Ero sivun ”Urho Kiukas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
OITi (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
OITi (keskustelu | muokkaukset)
Korjataan 2 vuotta artikkelissa ollut virheellinen väite, sillä valtakunnanoikeudessa syytteet hylättiin kokonaan
Rivi 5: Rivi 5:
Vuosina 1947–1948 Kiukas toimi toisena syyttäjänä niin kutsutussa [[asekätkentä]]jutussa.
Vuosina 1947–1948 Kiukas toimi toisena syyttäjänä niin kutsutussa [[asekätkentä]]jutussa.


Lyhyen ministerikautensa aikana Kiukas ehti sotkeutua [[Kätilöopiston juttu]]na tunnettuun korruptioskandaalin, jota käsiteltiin vuosina 1960–1961 [[valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeudessa]]. Oikeus totesi hänen toimineen lain vastaisesti.
[[Kätilöopiston juttu]]na tunnetun korruptioskandaalin käsittelyssä 1960–1961 [[valtakunnanoikeus|valtakunnanoikeudessa]] hänet vastaan esitetyt syytteet hylättiin kokonaisuudessaan<ref>[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.6/1360490226_478346&${TRIPPIFE}=PDF.pdf ]</ref>.


Vuonna 1967 Urho Kiukas ja hänen puolisonsa Kaisu Kiukas perustivat nimeään kantavan rahaston, josta jaetaan apurahoja ja stipendejä [[Etelä-Savo]]n alueelta kotoisin oleville opiskelijoille.
Vuonna 1967 Urho Kiukas ja hänen puolisonsa Kaisu Kiukas perustivat nimeään kantavan rahaston, josta jaetaan apurahoja ja stipendejä [[Etelä-Savo]]n alueelta kotoisin oleville opiskelijoille.

Versio 10. helmikuuta 2013 kello 13.08

Urho Juhana Kiukas (19. marraskuuta 1902 Kymi19. marraskuuta 1995) oli suomalainen poliisijohtaja, maaherra ja ministeri. Arvoltaan Kiukas oli molempien oikeuksien tohtori.

Urho Kiukas tuli ylioppilaaksi vuonna 1924, suoritti ylemmän oikeustutkinnon vuonna 1930 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1934. Hän toimi asianajajana Helsingissä ja Mikkelissä vuosina 1927–1934, esittelijänä Mikkelin lääninhallituksessa vuosina 1934–1935 ja Heinäveden piirin nimismiehenä vuosina 1935–1944. Vuonna 1945 Kiukas siirtyi sisäministeriön hallitussihteeriksi ja toimi sen jälkeen poliisiylijohtajana 29.8.1947-16.7.1957, Mikkelin läänin maaherrana vuosina 1957–1970 ja sisäasiainministerina Von Fieandtin virkamieshallituksessa viiden kuukauden ajan vuosina 1957–1958. Hän oli Saimaan kanavan valtuutettu ja Raha-automaattiyhdistyksen puheenjohtaja.

Vuosina 1947–1948 Kiukas toimi toisena syyttäjänä niin kutsutussa asekätkentäjutussa.

Kätilöopiston juttuna tunnetun korruptioskandaalin käsittelyssä 1960–1961 valtakunnanoikeudessa hänet vastaan esitetyt syytteet hylättiin kokonaisuudessaan[1].

Vuonna 1967 Urho Kiukas ja hänen puolisonsa Kaisu Kiukas perustivat nimeään kantavan rahaston, josta jaetaan apurahoja ja stipendejä Etelä-Savon alueelta kotoisin oleville opiskelijoille.

Lähteet

  • Urho Kiukas Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
  • Aiemmat poliisiylijohtajat Poliisi. Viitattu 4.4.2011.
  • Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1958, s. 145. Helsinki: Otava, 1957.
  • Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 1098
Edeltäjä:
Valto Käkelä
Suomen sisäasiainministeri
1957−1958
Seuraaja:
Harras Kyttä
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. [1]