Ero sivun ”Söderfjärden” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
l |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{coord|63|00|18|N|21|34|30|E|region:FI-LS_type:landmark_scale:100000|display=title}} |
{{coord|63|00|18|N|21|34|30|E|region:FI-LS_type:landmark_scale:100000|display=title}} |
||
'''Söderfjärden''' on [[Törmäyskraatteri|törmäyskraatteri]], joka sijaitsee noin 10 kilometriä [[Vaasa|Vaasan kaupungista]] etelään. Alueella sijaitsevat [[Sundom]]in, [[Sulva]]n ja [[Munsmo]]n kylät. Söderfjärden syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten, ja sen halkaisija on enimmillään noin 6,6 km ja alkuperäinen syvyys noin 300 metriä. Kraatteri on nykyisin täyttynyt [[Kambrikausi|Kambrikautisilla]] hiekkakivillä, ja siitä on näkyvissä enää sen ulkoreuna ja kraatterin pyöreä muoto |
'''Söderfjärden''' on [[Törmäyskraatteri|törmäyskraatteri]], joka sijaitsee noin 10 kilometriä [[Vaasa|Vaasan kaupungista]] etelään. Alueella sijaitsevat [[Sundom]]in, [[Sulva]]n ja [[Munsmo]]n kylät. Söderfjärden syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten, ja sen halkaisija on enimmillään noin 6,6 km ja alkuperäinen syvyys noin 300 metriä. Kraatteri on nykyisin täyttynyt [[Kambrikausi|Kambrikautisilla]] hiekkakivillä, ja siitä on näkyvissä enää sen ulkoreuna ja kraatterin pyöreä muoto. |
||
Ajatus [[marskimaa]]n kaltaisen alueen kuivauksesta esitettiin jo 1700 -luvulla. Hanke toteutettiin 1900 - luvun alun kuivaushankeessa, joka valmistui 1927 kraatterin saadessa nykyisen ulkoasunsa. Suomen tunnetuista törmäyskraattereista Söderfjärden on ainoa, joka ei ole järvi tai merenlahti. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 18. helmikuuta 2013 kello 17.43
Söderfjärden on törmäyskraatteri, joka sijaitsee noin 10 kilometriä Vaasan kaupungista etelään. Alueella sijaitsevat Sundomin, Sulvan ja Munsmon kylät. Söderfjärden syntyi noin 560 miljoonaa vuotta sitten, ja sen halkaisija on enimmillään noin 6,6 km ja alkuperäinen syvyys noin 300 metriä. Kraatteri on nykyisin täyttynyt Kambrikautisilla hiekkakivillä, ja siitä on näkyvissä enää sen ulkoreuna ja kraatterin pyöreä muoto.
Ajatus marskimaan kaltaisen alueen kuivauksesta esitettiin jo 1700 -luvulla. Hanke toteutettiin 1900 - luvun alun kuivaushankeessa, joka valmistui 1927 kraatterin saadessa nykyisen ulkoasunsa. Suomen tunnetuista törmäyskraattereista Söderfjärden on ainoa, joka ei ole järvi tai merenlahti.
Söderfjärden on myös yksi Ympäristöministeriön määrittelemistä Suomen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja se on tunnettu sinne kerääntyvistä kurkien muuttoparvista.