Ero sivun ”Tyydyttynyt rasvahappo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Terveysvaikutukset: tuotu sisältöä kolesteroliartikkelista
Rivi 52: Rivi 52:


==Terveysvaikutukset==
==Terveysvaikutukset==
Ravitsemustieteen professori [[Mikael Fogelholm]]in mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentää kokonaiskuolleisuutta, pienentää sydäntautikuolleisuutta ja pienentää sydäntautien ilmaantuvuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset | Nimeke = Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset| Tekijä = | Ajankohta =2.11.2011 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti| Viitattu = 3.9.2012 }}</ref>
Ravitsemustieteen professori [[Mikael Fogelholm]]in mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/miksi-yha-varoitetaan-rasvan-vaaroista-suomalaiset-hylkaavat-viralliset-ravintosuositukset | Nimeke = Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset| Tekijä = | Ajankohta =2.11.2011 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti| Viitattu = 3.9.2012 }}</ref>


Joidenkin prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneen rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta [[Sydäntauti|sydän- ja verisuonitautien]] ilmaantuvuuteen.<ref>Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19364995 A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease.] Arch Intern Med 2009;169:659–69.</ref><ref>Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=Meta-analysis%20of%20prospective%20cohort%20studies%20evaluating%20the%20association%20of%20saturated%20fat%20with%20cardiovascular%20disease. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease.] Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19752542</ref> [[Transrasva]]n saanti kuitenkin lisää riskiä<ref name="suom lääkäril">{{Lehtiviite | Tekijä = Laatikainen, Reijo | Otsikko =Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita | Julkaisu =Suomen Lääkärilehti | Ajankohta =2012 | Vuosikerta =67 | Numero =13 | Sivut =1070–1073 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Lääkäriliitto | Selite= | Tunniste= | Lopetusmerkki =? }}</ref>.
Joidenkin prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneen rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta [[Sydäntauti|sydän- ja verisuonitautien]] ilmaantuvuuteen.<ref>Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19364995 A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease.] Arch Intern Med 2009;169:659–69.</ref><ref>Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=Meta-analysis%20of%20prospective%20cohort%20studies%20evaluating%20the%20association%20of%20saturated%20fat%20with%20cardiovascular%20disease. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease.] Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.</ref><ref>http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19752542</ref> [[Transrasva]]n saanti kuitenkin lisää riskiä<ref name="suom lääkäril">{{Lehtiviite | Tekijä = Laatikainen, Reijo | Otsikko =Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita | Julkaisu =Suomen Lääkärilehti | Ajankohta =2012 | Vuosikerta =67 | Numero =13 | Sivut =1070–1073 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen Lääkäriliitto | Selite= | Tunniste= | Lopetusmerkki =? }}</ref>.

Versio 13. helmikuuta 2013 kello 22.40

Ruokien rasvat
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Katso myös

Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät glyserolin kanssa esteröityneinä etupäässä tyydyttyneitä ja transrasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi.

Tyydyttyneitä rasvahappoja

  • voihappo (4:0), C4H8O2 / CH3(CH2)2COOH, CAS-numero 107-92-6
  • kapronihappo (6:0), C6H12O2 / CH3(CH2)4COOH, CAS-numero 142-62-1
  • kapryylihappo (8:0), C8H16O2 / CH3(CH2)6COOH, CAS-numero 124-07-2
  • kapriinihappo (10:0), C10H20O2 / CH3(CH2)8COOH, CAS-numero 334-48-5
  • lauriinihappo (12:0), C12H24O2 / CH3(CH2)10COOH, CAS-numero 143-07-7
  • myristiinihappo (14:0), C14H28O2 / CH3(CH2)12COOH, CAS-numero 544-63-8
  • palmitiinihappo (16:0), C16H32O2 / CH3(CH2)14COOH, CAS-numero 57-10-3
  • steariinihappo (18:0), C18H36O2 / CH3(CH2)16COOH, CAS-numero 57-11-4
  • arakidiinihappo (20:0), C20H40O2 / CH3(CH2)18COOH, CAS-numero 506-30-9
  • beheenihappo (22:0), C22H44O2 / CH3(CH2)20COOH, CAS-numero 112-85-6
  • lignoseriinihappo (24:0), C24H48O2 / CH3(CH2)22COOH, CAS-numero 557-59-5

Tyydyttyneet rasvahapot ruoassa

Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain.

