Ero sivun ”Cumulus congestus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ptbotgourou (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 35: Rivi 35:
*[[Ilmakehän epävakaisuus]]
*[[Ilmakehän epävakaisuus]]


==Lähteet==
== Lähteet ==
{{viitteet}}
{{Viitteet}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
Rivi 45: Rivi 45:
*[http://www.wolkenatlas.de Karlsruher Wolkenatlas]
*[http://www.wolkenatlas.de Karlsruher Wolkenatlas]


[[Luokka:Pilvet]]
[[Luokka:Alapilvet]]
[[Luokka:Alapilvet]]



Versio 1. helmikuuta 2013 kello 18.04

Valtava, kukkakaalimainen Cumulus congestus. Ennustaa sadekuuroja tai ukkoskuuroja ehkä jo tunnin kuluessa.
Tornimainen Cumulus congestus, takana kuituista cumulonimbus-pilven reunaa. Tämä näky ennustaa kesällä ukkosta viimeistään tunnin-parin sisään.

Cumulus congestus eli korkeaksi pullistunut kumpupilvi[1] on valtava, möykkymäinen, tornimainen tai kukkakaalimainen kumpupilvi, joka ei ole vielä varsinainen ukkospilvi, muttei monestikaan enää kauniin ilman pilvi. Monesti näkee kesällä mahtavia, tornimaisia congestus-muotoja, jotka hajoavat pian.

Cumulus congestus saattaa sataa ja aiheuttaa lyhyen sadekuuron. Korkea kumpupilvi kasvaa aina ylöspäin pyrkien pian kehittymään kuuropilveksi. Varsinkin terävärajainen, jykevä Cumulus congestus kehittyy kesäisenä iltapäivänä ukkospilveksi. Valtavan kukkakaalimaisen congestuksen näkeminen aamu- tai iltapäivällä onkin lähes aina varma merkki iltapäiväkuuroista[2] ja/tai ukkosesta ehkä jo tunnin-parin sisään. Mutta pehmeärajainen congestus ei tavallisesti ennakoi ukkosta, ei myöskään välttämättä pieni tornimainen congestus.

Pilvessä tapahtuu voimakas virtaus ylöspäin[3]. Pilvi saattaa olla tuulen vaikutuksesta vinossa. Näiden pilvien läpimitta on yleensä ainakin 5–10 astetta läheltä katsottuna. Cumulus congestus-pilven korkeus on muutama kilometri, ja se ulottuu jopa noin 5 kilometrin korkeuteen. Pilven alaraja on tyypillisesti 500–1500 m Suomessa. Tällaisen pilven alapinta on harmaa. Monesti pilvi on kukkakaalimainen, tornimainen tai kartiomainen[4]. Nousunopeus pilvessä on 1–10 m/s[5].

Useinkin syntyvä kuuropilvi jää congestukseksi, kun se ei inversion takia pääse nousemaan. Inversion alla congestus alkaa muuttua kumpukerrospilveksi, Stratocumulukseksi.

Cumulus Congestus vs. Cumulonimbus calvus

Cumulonimbus calvus on korkea kumpupilvi, jonka yläosassa näkyy kuituisuutta, mutta alasin ei ole syntynyt. Tyylipuhtaassa calvuksessa näkyy kumpupilvimäinen yläosa, joka on muuttunut kuituiseksi ja epäteräväksi. Se ei ole vielä ehtinyt välttämättä nousta maksimikorkeuteen ja latistua troposfäärin yläosaan.

Kuvia

Katso myös

Lähteet

  1. Gavin Pretor-Pinney: Pilvibongarin opas, alkuteos The clouspotter's guide, Jyväskylä:Atena, 2007. ISBN 978-951-796-498-2, s. 42
  2. Erkki Harjama: Onko huomenna pouta. Kirjapaino R. Lunkka Ky, 1986. ISBN 951-99787-5-5. s. 62-63
  3. Similä, s. 54
  4. Artturi Similän sääkirja, s. 54, 55
  5. Ilmakehä ja sää, Otava 2008, s. 58

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cumulus-pilvet.