Lippajärvi

Lippajärvi (ruots. Klappträsk) on kaupunginosa Keski-Espoossa, Kauniaisten pohjoispuolella, samannimisen järven länsirannalla. Lännessä kaupunginosa rajoittuu Myllykylänjokeen. Lippajärven naapurikaupunginosat ovat Järvenperä lännessä/pohjoisessa, Viherlaakso idässä, Laaksolahti koillisessa ja Karvasmäki lounaassa. Etelässä Lippajärvi rajoittuu Kauniaisiin.

Lippajärvi on pientalovaltaista asuntoaluetta, jossa ei ole mainittavia teollisuuslaitoksia tai yritystoimintaa. Alueen kadunnimistössä on paljon metsästykseen liittyvää termistöä muistoksi metsästysretkestä, jonka Aurora Karamzin järjesti ystävälleen keisari Aleksanteri II:lle Träskändan kartanossa vuonna 1863.

Historia

10000 vuotta sitten Lippajärven alueella lainehti Baltian jääjärvi. 7000 vuotta sitten vesisyvyys oli 34 metriä ja Pitkäjärvi oli meren lahti. Lippajärvi muotoutui makeavetiseksi vasta noin 400 vuotta sitten.

Pieni muutaman talon Kärrans'n kylä sijaitsi nykyisen Heiniityn päiväkodin tienoilla jo 1500-luvun puolivälissä. Lippajärven alueella on ollut postilaitos jo 1600-luvulla. Ingaksen pappila Myllykylässä perustettiin vuonna 1699.

Ajanjaksoa noin 1780-1790 kuvaavan kartan (af Klerckerin Kuninkaan kartasto 1776-1805) mukaan asutus keskittyi Ingaksen pappilan tienoille, jossa 12 talon ryhmä muodosti Kvarnby nimisen kylän. Taloista 4 sijaitsi joen itäpuolella eli nykyisen Lippajärven alueella. Näiden lisäksi asutusta on merkitty ainoastaan Kärransin kylään. Tuolloin Lippajärven alavat rantaniityt olivat viljelyskäytössä tai laidunmaina. Kuninkaantie eli Suuri Rantatie kulki Träskändan puiston läpi ja jatkuen nykyisen Kolkekannaksen tien linjaa. Myös nykyinen Turuntie eli seututie 110 oli jo tuolloin olemassa.

Petaksen kartano asutettiin ennen 1800-luvun puoliväliä. Vuoden 1870 kartassa näkyy polku Petaksesta Ingakseen. Myös nykyisen Lippajärventien linjausta noudatteleva polku tai kärrytie Petaksesta aina Kuninkaantielle asti on kartassa esitetty. Tämän tien itäpuoli Lippajärven rantaan asti on Tamminiemeä lukuun ottamatta peltoa, tien länsipuoli Petaksen aluetta lukuunottamatta pääosin metsää.

1920-1930-luvuilla Lippajärvi oli edelleen pääosin peltoa ja metsää. Vuoden 1932 kartassa näkyvät edelleen Ingaksen pappilan, Petaksen kartanon ja Kärransin rakennukset. Uusina rakennuksina Lippajärvelle ovat ilmestyneet Tamminiemen kaksi huvilaa ja Villnäsin maatila (Vilniemi). Myös Aurora Karamzinin ajalta peräisin oleva Träskändan kartanon puistonvartijan talo Träskändan puistotien varrella, lähellä Auroran kappelia, löytyy kartasta. Petaksen ja Kuninkaantien välinen tie on muodostunut ja noudattaa nykyisen Lippajärventien linjausta.

Seuraavien vuosikymmenten aikana rakennuskanta kasvoi voimakkaasti. Heiniemeen muutti väkeä jo 1930-luvulla. Vuoden 1950 kartassa Heiniemi on rakennettu täyteen taloja, Lippajärventien molemmat reunat Auroran puistoa lukuunottamatta ovat täynnä omakotitaloja, Lippajärven rannoilla ja Tamminiemessä on kesähuviloita, Petaksen kartanon maat on kaavoitettu ja palstoitettu. Turuntie on päällystetty, Lippajärvellä on kauppa, kansakoulu toimii Petaksen kartanon yhteydessä, joukkoliikenne toimii hyvin. Maanviljelystä harjoitettiin Riislan maatilalla Vilniemessä (Villnäsin tila) ja Petaksen kartanossa.

