Ero sivun ”Gizan sfinksi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.3) (Botti muutti kielilinkin sl:Sfinga (staroegipčanska mitologija) muotoon sl:Velika sfinga v Gizi
TjBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.2) (Botti lisäsi: lv:Lielā Sfinksa
Rivi 80: Rivi 80:
[[he:הספינקס הגדול של גיזה]]
[[he:הספינקס הגדול של גיזה]]
[[ka:დიდი სფინქსი]]
[[ka:დიდი სფინქსი]]
[[lv:Lielā Sfinksa]]
[[lt:Didysis Gizos sfinksas]]
[[lt:Didysis Gizos sfinksas]]
[[hu:Nagy Szfinx]]
[[hu:Nagy Szfinx]]

Versio 5. helmikuuta 2013 kello 10.54

Gizan sfinksi ja Khafren pyramidi

Gizan sfinksi (arab. أبو الهول ‎ abu'l-haul kauhun isä) on muinaisen Egyptin aikana rakennettu lepäävää ihmiskasvoista leijonaa esittävä veistos. Gizan veistos on sfinkseistä kuuluisin. Se sijaitsee Egyptissä Gizan tasangolla kolmen pyramidin vieressä.

Sfinksit olivat ihmispäisiä, yleensä naispuolisia hirviöitä. Egyptissä sfinksillä oli yleensä faaraon tai muun tärkeän henkilön kasvot ja leijonan ruumis, jolla korostettiin henkilön voimaa ja mahtia. Kreikassa sfinksi toimi myös hautapaikkojen vartijana.

Gizan sfinksin arvoitukset

Gizan sfinksi Félix Bonfilsin kuvaamana 1867. Veistos on alkuperäisessä restauroimattomassa kunnossaan ja hartioihin asti hiekkaan hautautuneena. Huomaa mies sfinksin korvan alla.
Sfinksin kasvot vuonna 2008.
Sfinksi vuonna 2010.

Gizan sfinksi on maailman suurin monoliittiveistos. Se on noin 20 metriä korkea ja 73,5 metriä pitkä. Kasvojen leveys on 4,15 metriä ja ne oli alkujaan maalattu punaisilla, sinisillä ja vihreillä väreillä. Sfinksi on hakattu peruskalliosta ulkonevaan kalkkikiveen.

Koon lisäksi Gizan sfinksin muista perustiedoista ei ole yksimielisyyttä. Ei ole varmuutta siitä, milloin se rakennettiin, kuka sen rakennutti, eikä kasvojen mallina toimineen henkilöllisyydestä. Myöskään ei ole tiedossa, millä nimellä sfinksiä alun perin nimitettiin, koska sen rakentamisesta tai alkuperäisestä tarkoituksesta kertovia tekstejä ei ole löydetty. Nimi sfinksi on peräisin Kreikan klassiselta kaudelta, eli noin kaksi tuhatta vuotta todennäköistä rakennusajankohtaa myöhäisemmältä ajalta. Kreikan mytologian hirviö, jolla on leijonan vartalo, naisen pää ja kotkan siivet, poikkeaa kuitenkin Egyptin sfinkseistä, joilla on miehen pää ja joilla ei ole siipiä. Yhteistä on leijonan vartalo ja ihmisen pää.

Veistosta pidetään myös maailman vanhimpana monumentaaliveistoksena. Tosin sfinksin iästä ei ole yksimielisyyttä. Monia teorioita on esitetty. Yhdysvaltalainen geologi Robert Schock pitää sfinksissä näkyviä eroosiojälkiä veden aiheuttamina. Teoria on kuitenkin tyrmätty, sillä tällöin sfinksin pitäisi olla tuhansia vuosia oletettua vanhempi, eikä Egyptin silloisten heimojen uskota voineen saada aikaan sen kaltaista rakennelmaa.

Sfinksi symboloi muinaisegyptiläistä auringonnousun jumalaa Ra-Horakhtiita.[1]

Sfinksin esittämästä henkilöstä on esitetty oletuksia. Useimmiten sen katsotaan esittävän neljännen dynastian aikana hallinnutta (2558–2532 eaa.) faarao Khafrea.[1] Sfinksistä ja Khafrea esittävistä patsaista ei kuitenkaan löydy paljon yhtäläisyyksiä. Muun muassa yhdysvaltalainen oikeuslääkäri Frank Domingo pitää sfinksin piirteitä afrikkalaisina, ja Khafren piirteitä eurooppalaisina. Joidenkin teorioiden mukaan sfinksi saattaa esittää myös Khafren edeltäjää, Djedefraa, josta tiedetään hyvin vähän.

