Ero sivun ”Umayya Abu-Hanna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Espoo (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Larin Paraske -palkinto
Rivi 5: Rivi 5:
Abu-Hanna syntyi 1961 [[Haifa]]ssa, [[Israel]]issa, [[ateismi|ateistiseen]] perheeseen, joka on juuriltaan [[kristitty]]<ref name="yl">http://ylioppilaslehti.fi/2001/11/suomalainen-sekasikio/</ref>. Hän opiskeli [[Haifan yliopisto]]ssa<ref name="yl"/> kunnes muutti Suomeen vuonna 1981. Abu-Hanna kuvasi 2007 itseään ”suomenpalestiinalaiseksi”.<ref name="sinuiksi"/> Suomessa hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ja [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa korkeakoulussa]]. Taideteollisesta korkeakoulusta hän valmistui vuonna 1992.<ref name="kansanvalistus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansanvalistusseura.fi/?action=juttu&ID=43&valittu=3 | Nimeke=Kansanvalistusseuran palkinto 2004 - Umayya Abu-Hanna | Julkaisija=Kansanvalistusseura | Viitattu=9.6.2009}}</ref> Hän työskenteli Valtion taidemuseon taidemuseoalan kehittämisyksikön kulttuurivähemmistökoordinaattorina<ref>http://www.presidentti.fi/halonen/Public/default1d3d.html?contentid=177489&contentlan=1&culture=fi-FI</ref>.
Abu-Hanna syntyi 1961 [[Haifa]]ssa, [[Israel]]issa, [[ateismi|ateistiseen]] perheeseen, joka on juuriltaan [[kristitty]]<ref name="yl">http://ylioppilaslehti.fi/2001/11/suomalainen-sekasikio/</ref>. Hän opiskeli [[Haifan yliopisto]]ssa<ref name="yl"/> kunnes muutti Suomeen vuonna 1981. Abu-Hanna kuvasi 2007 itseään ”suomenpalestiinalaiseksi”.<ref name="sinuiksi"/> Suomessa hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa ja [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisessa korkeakoulussa]]. Taideteollisesta korkeakoulusta hän valmistui vuonna 1992.<ref name="kansanvalistus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansanvalistusseura.fi/?action=juttu&ID=43&valittu=3 | Nimeke=Kansanvalistusseuran palkinto 2004 - Umayya Abu-Hanna | Julkaisija=Kansanvalistusseura | Viitattu=9.6.2009}}</ref> Hän työskenteli Valtion taidemuseon taidemuseoalan kehittämisyksikön kulttuurivähemmistökoordinaattorina<ref>http://www.presidentti.fi/halonen/Public/default1d3d.html?contentid=177489&contentlan=1&culture=fi-FI</ref>.


Abu-Hanna on työskennellyt televisiotoimittajana sekä [[journalismi]]n opettajana esimerkiksi [[Helsingin ammattikorkeakoulu]]ssa, jossa hän opetti radio- ja televisioilmaisua. Hän oli [[Taiteen keskustoimikunta|Taiteen keskustoimikunnan]] jäsen 2004-2006.<ref>http://edmund.taiteenkeskustoimikunta.fi/download/TKT+nimitys+03.doc?lngDoc_id=1066</ref> Abu-Hanna on kirjoittanut kolumneja ''[[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehteen]]'', ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]]'' ja ''[[Metro (lehti)|Metro-lehteen]]''.
Abu-Hanna on työskennellyt televisiotoimittajana sekä [[journalismi]]n opettajana esimerkiksi [[Helsingin ammattikorkeakoulu]]ssa, jossa hän opetti radio- ja televisioilmaisua. Hän oli [[Taiteen keskustoimikunta|Taiteen keskustoimikunnan]] jäsen 2004-2006.<ref>http://edmund.taiteenkeskustoimikunta.fi/download/TKT+nimitys+03.doc?lngDoc_id=1066</ref> Abu-Hanna on kirjoittanut kolumneja ''[[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehteen]]'', ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomiin]]'' ja ''[[Metro (lehti)|Metro-lehteen]]''. Umayya Abu-Hanna sai [[Kalevalaisten Naisten Liitto|Kalevalaisten naisten liiton]] myöntämän Larin Paraske -palkinnon vuonna 2008.<ref name="Larin Paraske -palkinto">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kalevalaistennaistenliitto.fi/kulttuuritoiminta/palkinnot/larin-paraske-palkinto.html | Nimeke=Larin Paraske -palkinto | Julkaisija=Kalevalaisten naisten liitto | Viitattu=16.3.2013}}</ref>


