Ero sivun ”Omatunto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: simple:Conscience
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: tt:Вөҗдан
Rivi 93: Rivi 93:
[[sk:Svedomie]]
[[sk:Svedomie]]
[[sv:Samvete]]
[[sv:Samvete]]
[[tt:Вөҗдан]]
[[vi:Lương tâm]]
[[vi:Lương tâm]]
[[tl:Budhi]]
[[tl:Budhi]]

Versio 6. helmikuuta 2013 kello 18.43

François Chifflart: Omatunto

Omatunto on ihmisen sisäinen kokemus, jonka useissa maailmankatsomuksissa oletetaan neuvovan ihmistä erilaisissa tilanteissa. Yleensä omantunnon "olemassaolo" havaitaan, kun yksilö katuu tekoaan tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon.[1] Psykoanalyysissä omaatuntoa vastaa yliminän käsite.[2][3][4] Vanhassa testamentissa sanaa omatunto ei käytetä, vaan sen korvaa sana sydän.[5] Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi ihmisen sisäinen kontrolli[6] tai moraalinen vaisto.

Monissa maailmankatsomuksissa, esimerkiksi useissa kristinuskon muodoissa, omatunto muodostaa korkeimman moraalisen auktoriteetin. Jos yksilön omatunto ja laki ovat ristiriidassa, tulee yksilön näiden katsomusten mukaan noudattaa omantuntonsa ääntä. Se, missä määrin omantunnon ja Jumalan äänet identifioidaan, riippuu yksilöstä ja uskontokunnasta.

Käsitettä omatunto käytetään myös useissa uskonnottomissa yhteyksissä. Esimerkiksi valan sijasta annettavat vakuutukset vetoavat "kunniaan ja omaantuntoon". Yhdistyneitten kansakuntien ihmisoikeuksien julistus alkaa toteamuksella:

Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Moderni psykologia pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista tieteellisistä lähtökohdista.

Omantunnon alkuperä

Omantunnon määritelmästä syntyy eri näkökulmista erilaisia tuotoksia, joiden kirjoitettu muoto muodostuu siten moninaiseksi. Kuitenkin seuraava jäsennys toimii määritelmien runkona (suluissa määrittelyn osasista kertovia varhaisimpia teoksia). Omantunnon merkitystehtäviä ovat:

  • Käskevä, autoritaarinen tai periksiantamattomuuden merkitystehtävä (Butler 1726).
  • Aktiivinen, täytäntöönpaneva tai konkretisoiva merkitystehtävä (Broad 1930).
  • Ajatteluun, tietoon tai pohdiskeluun liittyvä merkitystehtävä (Butler 1736).
  • Vartioiva, uhkaava tai katumusta tuottava merkitystehtävä (Sokrates noin 380 eaa. ja Kant 1797).

Jokaisesta omantunnon merkitystehtävästä tarkentuu sitten määritelmä seuraavien näkökulmien mukaan:

  • Yksilöllinen mielen heijastus yhteiskunnassa vallitsevista tavoista (Clifford 1879).
  • Hengellinen aisti, jolla voi kuulla Jumalan puhetta oikeasta ja väärästä (Raamattu, Hebr. 5. 11-14).
  • Tietynlainen kyky erottaa hyvä pahasta (Mackenzie 1901).
  • Sympatian ja empatian tuntemusten perusta (Smith 1759).
  • Tunnejärjestelmä, joka on samanlainen kuin isänmaallisuus tai rakastuminen (Shand 1914).
  • Mielessä oleva kuva todellisesta, ihanteellisesta tai tavoiteltavasta minästä (Lillie 1966).
  • Moraalisten asioiden perinpohjainen pohdiskelu (Lillie 1966).

Omastatunnosta tulee siis 7×4 eli 28 pääasiallista määritelmää.

Oman tunnon alkuperästä on olemassa erilaisia näkemyksiä. Charles Darwinin mukaan korkeammat eläimet ilmentävät merkkejä omastatunnosta, joista ihmisen omatunto kehittynyt.[7] Hänen mukaansa mikä tahansa sosiaalinen eläin, jonka älyllisyys kehittyisi riittävästi, omaksuisi väistämättä moraalin tai omantunnon.[8] Friedrich Nietzschen mukaan omantunnon alkuperä on sosiaalinen. Schelerin mukaan eläinten ja ihmisten välillä on ratkaiseva ero. Ihmisen omatuntoa ei voida selittää biologisesti tai sosiaalisesti.[9]

Omatuntoteoriat

Omastatunnosta on olemassa erilaisia teorioita. Joissakin teorioissa omatunto nähdään moraalisen tiedon saavuttamisen välineenä. Toisissa omassatunnossa on olennaista moraalinen tahto. Jotkut teoriat etsivät omantunnon olemusta moraalisesta tunteesta.[10]

Sairas omatunto

Perusteita vailla oleva neuroottinen syyllisyydentunne on sairautta, eikä omantunnon normaalia toimintaa. Henkisesti sairaat ihmiset voivat tuntea omantunnon tuskia täysin merkityksettömistä asioista.[11]

Omantunnonkysymys

Omantunnonkysymykseksi kutsutaan sellaista poliittista, eettistä tai moraalista kysymystä, jossa yksilöt ovat erityisen herkkiä rikkomaan yleistä mielipidettä vastaan sisäisen tunteensa pakottamina. Suomen eduskunnassa eduskuntaryhmät perinteisesti suovat tällaisissa asioissa kansanedustajilleen oikeuden äänestää vapaasti. Tyypillisesti omantunnonkysymyksiksi on laskettu lisääntymiseen, uskontoon ja aseistakieltäytymiseen liittyvät lait.[12]

Populaarikulttuurissa

Sarjakuvissa omatunto kuvataan kahdeksi hahmoksi, jotka kiistelevät usein tuimastikin periaatteista, joiden mukaan ne isääntäänsä ohjaavat.[13]

Katso myös

Viitteet

  1. https://www.talentumshop.fi/webshopdata/prod/foreword/978-952-14-1302-5.pdf
  2. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html
  3. http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi
  4. http://personal.inet.fi/koti/rossi/ps1m.html
  5. http://www.evl.fi/sanasto/selitysO.htm
  6. http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=121&valikko=1
  7. http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi
  8. http://www.intelligenzia.org.helsinki.fi/arkisto/homunculus2004/Homunculus_light.pdf
  9. http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi
  10. http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi
  11. http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi
  12. PTK 147/2000, Eduskunta. Merikukka Forsiuksen puheenvuoro. Viitattu 12.2.2007
  13. http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/951-44-5322-0.pdf

Aiheesta muualla

Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link GA