Ero sivun ”Sydämen vajaatoiminta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Makecat-bot (keskustelu | muokkaukset)
20 901 muokkausta
p r2.7.3) (Botti lisäsi: da:Hjerteinsufficiens
Rivi 4: Rivi 4:
Sydämen vajaatoiminta on harvoin itsenäinen tauti, jolle ei ole olemassa jotain selittävää tekijää. Sydämen vajaatoiminnan ensisijaisina syinä voidaan pitää muun muassa
Sydämen vajaatoiminta on harvoin itsenäinen tauti, jolle ei ole olemassa jotain selittävää tekijää. Sydämen vajaatoiminnan ensisijaisina syinä voidaan pitää muun muassa
*[[kardiomyopatia]]a, sydänlihaksen rappeutumista ja
*[[kardiomyopatia]]a, sydänlihaksen rappeutumista ja
*[[amyloidoosi]]a, joka on sydänlihakseen kertyvää ainetta, joka häiritsee sen toimintaa. [[Ruumiinavaus|Ruumiinavauksessa]] normaali sydän on melko veltto, mutta amyloidoottisesta sydämestä voi sanoa, että se ''istuu kuin [[jänis]]''.
*[[amyloidoosi]]a, joka on sydänlihakseen kertyvää ainetta, joka häiritsee sen toimintaa. [[Ruumiinavaus|Ruumiinavauksessa]] normaali sydän on melko veltto, mutta amyloidoottinen sydän on jäykkä.


Toissijaisia sydämen vajaatoiminnan syitä on paljon, ja ne ovat usein yhteydessä toisiinsa.
Toissijaisia sydämen vajaatoiminnan syitä on paljon, ja ne ovat usein yhteydessä toisiinsa.

Versio 28. tammikuuta 2013 kello 01.16

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Käyttäjä:Höyhens

Sydämen vajaatoiminta (latinaksi Insufficientia cordis) on sairaustila, jossa sydämen pumppaustoiminta ei ole riittävää. Kansainvälinen tautiluokitus ICD-10 käyttää tilasta päänumeroa I50. Alanumero riippuu muista tekijöistä.

Syyt

Sydämen vajaatoiminta on harvoin itsenäinen tauti, jolle ei ole olemassa jotain selittävää tekijää. Sydämen vajaatoiminnan ensisijaisina syinä voidaan pitää muun muassa

  • kardiomyopatiaa, sydänlihaksen rappeutumista ja
  • amyloidoosia, joka on sydänlihakseen kertyvää ainetta, joka häiritsee sen toimintaa. Ruumiinavauksessa normaali sydän on melko veltto, mutta amyloidoottinen sydän on jäykkä.

Toissijaisia sydämen vajaatoiminnan syitä on paljon, ja ne ovat usein yhteydessä toisiinsa.

  • Sepelvaltimotauti, jonka vuoksi sydänlihas ei hapetu riittävästi
  • Akuutti sydäninfarkti, jonka aikana useasti tavataan vajaatoimintavaihe
  • Sydäninfarktin jälkitila, jossa osa kuolioon menneestä lihaksesta korvautuu supistelemattomalla mutta elastisella sidekudoksella
  • Erilaiset rytmihäiriöt, jotka voivat aiheuttaa liian nopean tai hitaan ja siksi tehottoman pumppauksen
  • Verenpainetauti, jonka vuoksi sydämeltä vaaditaan tavallista enemmän pumppaustehoa painetta vastaan
  • Läppäviat
  • Kohonnut keuhkovaltimopaine, joka voi johtua keuhkoissa tapahtuvasta prosessista
  • Kilpirauhasen vajaatoiminta
  • Aortan koarktaatio eli ahtauma
  • Sydämen rakenteelliset poikkeavuudet, lähinnä synnynnäiset sydänviat

Oireet

Monesti sydän on kokonaisuudessaan vajaatoimintainen. Tunnetaan kuitenkin oikean puolen ja vasemman puolen vajaatoiminta, jotka aiheuttavat erilaisia oireita ja löydöksiä.

  • Sydämen suureneminen. Sydän voi yrittää korvata vajaatoimintaa kasvattamalla massaa. Sydän voi kuitenkin olla keskimääräistä suurempi myös esimerkiksi urheilijalla ilman mitään tautia. Sydämen koon perusteella on mahdollista tehdä ylidiagnostiikkaa eli tehdä liikaa vajaatoimintadiagnooseja.
  • Verenpaineen lasku ja huimaus sekä väsymys
  • Oikean puolen vajaatoiminnan merkkejä ovat nesteen kertyminen alaraajoihin eli perifeerinen ödeema ja maksan suureneminen (hepatomegalia) sekä askitesnesteen ilmaantuminen vatsalle
  • Vasemman puolen vajaatoiminnan merkki on keuhkopöhö

Vaikeusluokitukset

Sydämen vajaatoiminnan vaikeusastetta on arvioitu NYHA-luokituksella ja sitä täydentävällä AHA-luokituksella, jotka ovat yhdysvaltalaista alkuperää, mutta täysin käyttökelpoisia ja käytössä yleismaailmallisesti.