Gizan sfinksin vaiheita

British Museumissa oleva kalkkikivinen fragmentti, jonka oletetan kuuluneen Gizan sfinksin partaan.

Ajan kuluessa aavikolla puhaltavat tuulet hautasivat Gizan sfinksin kaulaa myöten hiekkaan, kunnes 18. dynastian faarao Thutmosis IV kaivoi sen esiin. Tarun mukaan nuori prinssi Thutmosis oli metsästämässä Gizan pyramidien lähistöllä. Kun hän asettui sfinksin varjoon lepäämään ja nukahti, sfinksi näyttäytyi hänelle unessa ja lupasi, että jos Thutmosis kaivaisi sfinksin esiin hiekasta, hänestä tulisi faarao. Thutmosis kaiverrutti tapahtumasta niin kutsutun "unisteelan", jossa hän kuvailee unensa. Steelan hän asetti sfinksin jalkojen väliin, jossa se on yhä tänäkin päivänä.[2]

Paikalliset arkeologit ja konservoijat pitäisivät parempana, jos sfinksi hautautuisi uudelleen hiekkaan. Se on hakattu niin helposti rapautuvaan kiveen, että sen pinta jauhautuu melkein sormien välissä. Sfinksiä on myös yritetty hajottaa vuosien saatossa. Tuntematon sheikki määräsi sfinksin hajotettavaksi, mutta hakuilla varustetut miehet eivät saaneet sfinksiä rikki, jolloin sitä alettiin pelätä. Sen jälkeen sfinksi on saanut olla rauhassa tuhoamisyrityksiltä, mutta eroosio on kuluttanut sitä lisää. Siitä irtoaa jatkuvasti suuria paloja ja eri aikakausien konservoijat ovat lisänneet hävitystä käyttämällä virheellisiä menetelmiä (mm. betonilaastia). Myös keinokastelu ja sen mukanaan tuoma suola aavikolta, sekä suuri matkailijoiden määrä ovat vahingoittaneet sfinksiä.

Sfinksin nenään liittyviä tarinoita

Sfinksiltä puuttui nenä jo viimeistään vuonna 1737, jolloin tanskalainen tutkimusmatkailija Frederic Louis Norden piirsi sfinksin nenättömänä.[3] Egyptiläinen historioitsija al-Maqrīzī kirjoitti 1400-luvulla, että uskonnolliset kiihkoilijat olivat tahallaan vahingoittaneet sfinksin kasvoja jo 1300-luvulla.[1][3] Myös mamelukkien on väitetty ampuneen nenän käyttäessään sitä maalitauluna vuonna 1380.lähde? Erään legendan mukaan nenä irtosi vasta Napoleonin joukkojen pommittaessa sfinksiä tykeillä 1800-luvun taitteessa.[1]

Animaatioelokuvassa Egyptin prinssi nenä puolestaan irtoaa poikien kilpa-ajon seurauksena. Asterix-sarjakuvassa Asterix ja Kleopatra Obelix saa vahingossa nenän putoamaan kiipeillessään sfinksin päällä ja hautaa sen jälkeen nenän hiekkaan.[4]

Myös sfinksin parta on irronnut, ja nykyisin sitä säilytetään British Museumissa Lontoossa.[5]

Viitteet

  1. a b c d Rolf Grönblom: Faaraoiden Egypti, s. 67-69. Suomentanut Tuula Kojo. Schildts Kustannus Oy, 2002. 951-50-1259-7.
  2. Grönblom, s. 70, 128
  3. a b What happened to the Sphinx’s nose? 8.12.2009. Smithsonian Journeys. Viitattu 11.7.2012.
  4. Goscinny, Uderzo: Asterix ja Kleopatra. Suomentanut Outi Walli. Helsinki Media, 1997. 951-32-0216-X.
  5. Grönblom, s. 549

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gizan sfinksi.

Malline:Link FA