Ero sivun ”Omatunto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
131 404 muokkausta
p Botti lisäsi: tt:Вөҗдан
Sekavaa muistiinpanotekstiä
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Chifflart - Das_Gewissen - 1877.jpeg|thumb|François Chifflart: ''Omatunto'']]
[[Tiedosto:Chifflart - Das_Gewissen - 1877.jpeg|thumb|François Chifflart: ''Omatunto'']]
'''Omatunto''' on ihmisen sisäinen kokemus, jonka useissa maailmankatsomuksissa oletetaan neuvovan ihmistä erilaisissa tilanteissa. Yleensä omantunnon "olemassaolo" havaitaan, kun yksilö katuu tekoaan tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon.<ref>https://www.talentumshop.fi/webshopdata/prod/foreword/978-952-14-1302-5.pdf</ref> [[Psykoanalyysi]]ssä omaatuntoa vastaa [[yliminä]]n käsite.<ref>http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html</ref><ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref><ref>http://personal.inet.fi/koti/rossi/ps1m.html</ref> Vanhassa testamentissa sanaa omatunto ei käytetä, vaan sen korvaa sana sydän.<ref>http://www.evl.fi/sanasto/selitysO.htm</ref> Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi ''ihmisen sisäinen kontrolli''<ref>http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=121&valikko=1</ref> tai ''moraalinen vaisto''.
'''Omatunto''' on ihmisen sisäinen kokemus, jonka on oletettu neuvovan ihmistä erilaisissa tilanteissa. Yleensä omantunnon "olemassaolo" havaitaan, kun yksilö katuu tekoaan tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon.<ref>https://www.talentumshop.fi/webshopdata/prod/foreword/978-952-14-1302-5.pdf</ref> [[Psykoanalyysi]]ssä omaatuntoa vastaa [[yliminä]]n käsite.<ref>http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html</ref><ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref><ref>http://personal.inet.fi/koti/rossi/ps1m.html</ref> Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi ''moraalinen vaisto''. [[Psykologia]] pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista lähtökohdista.


⚫
Esimerkiksi [[vala]]n sijasta annettavat vakuutukset vetoavat "[[kunnia]]an ja omaantuntoon". [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneitten kansakuntien]] [[ihmisoikeuksien julistus]] alkaa toteamuksella:
Monissa maailmankatsomuksissa, esimerkiksi useissa kristinuskon muodoissa, omatunto muodostaa korkeimman moraalisen auktoriteetin. Jos yksilön omatunto ja laki ovat ristiriidassa, tulee yksilön näiden katsomusten mukaan noudattaa omantuntonsa ääntä. Se, missä määrin omantunnon ja [[Jahve|Jumalan]] äänet identifioidaan, riippuu yksilöstä ja uskontokunnasta.

⚫
Käsitettä omatunto käytetään myös useissa uskonnottomissa yhteyksissä. Esimerkiksi [[vala]]n sijasta annettavat vakuutukset vetoavat "[[kunnia]]an ja omaantuntoon". [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneitten kansakuntien]] [[ihmisoikeuksien julistus]] alkaa toteamuksella:
:''Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.''
:''Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.''

Moderni psykologia pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista tieteellisistä lähtökohdista.


== Omantunnon alkuperä ==
== Omantunnon alkuperä ==
Omantunnosta on annettu erilaisia määritelmiä:
Omantunnon määritelmästä syntyy eri näkökulmista erilaisia tuotoksia, joiden kirjoitettu muoto muodostuu siten moninaiseksi. Kuitenkin seuraava jäsennys toimii määritelmien runkona (suluissa määrittelyn osasista kertovia varhaisimpia teoksia).
Omantunnon merkitystehtäviä ovat:
* Käskevä, autoritaarinen tai periksiantamattomuuden merkitystehtävä (Butler 1726).
* Käskevä, autoritaarinen tai periksiantamattomuuden merkitystehtävä (Butler 1726).
* Aktiivinen, täytäntöönpaneva tai konkretisoiva merkitystehtävä (Broad 1930).
* Aktiivinen, täytäntöönpaneva tai konkretisoiva merkitystehtävä (Broad 1930).
Rivi 24: Rivi 19:
* Mielessä oleva kuva todellisesta, ihanteellisesta tai tavoiteltavasta minästä (Lillie 1966).
* Mielessä oleva kuva todellisesta, ihanteellisesta tai tavoiteltavasta minästä (Lillie 1966).
* Moraalisten asioiden perinpohjainen pohdiskelu (Lillie 1966).
* Moraalisten asioiden perinpohjainen pohdiskelu (Lillie 1966).
Omastatunnosta tulee siis 7×4 eli 28 pääasiallista määritelmää.


