Ero sivun ”Kansallispuku” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
131 404 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
[[Itsenäisyyspäivän vastaanotto|Itsenäisyyspäivän vastaanotolla]] kansallispuku on paras mahdollinen juhla-asu. Kansallispuku on sekä pukeutumisetiketin mukainen että Suomen kansallista identiteettiä korostava.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/teri_niitti_on_yksi_asu_jota_parempaa_ei_linnan_juhliin_ole/6403551 | Nimeke=Teri Niitti: On yksi asu, jota parempaa ei Linnan juhliin ole | Tekijä=Kantola, Karoliina | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=5.12.2012 | Viitattu=6.12.2012}}</ref><ref name="kotiliesi-fi">{{Verkkoviite |Osoite=http://kotiliesi.fi/juhlat/juhlatieto/pukeutuminen-linnan-juhlat| Otsikko=Pukeutuminen: Linnan juhlat| Julkaisija=Kotiliesi.fi |Viitattu=7.9.2011}}</ref>
[[Itsenäisyyspäivän vastaanotto|Itsenäisyyspäivän vastaanotolla]] kansallispuku on paras mahdollinen juhla-asu. Kansallispuku on sekä pukeutumisetiketin mukainen että Suomen kansallista identiteettiä korostava.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/teri_niitti_on_yksi_asu_jota_parempaa_ei_linnan_juhliin_ole/6403551 | Nimeke=Teri Niitti: On yksi asu, jota parempaa ei Linnan juhliin ole | Tekijä=Kantola, Karoliina | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=5.12.2012 | Viitattu=6.12.2012}}</ref><ref name="kotiliesi-fi">{{Verkkoviite |Osoite=http://kotiliesi.fi/juhlat/juhlatieto/pukeutuminen-linnan-juhlat| Otsikko=Pukeutuminen: Linnan juhlat| Julkaisija=Kotiliesi.fi |Viitattu=7.9.2011}}</ref>


Suomen kansallispukukeskus esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista. Kansallispukukeskus järjestää näyttelyitä, työnäytöksiä, työpajoja sekä muita tapahtumia sekä opastuksia.
⚫
Kansallispukuneuvosto on koonnut kansallispukuihin ohjeet ja valvoo kansallispukujen suunnittelua. Ohjeet ovat hyvin tarkkoja: jopa normaalisti piilossa oleviin vaatetuksen osiin on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi [[Alusvaate|alusvaatteissa]] ei saa olla kirjontaa eikä [[Pitsi|pitsejä]], koska ne kuuluvat [[sääty]]läisnaisten vaatteisiin ja kansallispuku on rahvaanihmisen vaate. Samoin [[sukat]] tulisi olla – mikäli jonkin nimenomaisen puvun ohjeissa ei erikseen muuta määrätä – valkoiset [[Kudonta|käsinkudotut]] [[puuvilla]]- tai [[villa]]sukat, jotka kiinnitetään polvien yläpuolelta sukkasiteellä.



Vuonna 2010 toimintansa päättäneen Kansallispukuneuvoston tehtävät (mm. pukujen tarkistukset) siirtyivät Suomen kansallispukukeskukseen. Aiemmin Kansallispukuneuvoston yhteydessä toiminut Kansallispukuraati jatkaa toimintaansa Suomen kansallispukukeskuksen toimintana.




⚫
Vlmistusohjeet ovat hyvin tarkkoja: jopa normaalisti piilossa oleviin vaatetuksen osiin on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi [[Alusvaate|alusvaatteissa]] ei saa olla kirjontaa eikä [[Pitsi|pitsejä]], koska ne kuuluvat [[sääty]]läisnaisten vaatteisiin ja kansallispuku on rahvaanihmisen vaate. Samoin [[sukat]] tulisi olla – mikäli jonkin nimenomaisen puvun ohjeissa ei erikseen muuta määrätä – valkoiset [[Kudonta|käsinkudotut]] [[puuvilla]]- tai [[villa]]sukat, jotka kiinnitetään polvien yläpuolelta sukkasiteellä.


Uusia pukumalleja suunnitellaan nykyään pitkälti historiallisten näytteiden pohjalta sekä tutkitun yleisen tietämyksen perusteella. Eri aikoina valmistetut kansallispuvut kuitenkin kantavat sen ajan [[muoti]]a ja käsityksiä mukanaan: esimerkiksi 70-luvulla valmistettujen pukujen hameet ovat lyhyempiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansallispuku.net/itsetehden.html | Nimeke=Itse tehden | Julkaisija=Kansallispuku.net | Viitattu=28.5.2010}}</ref> Puvut on nimetty [[Paikkakunta|paikkakuntien]] mukaan, ja uusia pukuja toivovat vaikkapa kotiseutuyhdistykset. Usein kansallispuvun valintaan vaikuttaakin kotipaikka tai suvun juuri.
Uusia pukumalleja suunnitellaan nykyään pitkälti historiallisten näytteiden pohjalta sekä tutkitun yleisen tietämyksen perusteella. Eri aikoina valmistetut kansallispuvut kuitenkin kantavat sen ajan [[muoti]]a ja käsityksiä mukanaan: esimerkiksi 70-luvulla valmistettujen pukujen hameet ovat lyhyempiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansallispuku.net/itsetehden.html | Nimeke=Itse tehden | Julkaisija=Kansallispuku.net | Viitattu=28.5.2010}}</ref> Puvut on nimetty [[Paikkakunta|paikkakuntien]] mukaan, ja uusia pukuja toivovat vaikkapa kotiseutuyhdistykset. Usein kansallispuvun valintaan vaikuttaakin kotipaikka tai suvun juuri.

