Ero sivun ”Maniokki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p lisätty Luokka:Juurekset HotCat-työkalulla |
p r2.7.2+) (Botti muutti kielilinkin id:Singkong muotoon id:Ketela pohon |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
[[gn:Mandi'o]] |
[[gn:Mandi'o]] |
||
[[bjn:Jawaw]] |
[[bjn:Jawaw]] |
||
[[id: |
[[id:Ketela pohon]] |
||
[[ms:Ubi kayu]] |
[[ms:Ubi kayu]] |
||
[[bn:কাসাভা]] |
[[bn:কাসাভা]] |
||
Versio 13. helmikuuta 2013 kello 19.43
| Maniokki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Tyräkkikasvit Euphorbiaceae |
| Suku: | Manihot |
| Laji: | esculenta |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Manihot esculenta |
|
| Katso myös | |
Maniokki eli kassava (Manihot esculenta) on tyräkkikasveihin kuuluva puolipensas. Se kasvaa 5 metriä korkeaksi ja kukkii syyskuusta marraskuuhun. Maniokki on kotoisin Etelä-Amerikasta.
Tätä vanhaa hyötykasvia on viljelty ainakin 5 000 vuotta. Portugalilaiset toivat maniokin Länsi-Afrikkaan 1500-luvulla, minkä jälkeen se levisi nopeasti päiväntasaajan eteläpuolella. Sri Lankaan kasvi tuotiin 1786 ja Jaavalle 1835.
Maniokki tekee 30–60 cm pitkiä mukuloita. Niissä on runsaasti tärkkelystä mutta vain vähän proteiinia. Mukulat eivät ole sellaisinaan syömäkelpoisia, vaan osa lajikkeista on ennen ravinnoksi käyttöä keitettävä, osa vaatii teollisen käsittelyn.
Koska maniokin viljely ei vaadi pistokkaita lukuun ottamatta ulkopuolisia panoksia, maniokkilajikkeiden jalostus ja uusien lajikkeiden levittäminen läntiseen ja eteläiseen Afrikkaan on osoittautunut maanosan maanviljelyn yhdeksi nykyajan menestystarinaksi. Kun kasvanut maniokin tuotanto on ylittänyt paikallisen tarpeen, sen toimittaminen muualle on synnyttänyt uusia työpaikkoja jalostus- ja kuljetusyrityksissä.[1]
Maniokki ravintona
Suuri osa maailman väestöä erityisesti tropiikissa käyttää maniokkia pääasiallisena ravintonaan. Mukuloista voidaan valmistaa jauhoja ja ryynejä, joita kutsutaan tapiokaksi. Keitettyä maniokkia käytetään perunan tapaan, ja tapiokalla voi korvata esimerkiksi vehnäjauhoja.
Maniokista voidaan valmistaa myös asetonia ja alkoholia.
.jpg)
Lähteet
- ↑ Kehitys 4/2006: Kaisa Karttunen: Menestystarinoita Afrikan maataloudesta, s. 17
Aiheesta muualla
- ITIS: Manihot esculenta (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Manihot esculenta (englanniksi)
- Flora of China: Manihot esculenta (englanniksi)