Ero sivun ”Kääpiö (Arda)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
CAJH (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
CAJH (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8: Rivi 8:
He kaivoivat ja työstivät arvokkaita metalleja [[Keski-Maa]]n vuorissa. Monella tapaa he olivat ihmisten ja haltioiden välissä. He olivat pitkäikäisiä, vaikka eivät kuolemattomia, ja saattoivat elää 250-vuotiaiksi tai jopa vanhemmiksi.
He kaivoivat ja työstivät arvokkaita metalleja [[Keski-Maa]]n vuorissa. Monella tapaa he olivat ihmisten ja haltioiden välissä. He olivat pitkäikäisiä, vaikka eivät kuolemattomia, ja saattoivat elää 250-vuotiaiksi tai jopa vanhemmiksi.


Kääpiöiden kielen kehitti Aulë, ja se tunnettiin nimellä [[khuzdul]], jota kirjoitettiin [[cirth]]illä. Se haluttiin pitää salassa ja vain muutamat ”ei-kääpiöt” oppivat sen. Yksi lause tunnettiin kuitenkin hyvin, nimittäin vanha taistelulaulu [[Ardan aikajana#Ensimmäinen Aika|Ensimmäiseltä Ajalta]]: ''Baruk Khazâd! Khazâd ai-mênu!'' mikä tarkoittaa "Kääpiöiden kirveet! Kääpiöt ovat kimpussanne!" <ref>''[[Taru sormusten herrasta]]''. Liite F: s. 973</ref>.
===Kääpiöiden kieli===
{{pääartikkeli|[[Khuzdul]]}}
Kääpiöiden kielen kehitti Aulë, ja se tunnettiin nimellä khuzdul, jota kirjoitettiin [[cirth]]illä. Se oli omituinen kieli ihmisille ja haltioille, ja vain muutamat ”ei-kääpiöt” oppivat sen, koska se pidettiin salassa. Yksi lause tunnettiin kuitenkin hyvin, nimittäin vanha taistelulaulu [[Ardan aikajana#Ensimmäinen Aika|Ensimmäiseltä Ajalta]]: ''Baruk Khazâd! Khazâd ai-mênu!'' mikä tarkoittaa "Kääpiöiden kirveet! Kääpiöt ovat kimpussanne!" <ref>''[[Taru sormusten herrasta]]''. Liite F: s. 973</ref>.


=== Jakautuminen ===
=== Jakautuminen ===

Versio 24. tammikuuta 2013 kello 19.53

Kääpiöt (engl. The Dwarves) ovat kansa J.R.R. Tolkienin kirjassa Taru sormusten herrasta. Tolkienin kääpiöt ovat jokseenkin suoraa lainaa kansanperinteen kääpiöistä, jotka esiintyvät muun muassa Lumikki-sadussa. Tolkienin kääpiöt käyttävät nimiä, jotka on lainattu skandinaavisessa mytologiassa mainituista kääpiöiden eli dvergien nimistä.

Kääpiöiden kulttuuri

Kääpiöt tulivat hyvin toimeen hobittien kanssa, mutta olivat epäileväisiä haltioiden suhteen. He olivat tyypillisiä seppiä ja kivenhakkaajia, ja heidän jotkin työnsä ovat jopa kauniimpia kuin haltioiden.

Kääpiöitä ei laskettu Ilúvatarin lapsiksi kuten haltiat ja ihmiset, koska heidät loi Aulë. He nukkuivat niin kauan että haltiat ehdittiin luoda. Aulën työ oli kuitenkin turhaa, koska hänellä ei ollut voimaa antaa omaa elämää luomuksilleen – se voima kuului vain Ilúvatarille. Myöhemmin kun Aulë oli saanut kääpiöt valmiiksi, Ilúvatarin ääni puhui hänelle, ja lupasi antaa kääpiöille elämän, ja lisätä kääpiöt omaan suunnitelmaansa Ardan varalle. Ilúvatar antoi kääpiöille elämän ja siitä lähtien heidät on tunnettu Ilúvatarin adoptoituina lapsina.

He kaivoivat ja työstivät arvokkaita metalleja Keski-Maan vuorissa. Monella tapaa he olivat ihmisten ja haltioiden välissä. He olivat pitkäikäisiä, vaikka eivät kuolemattomia, ja saattoivat elää 250-vuotiaiksi tai jopa vanhemmiksi.

Kääpiöiden kielen kehitti Aulë, ja se tunnettiin nimellä khuzdul, jota kirjoitettiin cirthillä. Se haluttiin pitää salassa ja vain muutamat ”ei-kääpiöt” oppivat sen. Yksi lause tunnettiin kuitenkin hyvin, nimittäin vanha taistelulaulu Ensimmäiseltä Ajalta: Baruk Khazâd! Khazâd ai-mênu! mikä tarkoittaa "Kääpiöiden kirveet! Kääpiöt ovat kimpussanne!" [1].

Jakautuminen

Silmarillionin mukaan kääpiöt jakautuivat seitsemään heimoon. Tolkienin kirjoissa esiintyneet kääpiöt kuuluvat seuraaviin heimoihin:

Neljä muuta heimoa:

  • Rautanyrkit
  • Kankiparrat
  • Mustakutrit
  • Kivijalat

Vähäkääpiöt

Vähäkääpiöt olivat kansa, ja heistä kerrotaan Silmarillionissa. He olivat alun perin kääpiösuku, joka oli ajettu ulos idän suurista kääpiökaupungeista ja vaeltanut länteen Beleriandiin. Nämä kääpiöt kävivät kooltaan pienemmiksi ja kadottivat takojantaitonsa ja alkoivat elää hiiviskellen. Ennen Nogrodin ja Belegostin kääpiöiden tuloa Beleriandin haltiat eivät tienneet mitä nämä toiset olivat ja metsästivät näitä kuin eläimiä. Haltiat kuitenkin jättivät nämä rauhaan ja alkoivat kutsua heitä sindarinkielisellä nimellä noegyth nibin, vähäkääpiöt. Vähäkääpiöt vihasivat ja pelkäsivät örkkejä, mutta myös eldaria, erityisesti noldoria. Heidän asuntonsa oli Amon Rûdh, Kalju Vaara, jonka alla he kärsivällisesti kaivoivat ja porasivat luolia syvemmiksi. Vähäkääpiöt olivat kuitenkin jo hävinneet ennen Ensimmäisen ajan päättymistä, ja heistä viimeisen, Mîmin, tappoi Húrin Nargothrondin saleissa.

Lähteet

  1. Taru sormusten herrasta. Liite F: s. 973