Ero sivun ”Toxoplasma gondii” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2+) (Botti lisäsi: be:Таксаплазма
EmausBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.3) (Botti muutti kielilinkin uk:Токсоплазма гондії muotoon uk:Токсоплазма
Rivi 71: Rivi 71:
[[vi:Toxoplasma gondii]]
[[vi:Toxoplasma gondii]]
[[tr:Toxoplasma gondii]]
[[tr:Toxoplasma gondii]]
[[uk:Токсоплазма гондії]]
[[uk:Токсоплазма]]
[[zh:弓形虫]]
[[zh:弓形虫]]

Versio 8. helmikuuta 2013 kello 22.15

Toxoplasma gondii
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Chromalveolata
Pääjakso: Alveolata
Alajakso: Itiöeläimet Apicomplexa
Luokka: Conoidasida
Lahko: Eucoccidiorida
Heimo: Sarcocystidae
Suku: Toxoplasma
Laji: gondii
Kaksiosainen nimi

Toxoplasma gondii[1]

Katso myös

  Toxoplasma gondii Wikispeciesissä
  Toxoplasma gondii Commonsissa

Toxoplasma gondii on Chromalveolata-eliökuntaan kuuluva yksisoluinen loiseliö. Se kuuluu samaan alajaksoon kuin malariaa aiheuttavat Plasmodium-itiöeläimet. Sen varsinainen isäntälaji on kissa, mutta sitä voi esiintyä myös muilla tasalämpöisillä eläinlajeilla, ihminen mukaan luettuna. T. gondii aiheuttaa toksoplasmoosina tunnetun oireyhtymän, joka ei yleensä ole vaarallinen. Poikkeuksen muodostavat ihmiset, joiden vastustuskyky on muusta syystä alentunut, sekä odottavat naiset, jotka eivät ole aiemmin saaneet tartuntaa. Mikäli äiti saa toksoplasmoositartunnan raskauden aikana, voi siitä olla sikiölle vakavia seurauksia, jopa kuolema. Siksi raskaana olevien ei tulisi käsitellä kissanhiekkaa.

T. gondii kykenee suvulliseen lisääntymiseen ainoastaan kissoissa, muissa tasalämpöisissä eläimissä se lisääntyy suvuttomasti.

Joissakin tapauksissa tartunta muuttaa tartunnan saaneen eläimen käyttäytymistä. Hiirten ja rottien tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että tartunnan saanut yksilö muuttuu aktiivisemmaksi, eikä pelkää saalistajia (esimerkiksi kissoja) kuten terve yksilö. Kissan virtsan hajun on huomattu laskevan tartunnan saaneiden rottien aivojen pelkokeskusten aktiivisuutta ja aktivoivan niiden mielihyväkeskuksia, mikä saattaa johtaa itsetuhoiseen käytökseen ja auttaa T. gondiin pääsyssä takaisin kissaan.

Ihmisillä tartunta voi tehdä sairastuneesta impulsiivisemman, nopeammin pitkästyvän ja hitaampirefleksisen, mikä saattaa johtaa riskikäyttäytymiseen esimerkiksi liikenteessä. Tutkimuksissa tartunta on liitetty myös esimerkiksi skitsofreniaan.[2]

Lähteet

  1. Adl, S. M. et al.: The new higher level classification of eukaryotes with emphasis on the taxonomy of protists. J. Eukaryot. Microbiol., 2005, 52. vsk, nro 5, s. 399–451. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi) (Taksonomian lähde)
  2. http://www.theatlantic.com/magazine/archive/2012/03/how-your-cat-is-making-you-crazy/8873/

Aiheesta muualla