  • NYHA I - Ei oireita rasituksessa
  • NYHA II - Oireita kovassa rasituksessa
  • NYHA III - Oireita vähäisessä rasituksessa
  • NYHA IV - Oireita ilman rasitusta
  • AHA aste A - Kehittyvän sydämen vajaatoiminnan riski
  • AHA aste B - Oireeton sydämen vajaatoiminta
  • AHA aste C - Oireinen sydämen vajaatoiminta
  • AHA aste D - Oireinen sydämen vajaatoiminta huolimatta maksimaalisesta lääkityksestä

Hoito

Sydämen vajaatoimintaa hoidettaessa on selvitettävä ilmiön perussyy ja hoidettava se. Käytössä on myös lääkinnällisiä hoitoja.

  • Diureetti eli nestettä poistava lääkitys, tunnettu esimerkki on furosemidi
  • Inotrooppi eli pumppaustoimintaa tehostava lääke, tunnettu esimerkki on digoksiini
  • Beetasalpaajista, ACE-estäjistä ja vasodilataattoreista katsotaan usein myös olevan muutakin hyötyä kuin se, mikä johtuu niiden verenpainetta laskevasta vaikutuksesta.
  • Berberiini on inotrooppinen kasviperäinen yhdiste, joka koe-eläintutkimusten mukaan vahvistaa heikentynyttä sydänlihasta ja ehkäisee rytmihäiriöitä [1] [2][3] [4] [5] [6]. Alustavat 12 [7] ja 156 potilaan [8] kliiniset hoitotutkimukset berberiinillä tukevat eläinkokeiden havaintoja. Lisäksi berberiini stabilisoi valtimoplakkeja ja ehkäisee niiden repeämistä, jolloin sydäninfarktin riski pienenee.[9]

Operatiivisina hoitona voivat tulla kyseeseen muun muassa läppäleikkaukset, suonten korjausleikkaukset ja sydämensiirto.

Akuutissa tilanteessa käytetään myös raajasidoksia, joilla yritetään estää liiallisen nestemäärän rasitusvaikutus.

Viitteet

  1. ↑ Huang WM, Yan H, Jin JM, et al. Beneficial effects of berberine on hemodynamics during acute ischemic left ventricular failure in dogs. Chin Med J (Engl). 1992;105(12):1014-9 PubMed
  2. ↑ Neto FR. Electropharmacological effects of berberine on canine cardiac Purkinje fibres and ventricular muscle and atrial muscle of the rabbit. British Journal of Pharmacology. 1993; 108(2): 534–537. Free Full Text
  3. ↑ Wang YX, Yao XJ, Tan YH. Effects of berberine on delayed afterdepolarizations in ventricular muscles in vitro and in vivo. J Cardiovasc Pharmacol. 1994;23(5):716-22. [1]
  4. ↑ Shaffer JE. Inotropic and Chronotropic Activity of Berberine on Isolated Guinea Pig Atria. J Cardiovasc Pharmacol. 1985;7(2):307-315 Abstract
  5. ↑ Wang, Yong-Xiao; Zheng, Yun-Min. Ionic Mechanism Responsible for Prolongation of Cardiac Action-Potential Duration by Berberine. J Cardiovascular Pharmacol. 1997;30(2):214-222 Abstract
  6. ↑ Rodriguez-Menchaca A, Ferrer-Villada T, Lara J, et al. Block of hERG Channels by Berberine: Mechanisms of Voltage- and State-Dependence Probed With Site-Directed Mutant Channels. J Cardiovascular Pharmacol. 2006; 47(1):21-29 [2]
  7. ↑ Marin-Neto JA, Maciel BC, Secches AL, Gallo Júnior L. Cardiovascular effects of berberine in patients with severe congestive heart failure. Clinical Cardiology. 1988;11(4):253-60. Free Full Text
  8. ↑ Zeng XH, Zeng XJ, Li YY. Efficacy and safety of berberine for congestive heart failure secondary to ischemic or idiopathic dilated cardiomyopathy. Am J Cardiol. 2003;92(2):173-6. Abstract
  9. ↑ Huang Z, Wang L, Meng S, et al. Berberine reduces both MMP-9 and EMMPRIN expression through prevention of p38 pathway activation in PMA-induced macrophages. Int J Cardiol. 2009 Jul 2. [Epub ahead of print] PubMed

Aiheesta muualla


Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sydämen_vajaatoiminta&oldid=12629534”