Oman tunnon alkuperästä on olemassa erilaisia näkemyksiä. [[Charles Darwin]]in mukaan korkeammat eläimet ilmentävät merkkejä omastatunnosta, joista ihmisen omatunto kehittynyt.<ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref> Hänen mukaansa mikä tahansa sosiaalinen eläin, jonka älyllisyys kehittyisi riittävästi, omaksuisi väistämättä
Omantunnon alkuperästä on olemassa erilaisia näkemyksiä. [[Charles Darwin]]in mukaan korkeammat eläimet ilmentävät merkkejä omastatunnosta, joista ihmisen omatunto kehittynyt.<ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref> Hänen mukaansa mikä tahansa sosiaalinen eläin, jonka älyllisyys kehittyisi riittävästi, omaksuisi väistämättä
moraalin tai omantunnon.<ref>http://www.intelligenzia.org.helsinki.fi/arkisto/homunculus2004/Homunculus_light.pdf</ref> [[Friedrich Nietzsche]]n mukaan omantunnon alkuperä on sosiaalinen. [[Scheler]]in mukaan eläinten ja ihmisten välillä on ratkaiseva ero. Ihmisen omatuntoa ei voida selittää biologisesti tai sosiaalisesti.<ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref>
moraalin tai omantunnon.<ref>http://www.intelligenzia.org.helsinki.fi/arkisto/homunculus2004/Homunculus_light.pdf</ref>

== Omatuntoteoriat ==
Omastatunnosta on olemassa erilaisia teorioita. Joissakin teorioissa omatunto nähdään moraalisen tiedon saavuttamisen välineenä. Toisissa omassatunnossa on olennaista moraalinen tahto. Jotkut teoriat etsivät omantunnon olemusta moraalisesta tunteesta.<ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref>


== Sairas omatunto ==
== Sairas omatunto ==
Perusteita vailla oleva neuroottinen syyllisyydentunne on sairautta, eikä omantunnon normaalia toimintaa. Henkisesti sairaat ihmiset voivat tuntea omantunnon tuskia täysin merkityksettömistä asioista.<ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref>
Perusteita vailla oleva neuroottinen syyllisyydentunne ei ole omantunnon normaalia toimintaa. Henkisesti sairaat ihmiset voivat tuntea omantunnon tuskia täysin merkityksettömistä asioista.<ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref>

== Omantunnonkysymys ==
== Omantunnonkysymys ==
''Omantunnonkysymykseksi'' kutsutaan sellaista poliittista, eettistä tai moraalista kysymystä, jossa yksilöt ovat erityisen herkkiä rikkomaan yleistä mielipidettä vastaan sisäisen tunteensa pakottamina. Suomen [[eduskunta|eduskunnassa]] eduskuntaryhmät perinteisesti suovat tällaisissa asioissa kansanedustajilleen oikeuden äänestää vapaasti. Tyypillisesti omantunnonkysymyksiksi on laskettu lisääntymiseen, uskontoon ja aseistakieltäytymiseen liittyvät lait.<ref>[http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_147_2000_ke_p_1.shtml PTK 147/2000, Eduskunta. Merikukka Forsiuksen puheenvuoro.] Viitattu 12.2.2007</ref>
''Omantunnonkysymykseksi'' kutsutaan sellaista poliittista, eettistä tai moraalista kysymystä, jossa yksilöt ovat erityisen herkkiä rikkomaan yleistä mielipidettä vastaan sisäisen tunteensa pakottamina. Suomen [[eduskunta|eduskunnassa]] eduskuntaryhmät perinteisesti suovat tällaisissa asioissa kansanedustajilleen oikeuden äänestää vapaasti. Tyypillisesti omantunnonkysymyksiksi on laskettu lisääntymiseen, uskontoon ja aseistakieltäytymiseen liittyvät lait.<ref>[http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_147_2000_ke_p_1.shtml PTK 147/2000, Eduskunta. Merikukka Forsiuksen puheenvuoro.] Viitattu 12.2.2007</ref>
Rivi 39: Rivi 31:
== Populaarikulttuurissa ==
== Populaarikulttuurissa ==
Sarjakuvissa omatunto kuvataan kahdeksi hahmoksi, jotka kiistelevät usein tuimastikin periaatteista, joiden mukaan ne isääntäänsä ohjaavat.<ref>http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/951-44-5322-0.pdf</ref>
Sarjakuvissa omatunto kuvataan kahdeksi hahmoksi, jotka kiistelevät usein tuimastikin periaatteista, joiden mukaan ne isääntäänsä ohjaavat.<ref>http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/951-44-5322-0.pdf</ref>