Abu-Hanna muutti joulukuussa 2010 Suomesta [[Amsterdam]]iin [[Hollanti]]in. Kaksi vuotta myöhemmin [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] julkaistussa kirjoituksessa hän ilmoitti muuton syyksi suomalaisen yhteiskunnan [[rasismi]]n, joka oli kohdistunut myös hänen kolmivuotiaaseen adoptiotyttäreensä.<ref>Umayya Abu-Hanna: ''Lottovoitto jäi lunastamatta'', Helsingin Sanomat 30.12.2012, s. D1–D2. [http://www.hs.fi/sunnuntai/Lottovoitto+j%C3%A4i+lunastamatta/a1356756791315 Artikkelin verkkoversio]. Viitattu 1.1.2013.</ref> Kirjoitus herätti keskustelua ja muun muassa [[Iltasanomat|Iltasanomien]] päätoimittaja [[Ulla Appelsin]] kritisoi Abu-Hannan kirjoitusta.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/ISn+p%C3%A4%C3%A4toimittaja+Abu-Hannan+kirjoituksesta+Vain+prinssi+ja+herne+puuttuvat/a1305632303104 Helsingin Sanomat: IS:n päätoimittaja Abu-Hannan kirjoituksesta: Vain prinssi ja herne puuttuvat]</ref><ref>[http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288528270267.html?nomobile=2 Iltasanomat: Kommentti Abu-Hannasta: Prinsessa ja herne]</ref> Abu-Hannan kirjoitus nousi vuoden 2012 luetuimmaksi jutuksi Helsingin Sanomien verkkosivuilla.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/Abu-Hannan+rasismikirjoitus+nousi+kahdessa+p%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4+vuoden+luetuimmaksi+jutuksi+/a1305631699938 Helsingin Sanomat: Abu-Hannan rasismikirjoitus nousi kahdessa päivässä vuoden luetuimmaksi jutuksi]</ref>
Abu-Hanna muutti joulukuussa 2010 Suomesta [[Amsterdam]]iin [[Hollanti]]in. Kaksi vuotta myöhemmin [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]] julkaistussa kirjoituksessa hän ilmoitti muuton syyksi suomalaisen yhteiskunnan [[rasismi]]n, joka oli kohdistunut myös hänen kolmivuotiaaseen adoptiotyttäreensä.<ref>Umayya Abu-Hanna: ''Lottovoitto jäi lunastamatta'', Helsingin Sanomat 30.12.2012, s. D1–D2. [http://www.hs.fi/sunnuntai/Lottovoitto+j%C3%A4i+lunastamatta/a1356756791315 Artikkelin verkkoversio]. Viitattu 1.1.2013.</ref> Kirjoitus herätti keskustelua ja muun muassa [[Iltasanomat|Iltasanomien]] päätoimittaja [[Ulla Appelsin]] kritisoi Abu-Hannan kirjoitusta.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/ISn+p%C3%A4%C3%A4toimittaja+Abu-Hannan+kirjoituksesta+Vain+prinssi+ja+herne+puuttuvat/a1305632303104 Helsingin Sanomat: IS:n päätoimittaja Abu-Hannan kirjoituksesta: Vain prinssi ja herne puuttuvat]</ref><ref>[http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288528270267.html?nomobile=2 Iltasanomat: Kommentti Abu-Hannasta: Prinsessa ja herne]</ref> Abu-Hannan kirjoitus nousi vuoden 2012 luetuimmaksi jutuksi Helsingin Sanomien verkkosivuilla.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/Abu-Hannan+rasismikirjoitus+nousi+kahdessa+p%C3%A4iv%C3%A4ss%C3%A4+vuoden+luetuimmaksi+jutuksi+/a1305631699938 Helsingin Sanomat: Abu-Hannan rasismikirjoitus nousi kahdessa päivässä vuoden luetuimmaksi jutuksi]</ref>

Versio 17. helmikuuta 2013 kello 13.29

Umayya Abu-Hanna (s. 17. maaliskuuta 1961 Haifa, Israel) on Israelissa syntynyt kirjailija, toimittaja ja entinen Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän on Suomen kansalainen ja määrittelee itsensä suomenpalestiinalaiseksi.[1] Hän asui Suomessa 30 vuotta vuodesta 1981 ja muutti Alankomaihin vuonna 2010. Abu-Hanna on kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoksen monikulttuurisuudesta.

Elämä

Abu-Hanna syntyi 1961 Haifassa, Israelissa, ateistiseen perheeseen, joka on juuriltaan kristitty[2]. Hän opiskeli Haifan yliopistossa[2] kunnes muutti Suomeen vuonna 1981. Abu-Hanna kuvasi 2007 itseään ”suomenpalestiinalaiseksi”.[1] Suomessa hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Taideteollisesta korkeakoulusta hän valmistui vuonna 1992.[3] Hän työskenteli Valtion taidemuseon taidemuseoalan kehittämisyksikön kulttuurivähemmistökoordinaattorina[4].

Abu-Hanna on työskennellyt televisiotoimittajana sekä journalismin opettajana esimerkiksi Helsingin ammattikorkeakoulussa, jossa hän opetti radio- ja televisioilmaisua. Hän oli Taiteen keskustoimikunnan jäsen 2004-2006.[5] Abu-Hanna on kirjoittanut kolumneja Suomen Kuvalehteen, Helsingin Sanomiin ja Metro-lehteen. Umayya Abu-Hanna sai Kalevalaisten naisten liiton myöntämän Larin Paraske -palkinnon vuonna 2008.[6]

Abu-Hanna muutti joulukuussa 2010 Suomesta Amsterdamiin Hollantiin. Kaksi vuotta myöhemmin Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessa hän ilmoitti muuton syyksi suomalaisen yhteiskunnan rasismin, joka oli kohdistunut myös hänen kolmivuotiaaseen adoptiotyttäreensä.[7] Kirjoitus herätti keskustelua ja muun muassa Iltasanomien päätoimittaja Ulla Appelsin kritisoi Abu-Hannan kirjoitusta.[8][9] Abu-Hannan kirjoitus nousi vuoden 2012 luetuimmaksi jutuksi Helsingin Sanomien verkkosivuilla.[10]

Poliittinen ura

Abu-Hanna toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa vuonna 1988[11] ja tuli samana vuonna valituksi myös Helsingin kaupunginvaltuustoon Vihreän liiton edustajana. Hän oli ehdolla vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa. Abu-Hanna sai 12 730 ääntä ja oli vihreiden neljänneksi suosituin ehdokas.[12] Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa hän sai 8 684 ääntä.[13]

Teokset

Palkinnot

Lähteet

Aiheesta muualla