1950-luvun jälkeen rakentaminen on jatkunut. 1950-luvun tontit (joista tuollon käytettiin nimitystä tila) olivat isoja ja niiden rakennusoikeutta lisäämällä on lisärakentaminen mahdollistunut. Pientalojen lisäksi on rakennettu rivi- ja kerrostaloja, ensimmäiset 1970-luvulla. Viljelysmaat ja omenapuutarhat ovat hävinneet. Pusikot ja ryteiköt ovat, ainakin kartalla, muuttuneet puistoiksi.

Palvelut

Lippajärven kaupallisiin palveluihin kuuluvat pizzeria, urheiluvälinekauppa, pikapaino Pekan pikapaino ja K-market, jossa on myös asiamiesposti.

Perusopetusta Lippajärvellä tarjoaa Auroran koulu, päiväkoteja on neljä: Heiniemen päiväkoti, Lippajärven päiväkoti, Auroranniityn asuntopäiväkoti ja Fågelsångens daghem. Lippajärven päiväkodissa ja Auroranniintyn asuntopäiväkodissa annetaan esiopetusta.

Perhe- ja sosiaalipalveluja alueella edustavat kiireellistä sijoitusta tarvitseville alle 13-vuotiaille lapsille tarkoitettu Auroran vastaanottokoti ja ikääntyville asumispalveluja tarjoava Esperi hoivakoti Jänismäki.

Lippajärvi kuuluu Viherlaakson terveysaseman palvelualueeseen, omaa terveysasemaa ei ole. Jorvin sairaala sijaitsee aivan Lippajärven naapurissa.

Kirjastoa Lippajärvellä ei ole, lähin kirjasto sijaitsee Viherlaaksossa. Kirjastoautolla on useita pysäkkejä Lippajärvellä [1].

Kirkon palveluja on seurankuntatalo Auroran kappeli, jossa järjestetään joka perjantai-ilta klo 18-23 nuorille tarkoitettu yökahvila Luja Kallio.

Lippajärveltä löytyy pieni uimaranta, joka sijaitsee aivan Vilniemen pallokentän vieressä Lippajärven rantapuistossa. Uimaranta ei ole Espoon kaupungin virallinen uimaranta, vaan sitä ylläpitää Lippajärveläiset ry . Vilniemen kentän lisäksi Auroran koululla on urheilukenttä/luonnonjääkenttä.

Liikenne

Lippajärven kautta ajavia bussilinjoja ovat Espoon sisäiset linjat

• 20 Leppävaara - Järvenperä
• 21, 21K, 21T, 21V Leppävaara - Serena
• 26 Leppävaara - Jorvi
• 27,27V Leppävaara - Espoon keskus
• 28,28K Leppävaara - Siikaniemi
• 28B, 28KB Leppävaara - Siikajärvi
• 28KT, 28T Leppävaara - Siikaranta opisto
• 27N Leppävaara - Jorvi
• 43 Järvenperä - Kivenlahti
• 43A Vanhakartano - Kivenlahti
• 96H Leppävaara - Kellonummi

ja seutulinjat

• 109,109N,109T Kamppi - Jorvi
• 231N Elielinaukio - Järvenperä
• 270 Elielinaukio - Tuomarila
• 270A, 270N Elielinaukio - Kuurinniitty
• 290 Helsinki - Veikkola
• 290B Munkkivuori - Veikkola
• 290BT Leppävaara - Veikkola
• 315 Elielinaukio - Vanhakartano
• 530 Martinlaakso - Espoon keskus

Lähimmät taksiasemat sijaitsevat Järvenperässä (Auroranportti) ja Bembölessä (Jorvin sairaala).

Lippajärven eteläosan poikki itä-länsi suunnassa kulkeva Turuntie eli seututie 110 lienee Lippajärven liikennöidyin tie.