Tyydyttyneiden rasvahappojen suhteellisia osuuksia kokonaisrasvamäärästä[1]
Ruoka lauriinihappo myristiinihappo palmitiinihappo steariinihappo
Kookosöljy 47% 18% 9% 3%
Voi 3% 11% 29% 13%
Jauheliha 0% 4% 26% 15%
Tumma suklaa 0% 1% 34% 43%
Lohi 0% 1% 29% 3%
Kananmuna 0% 0.3% 27% 10%
Cashew-pähkinä 2% 1% 10% 7%
Soijaöljy 0% 0% 11% 4%

Tyydyttyneiden rasvahappojen saanti

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvahappojen yhteenlaskettu osuus energiansaannista tulisi olla korkeintaan noin 10 E%. [2]. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23 g/vrk ja miehet 32 g/vrk eli energiasta naiset 12 E% ja miehet 13 E%. Saanti on suosituksiin verrattuna liian runsasta. Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista. [3]

Terveysvaikutukset

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholmin mukaan tyydyttyneellä rasvalla ei ole itsenäistä yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta kovan rasvan vähentäminen ja sen korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentää kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.[4]

Joidenkin prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneen rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen.[5][6][7] Transrasvan saanti kuitenkin lisää riskiä[8].

Vuonna 2009, 2010 ja 2011 julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen korvaaminen monityydyttymättömillä rasvahapoilla vähensi sydän- ja verisuonitautitapahtumia.[9][10][11]

Maitorasva

Vuonna 2012 julkaistun tutkimuksen mukaan korkea maitorasvan tyydyttyneen rasvan saanti on yhteydessä vähentyneeseen sydäntautiriskiin, mutta korkea lihan tyydyttyneen rasvan saanti kasvaneeseen sydäntautiriskiin. Kasveista ja voista saadun tyydyttyneen rasvan saannilla ei havaittu yhteyttä sydäntautiriskiin.[12]

Tutkimus viittaa siihen, että maitorasvan vaikutus terveyteen riippuu lehmän syömän ravinnon laadusta: laiduntavan ja tuoretta ruohoa syövän lehmän maidossa on konjugoitua linolihappoa, joka saattaa kumota kovien rasvojen haitallisen terveysvaikutuksen.[13]

Vaikutus kolesteroliin

Tyydyttyneillä rasvahapoilla on keskenään erilaisia vaikutuksia veren kolesteroliin.

Tyydyttyneiden rasvahappojen vaikutuksia veren kolesteroliin[14]
Rasvahappo vaikutus
Lauriinihappo kohottaa HDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolia
Steariinihappo ei vaikutusta
Palmitiinihappo mahdollisesti kohottaa kokonaiskolesterolia
Myristiinihappo kohottaa LDL-kolesterolia
Voihappo ei vaikutusta
Kapryylihappo ei vaikutusta
Kapriinihappo ei vaikutusta
Beheenihappo kohottaa kokonaiskolesterolia

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ USDA National Nutrient Database for Standard Reference, Release 20 United States Department of Agriculture.
  2. ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 10.10.2008.
  3. ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  4. ↑ Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset 2.11.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 3.9.2012.
  5. ↑ Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med 2009;169:659–69.
  6. ↑ Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.
  7. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19752542
  8. ↑ Laatikainen, Reijo: Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita? Suomen Lääkärilehti, 2012, 67. vsk, nro 13, s. 1070–1073. Suomen Lääkäriliitto.
  9. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19211817
  10. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20351774
  11. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21735388
  12. ↑ de Oliveira Otto MC, Mozaffarian D, Kromhout D, Bertoni AG, Sibley CT, Jacobs DR Jr, Nettleton JA: Dietary intake of saturated fat by food source and incident cardiovascular disease: the Multi-Ethnic Study of Atherosclerosis. 8/2012. PubMed. Viitattu 22.9.2012.
  13. ↑ Kaikki maidon rasvat eivät ehkä olekaan vaaraksi Yle.fi. Viitattu 23.6.2010.
  14. ↑ Sundqvist, Christer: PaRas ruokavalio. Atar, 2011. ISBN 9789529969791.

Aiheesta muualla

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tyydyttynyt_rasvahappo&oldid=12695966”