== Katso myös ==
== Katso myös ==
* [[Moraali]]
* [[Moraali]]
* [[Normi]]
* [[Normi]]
== Viitteet ==
<references/>


== Aiheesta muualla ==
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}


== Aiheesta muualla ==
* [http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=omatun Omantunto suomenkielissä Raamatussa (1933/1938)]
* [http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?kirjat=kr&hakuehto=omatun Omantunto suomenkielissä Raamatussa (1933/1938)]
* [http://www.evl.fi/sanasto/selitysO.htm Suomen evankelisluterilaisen kirkon lyhyt näkemys aiheesta] Viitattu 12.2.2007
* [http://www.evl.fi/sanasto/selitysO.htm Suomen evankelisluterilaisen kirkon lyhyt näkemys aiheesta] Viitattu 12.2.2007

Versio 15. helmikuuta 2013 kello 16.54

François Chifflart: Omatunto

Omatunto on ihmisen sisäinen kokemus, jonka on oletettu neuvovan ihmistä erilaisissa tilanteissa. Yleensä omantunnon "olemassaolo" havaitaan, kun yksilö katuu tekoaan tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon.[1] Psykoanalyysissä omaatuntoa vastaa yliminän käsite.[2][3][4] Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi moraalinen vaisto. Psykologia pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista lähtökohdista.

Esimerkiksi valan sijasta annettavat vakuutukset vetoavat "kunniaan ja omaantuntoon". Yhdistyneitten kansakuntien ihmisoikeuksien julistus alkaa toteamuksella:

Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Omantunnon alkuperä

Omantunnosta on annettu erilaisia määritelmiä:

  • Käskevä, autoritaarinen tai periksiantamattomuuden merkitystehtävä (Butler 1726).
  • Aktiivinen, täytäntöönpaneva tai konkretisoiva merkitystehtävä (Broad 1930).
  • Ajatteluun, tietoon tai pohdiskeluun liittyvä merkitystehtävä (Butler 1736).
  • Vartioiva, uhkaava tai katumusta tuottava merkitystehtävä (Sokrates noin 380 eaa. ja Kant 1797).

Jokaisesta omantunnon merkitystehtävästä tarkentuu sitten määritelmä seuraavien näkökulmien mukaan:

  • Yksilöllinen mielen heijastus yhteiskunnassa vallitsevista tavoista (Clifford 1879).
  • Hengellinen aisti, jolla voi kuulla Jumalan puhetta oikeasta ja väärästä (Raamattu, Hebr. 5. 11-14).
  • Tietynlainen kyky erottaa hyvä pahasta (Mackenzie 1901).
  • Sympatian ja empatian tuntemusten perusta (Smith 1759).
  • Tunnejärjestelmä, joka on samanlainen kuin isänmaallisuus tai rakastuminen (Shand 1914).
  • Mielessä oleva kuva todellisesta, ihanteellisesta tai tavoiteltavasta minästä (Lillie 1966).
  • Moraalisten asioiden perinpohjainen pohdiskelu (Lillie 1966).

Omantunnon alkuperästä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Charles Darwinin mukaan korkeammat eläimet ilmentävät merkkejä omastatunnosta, joista ihmisen omatunto kehittynyt.[5] Hänen mukaansa mikä tahansa sosiaalinen eläin, jonka älyllisyys kehittyisi riittävästi, omaksuisi väistämättä moraalin tai omantunnon.[6]

Sairas omatunto

Perusteita vailla oleva neuroottinen syyllisyydentunne ei ole omantunnon normaalia toimintaa. Henkisesti sairaat ihmiset voivat tuntea omantunnon tuskia täysin merkityksettömistä asioista.[7]

Omantunnonkysymys

Omantunnonkysymykseksi kutsutaan sellaista poliittista, eettistä tai moraalista kysymystä, jossa yksilöt ovat erityisen herkkiä rikkomaan yleistä mielipidettä vastaan sisäisen tunteensa pakottamina. Suomen eduskunnassa eduskuntaryhmät perinteisesti suovat tällaisissa asioissa kansanedustajilleen oikeuden äänestää vapaasti. Tyypillisesti omantunnonkysymyksiksi on laskettu lisääntymiseen, uskontoon ja aseistakieltäytymiseen liittyvät lait.[8]

Populaarikulttuurissa

Sarjakuvissa omatunto kuvataan kahdeksi hahmoksi, jotka kiistelevät usein tuimastikin periaatteista, joiden mukaan ne isääntäänsä ohjaavat.[9]

Katso myös

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Omatunto&oldid=12701897”