Luonto

Kaupunginosalle nimensä antanut, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu rehevä Lippajärvi sijaitsee kaupunginosan itäpuolella. Lippajärven rantaviivaa kaupunginosan alueella on noin 2km.

Pohjoisessa kaupunginosa rajoittuu noin puolen kilometrin matkalla Pitkäjärveen. Pitkäjärvestä alkava Espoonjoen itäinen haara Myllykylänjoki eli Glimsinjoki (Kvarnbyån, Glimsån) virtaa kaupunginosan länsirajalla. Eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen luonnontilainen ja monimuotoinen Glimsinjoki on valtakunnallisesti arvokas virtavesikohde ja yksi Espoon arvokkaimmista luontokohteista .

Glimsinjoki virtaa vuonna 1961 perustetun Träskändan luonnonsuojelualueen halki. Suurin osa luonnonsuojelualueen 31 hehtaarista sijaitsee Lippajärven kaupunginosassa. Träskändan kartanon rakennukset ja pääosa puistosta ovat Järvenperän puolella, Lippajärven puoleinen osuus on enemmän luonnontilaisen metsän kaltaista aluetta.

Alempana Glimsinjoen varressa, kaupunginosan läntisimmässä kolkassa, sijaitsee rauhoitettu Ingaksenmetsä. Ingaksenmetsä on pitkään hakkaamattomana säilynyt pääosin kuusta kasvava metsä .

Lippajärven, Träskändan luonnonsuojelualueen ja Ingaksenmetsän lisäksi kaupunginosassa on neljäs rauhoitettu alue, Lippajärven rannalla sijaitseva vuonna 2003 rauhoitettu Tammimäen jalopuumetsä. Pinta-alaltaan 2,7 ha metsässä kasvaa noin 90 tammen lisäksi mm. lehmuksia, vaahteroita ja tervaleppää .

Lippajärvellä on useita yksittäisiä luontokohteita:

• noin 200-vuotias ja 32m korkea Träskändan metsälehmus Träskändan luonnonsuojelualueella Glimsinjoen varrella
• noin 22m korkea ja ympärysmitaltaan 1,8 metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Heiniemen lehmus Heiniemessä
• noin 200-vuotias, yli 20m korkea ja ympärysmitaltaan noin 3,6 metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Heiniemen tammi Heiniemessä
• noin 250-vuotias, 25 metriä korkea ja ympärysmitaltaan 2,4 metrinen luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Vilniementien mänty Vilniemessä

Tilastotietoa

• Ulkomaalaisten osuus väestöstä 2,9% , 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
• Työttömyysaste 6% , 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
• Tulot 36793 €/tulonsaaja , 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
• Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 30,2 % , 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)
• Äänestysaktiivisuus 30,9% , 2006 (Huom! Lippajärvi ja Viherlaakso yhteensä)

Muuta

Lippajärveläiset ry on Lippajärven alueen asukasyhdistys. Heidän web-sivuillaan on luettavissa ja ladattavissa 68-sivuinen Lippajärveläiset ry:n 50 vuotis-historiikki, jossa on laajasti esitelty Lippajärven historiaa satojen vuosien ajalta.

Lippajärveen voit tutustua kulkemalla Lippispolun joko jalan tai pyörällä. Polun esite ja kartta löytyvät Lippajärveläiset ry:n sivulta.

Lippajärven läpi kulkee muinainen Turun ja Viipurin välinen Kuninkaantie.

Vaikka [[Helsinki-Vantaa|Helsinki-Vantaan lentoaseman] varsinainen lentomelualue L_den>55dB ei ulotu Lippajärvelle alentaa lentomelu jonkin verran alueen asumisviihtyvyyttä. Alueen asukasyhdistykset julkaisivat lentomelukannanoton vuonna 2008. Lentomeluhaitat vähenivät selvästi vuonna 2010 Helsinki-Vantaan lentoasemalla käyttöön otetun uuden laskeutumistavan ansiosta. Melutilanne paranee edelleen, kun Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan edellyttämä meluisimpien koneiden lentokielto klo 00:30-05:30 astuu voimaan maaliskuussa 2013 .

Aiheesta muualla

• Lippajärveläiset

Lähteet

Espoon suuralueet ja kaupunginosat