Alkuhärän]] sukuinen<ref name="Zoo_2_335">Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s 335</ref> jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m<ref>Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s 134</ref> pitkä, vanha sonni on jopa 4 m pituinen. Jakkiuroksen säkäkorkeus sattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820-1000 kg<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html Yak]</ref>.
Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä.
Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä.
Kesy jakkiuros painaa vain 350 - 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225-255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet.
Kesy jakkiuros painaa vain 350 - 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225-255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet.
koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla.
Koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla.
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia.
Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia.
Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s 134</ref>.
Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Sen avulla jakki sietää -40 °C<ref name="Tibet_Lonely_Planet_2002_31">Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ''ISBN 1 86450 162 6'', s 31</ref>, ehkä jopa -50 °C pakkasta<ref>Koivisto 1992, s 134</ref>. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim vaaran uhatessa murisee ja puhisee.
Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla.
Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla.
Jakkia saalistavat sudet ja [[lumileopardi|lumileopardit]]<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä.
Jakkia saalistavat sudet ja [[lumileopardi|lumileopardit]]<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Jakilla on hyvä näkö ja kuulo. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä.
Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä.
Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä. Jakkinaaras voi synnyttää 4-vuotiaana ja jakki kasvaa täyskokoiseksi noin 6-vuotiaaksi tultaessa. Jakkinaaraat synnyttävät joka toinen-kolmas vuosi keväällä luultavasti riippuen saatavissa olevan ravinnon määrästä noin 9 kk
raskauden jälkeen<ref>[http://www.kiviniitty.fi/jakki.html akki (Bos grunniens)]</ref>.


== Elinympäristö, ravinto ==
== Elinympäristö, ravinto ==
Rivi 43: Rivi 44:
Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää<ref>Zoo 2, s 334</ref>. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.
Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää<ref>Zoo 2, s 334</ref>. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.


Tiibetin jakki elää 3200-6100 m<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html]</ref> korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita<ref>Koivisto 1992, s 133</ref> mutta soita ja järviä kylläkin<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Jakki talvehtii laaksossa<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin.
Tiibetin jakki elää 3200-6100 m<ref>[http://science.jrank.org/pages/7436/Yak.html]</ref> korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita<ref>Koivisto 1992, s 133</ref> mutta soita ja järviä kylläkin<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Jakki talvehtii laaksossa<ref>Koivisto 1992, s 133</ref>. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä<ref>Zoo 2, s 335</ref>. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta.


Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''Kobresia''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref>[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak ] ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>.
Eniten Tiibetin jakkeja on [[tunturisarake|tunturisarakkeen]] sukuista ''Kobresia''a kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla<ref>[http://animalfacts-pictures.blogspot.fi/2011/10/yak.html Wild Yak ] ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011</ref>.
Rivi 58: Rivi 59:


Jakkia on [[risteymä|risteytetty]] kesyjen [[nauta|nautojen]] kanssa muun muassa [[Nepal]]issa ja [[Kiina]]ssa.<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =104|Selite = (Englanninkielinen alkuteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref> Urokset (kutsutaan nimellä 'dzo') ovat lisääntymiskyvyttömiä, ja näitä käytetään usein juhtina. Risteytymästä syntyneet naaraat pystyvät lisääntymään kummankin lajin kanssa. [[Himalaja]]lla monissa naudoissa on hieman jakin perintöainesta, ja kesyissä jakeissa vastaavasti usein naudan.
Jakkia on [[risteymä|risteytetty]] kesyjen [[nauta|nautojen]] kanssa muun muassa [[Nepal]]issa ja [[Kiina]]ssa.<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =104|Selite = (Englanninkielinen alkuteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref> Urokset (kutsutaan nimellä 'dzo') ovat lisääntymiskyvyttömiä, ja näitä käytetään usein juhtina. Risteytymästä syntyneet naaraat pystyvät lisääntymään kummankin lajin kanssa. [[Himalaja]]lla monissa naudoissa on hieman jakin perintöainesta, ja kesyissä jakeissa vastaavasti usein naudan.

== Käyttö ==

Jakit kesyyntyvät helposti nuorina. Niinpä jakkia on käytetty pitkään Keski-Aasian eteläosan vuorilla vetoeläimenä, ratsuna sekä lihan, maidon ja villan lähteenä. Noin 1,65 miljoonan km2 laajuisella
Tiibetin arolla elää 12 miljoonaa kesyjakkia. Jotkut paimenten leirit ovat jopa 5100 m korkealla<ref>Danien J. Miller, The Tibetan Steppe</ref>.



== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 20. helmikuuta 2013 kello 15.12

Jakki
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Nautaeläimet Bovinae
Suku: Bos
Laji: grunniens
Kaksiosainen nimi

Bos grunniens
Linnaeus, 1766

Katso myös

  Jakki Wikispeciesissä
  Jakki Commonsissa

Jakki (Bos grunniens tai Bos mutus[1]) on aasialainen nautaeläin. Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntä on pitkäjouhinen, ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle 1000 yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10000. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläin Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Jakki elää jopa Tiibetin ylätasangolla erittäin ankarassa ympäristössä. Kesytettyjä jakkeja arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa yksilöä.

Yleistä

Alkuhärän sukuinen[2] jakki on vuoristoissa elävä kookas ja vahva nautaeläin. Jakin jalat ovat lyhyet, samoin niska. Sarvet ovat pitkät ja kaartuvat. Jakki on 3,2 m[3] pitkä, vanha sonni on jopa 4 m pituinen. Jakkiuroksen säkäkorkeus sattaa olla jopa 2,2 m. Villi jakkisonni painaa 820-1000 kg[4]. Lehmä painaa vain 2/3 sonnin painosta[5]. Kesytetyt jakit ovat paljon kevyempiä. Kesy jakkiuros painaa vain 350 - 580 kg, ja kesy jakkinaaras 225-255 kg. Sekä uroksilla että naarailla on sarvet. Koostaan ja painostaan huolimatta jakki liikkuu ketterästi vuorilla. Jakki vaihtaa mustan-ruskean turkkinsa joka vuosi kesällä. Kesyllä jakilla on myös valkoista turkkia. Turkissa on kylmää pitävä tiheä aluskarva ja pitkä päällyskarva[6]. Sen avulla jakki sietää -40 °C[7], ehkä jopa -50 °C pakkasta[8]. Jakki ei elä lämpimässä, koska sen lisääntymiskierto häiriintyy silloin ja mahdollisesti sairaudet iskevät helpommin. Siitä huolimatta jakki kestää hellettä varjossa. Jakki ääntelee harvoin, esim vaaran uhatessa murisee ja puhisee. Jakki sopeutuu kylmään vuoristoympäristöön mm. suurin keuhkoin ja sydämin sekä hyvän veren hapenottokyvyn avulla. Jakkia saalistavat sudet ja lumileopardit[9]. Jakilla on hyvä näkö ja kuulo. Sonnit saattavat joskus kulkea noin kymmenen yksilön laumoina. Lehmät, näiden vasikat jne saattavat kokoontua mm myrskyllä ja muun vaaran niitä uhatessa 100-1000 jakin laumoiksi, jotka kuitenkin hajaantuvat etsimään ravintoa niukasta ympäristöstä[10]. Jakit myös suojautuvat yöpakkasilta kerääntymällä yhteen niin että kylmää vähiten sietävät vasikat ovat keskellä. Jakkeja on tutkittu melko vähän, koska ne elävät vaikeapääsyisessä Tiibetissä. Jakkinaaras voi synnyttää 4-vuotiaana ja jakki kasvaa täyskokoiseksi noin 6-vuotiaaksi tultaessa. Jakkinaaraat synnyttävät joka toinen-kolmas vuosi keväällä luultavasti riippuen saatavissa olevan ravinnon määrästä noin 9 kk raskauden jälkeen[11].

Elinympäristö, ravinto

Jakkeja Garan laaksossa.
Jakkeja Ladakhissa.

Jakit elävät muun muassa Kiinan ja Intian aroilla sekä Tiibetin ylängön ja ympäröivien vuorien tundramaisilla vuoristoniityillä ja kylmillä aroilla. Villijakin alue on kutistunut merkittävästi parin viime vuosisadan aikana. Jakin karussa, Tiibetin ylätasangon niukassa, suurelta osin kasvittomassa elinympäristössä kasvaa siellä täällä kitukasvuista heinää, ruohokasveja ja jäkälää[12]. Jakki syö myös heinää, saraa ja matalia pensaita. Jakki saattaa syödä pelkkiä heinien juuria.

Tiibetin jakki elää 3200-6100 m[13] korkeudessa ylätasangolla, jossa ei ole juurikaan puita ja pensaita[14] mutta soita ja järviä kylläkin[15]. Jakin elinseuduilla on kovia hiekka- ja lumimyrskyjä[16]. Jakki elää mieluiten veden lähellä soisilla paikoilla tai purojen varsilla[17]. Kesällä jakit vaeltavat ylös vuoristoon vuorten pohjoisrinteiden varjoon, rotkoihin tai lumisille alueille. Jakki talvehtii laaksossa[18]. Jakki etsii vettä jäätymättömistä puroista ja lähteistä[19]. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta.