Versio 8. helmikuuta 2013 kello 10.11

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Norjalaisia tyttöjä erilaisissa kansallispuvuissa.

Kansallispuku on juhlatilaisuuksissa käytettävä kansanpuku tai sen mukaelma.[1][2] Paitsi juhlapukuna, kansallispukua käytetään esimerkiksi kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmien esiintymisasuina.

Suomalaiset kansallispuvut

Suomalaiset kansallispuvut syntyivät kansallisromanttisen tyylisuunnan aikana, ja useimmat niistä jäljittelevät 1700- tai 1800-luvun asuja. Kansallispuvut eivät kokonaisuuksina ole siinä mielessä aitoa kansanperinnettä, että ne sellaisinaan olisivat olleet kansan käytössä, mutta kukin niistä on koottu jonkin paikkakunnalle tai seudulle tyypillisistä vaatekappaleista ja ilmentävät siten alueelleen tyypillistä vanhaa pukeutumistyyliä. Useimmat kansallispuvut ovat naisten ja tyttöjen pukuja, mutta myös miesten ja poikien kansallispukuja on.

Suomessa naisjärjestöt tekivät 1885 ensimmäiset kansallispuvut, jotka esiteltiin julkisesti Venäjän keisarinnan vierailun yhteydessä.[3][4] Suomen Käsityön Ystävät, Kansallispukuneuvosto ja Suomen kansallispukukeskus suunnittelevat ja tallentavat kansallispukuja ja neuvovat niiden käytössä.

Koska kansallispuku on juhlapuku, sitä ei pidetä sopivana asuna työnäytöksissä (esimerkiksi kotiseutumuseoissa), vaan niihin suositellaan kansanpuvun kuten karjalaisen feresin käyttöä.

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla kansallispuku on paras mahdollinen juhla-asu. Kansallispuku on sekä pukeutumisetiketin mukainen että Suomen kansallista identiteettiä korostava.[5][6]

Suomen kansallispukukeskus esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista. Kansallispukukeskus järjestää näyttelyitä, työnäytöksiä, työpajoja sekä muita tapahtumia sekä opastuksia.


Vuonna 2010 toimintansa päättäneen Kansallispukuneuvoston tehtävät (mm. pukujen tarkistukset) siirtyivät Suomen kansallispukukeskukseen. Aiemmin Kansallispukuneuvoston yhteydessä toiminut Kansallispukuraati jatkaa toimintaansa Suomen kansallispukukeskuksen toimintana.



Vlmistusohjeet ovat hyvin tarkkoja: jopa normaalisti piilossa oleviin vaatetuksen osiin on kiinnitetty huomiota. Esimerkiksi alusvaatteissa ei saa olla kirjontaa eikä pitsejä, koska ne kuuluvat säätyläisnaisten vaatteisiin ja kansallispuku on rahvaanihmisen vaate. Samoin sukat tulisi olla – mikäli jonkin nimenomaisen puvun ohjeissa ei erikseen muuta määrätä – valkoiset käsinkudotut puuvilla- tai villasukat, jotka kiinnitetään polvien yläpuolelta sukkasiteellä.

Uusia pukumalleja suunnitellaan nykyään pitkälti historiallisten näytteiden pohjalta sekä tutkitun yleisen tietämyksen perusteella. Eri aikoina valmistetut kansallispuvut kuitenkin kantavat sen ajan muotia ja käsityksiä mukanaan: esimerkiksi 70-luvulla valmistettujen pukujen hameet ovat lyhyempiä.[7] Puvut on nimetty paikkakuntien mukaan, ja uusia pukuja toivovat vaikkapa kotiseutuyhdistykset. Usein kansallispuvun valintaan vaikuttaakin kotipaikka tai suvun juuri.

Kansallispukujen nappeja ja koruja valmistaa muun muassa Kalevala Koru.[8]

Yleisiä suomalaisia kansallispukuja

  • Munsalan puku, etenkin pikkutyttöjen suosima sininen liivihame kultaisin napein
  • Tuuterin puku, runsain ristipistokirjailuin
  • Kaukolan puku, sininen karjalaisjärjestöjen suosima puku
  • Hämeen puku, punasävyinen suomalaispuku

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  3. ↑ Keisarilliset Majesteetit Suomessa Turun Lehti. 8.8.1885. Viitattu 28.5.2010.
  4. ↑ Kansallispuvun syntymäpäivä T:mi Soja Murto. Viitattu 28.5.2010.
  5. ↑ Kantola, Karoliina: Teri Niitti: On yksi asu, jota parempaa ei Linnan juhliin ole Yle uutiset. 5.12.2012. Viitattu 6.12.2012.
  6. ↑ Pukeutuminen: Linnan juhlat Kotiliesi.fi. Viitattu 7.9.2011.
  7. ↑ Itse tehden Kansallispuku.net. Viitattu 28.5.2010.
  8. ↑ Kalevala Korun sivut kalevalakoru.fi. Viitattu 28.5.2010.

Kirjallisuutta

  • Holst, Leena: Kansallispuku. Helsinki: Maahenki, 2011. ISBN 978-952-5870-52-7.
  • Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12794-9.
  • Kurula, Mervi & Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta. Helsingissä: Ajatus, 2004. ISBN 951-20-6678-5.

Aiheesta muualla

Katso kansallispuvut.fi ja kansallispukukeskus.fi

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansallispuku&oldid=12674476”