Eniten Tiibetin jakkeja on tunturisarakkeen sukuista Kobresiaa kasvavilla niityillä, jotka ovat monesti ohutturpeisia soistumia. Tiibetin kylmien arojen jakkilaumat ovat pienempiä, ja vain erittäin harvoin jakkeja tavataan aavikoilla[20]. Jakin elinympäristössä eläimen saama ravinto vaihtelee huomattavasti vuosikierron mukaan. Jakki syö 2,7-4,6 kg kasviainesta päivässä[21]. Suurin laitumen ruohon tms saatavuus on elokuussa, alle 1000 kg/ha, mutta huhtikuussa alle 100 kg/ha[22]. Tämä aiheuttaakin joidenkin jakkien kuolemisia nälkään talvella.


Lisääntyminen

Lisääntymiskauden alussa syyskuussa jakkiurokset hakeutuvat naaraslaumoihin pariutuakseen. Härät taistelevat oikeudesta paritella naaraiden kanssa. Ne kamppailevat keskenään syöksyen toisiaan päin sarvet ojossa. Yhdeksän kuukauden kantoajan päätteeksi jakkinaaras synnyttää yhden jälkeläisen. Vasikka on emonsa hoivissa vuoden ajan. Naaras synnyttää joka toinen vuosi.

Risteymät

Kaksi jakkia kyntömiehen apuna Tiibetissä

Jakkia on risteytetty kesyjen nautojen kanssa muun muassa Nepalissa ja Kiinassa.[23] Urokset (kutsutaan nimellä 'dzo') ovat lisääntymiskyvyttömiä, ja näitä käytetään usein juhtina. Risteytymästä syntyneet naaraat pystyvät lisääntymään kummankin lajin kanssa. Himalajalla monissa naudoissa on hieman jakin perintöainesta, ja kesyissä jakeissa vastaavasti usein naudan.

Käyttö

Jakit kesyyntyvät helposti nuorina. Niinpä jakkia on käytetty pitkään Keski-Aasian eteläosan vuorilla vetoeläimenä, ratsuna sekä lihan, maidon ja villan lähteenä. Noin 1,65 miljoonan km2 laajuisella Tiibetin arolla elää 12 miljoonaa kesyjakkia. Jotkut paimenten leirit ovat jopa 5100 m korkealla[24].


Lähteet

  1. ↑ a b Bos grunniens IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ↑ Zoo 2, Suuri eläinkirja 2, WSOY 1977, ISBN 951-0-08246-5, s 335
  3. ↑ Maailman uhanalaiset eläimet osa 4 - Nisäkkäät matelijat, Ilkka Koivisto, Weilin+Göös 1992, ISBN 951-35-4689-6, "Nautaeläimet", s 134
  4. ↑ Yak
  5. ↑ Zoo 2, s 335
  6. ↑ Koivisto 1992, s 133
  7. ↑ Tibet, 5th edition, Bradley Mayhew Monique Choy ..., May 2002, Lonely Planet Publications Py Ltd, ISBN 1 86450 162 6, s 31
  8. ↑ Koivisto 1992, s 134
  9. ↑ Koivisto 1992, s 133
  10. ↑ Zoo 2, s 335
  11. ↑ akki (Bos grunniens)
  12. ↑ Zoo 2, s 334
  13. ↑ [1]
  14. ↑ Koivisto 1992, s 133
  15. ↑ Zoo 2, s 335
  16. ↑ Zoo 2, s 335
  17. ↑ Koivisto 1992, s 133
  18. ↑ Koivisto 1992, s 133
  19. ↑ Zoo 2, s 335
  20. ↑ Wild Yak ENCYCLOPEDIA OF ANIMAL FACTS AND PICTURES, Wednesday, 12 October 2011
  21. ↑ [http://www.yampayaks.com/faqs.html YAK FACTS ] Yampa Valley Yaks,sandhlear@gmail.com
  22. ↑ [ Study on the relation between yak performance and ecological protection ] He An Xiang and Li Liang 2004 Published in IVIS with the permission of the editors, International Livestock Research Institute,
  23. ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 104. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  24. ↑ Danien J. Miller, The Tibetan Steppe

Aiheesta muualla

 

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jakki&oldid=12726878”