Äänenmurros

Äänenmurros on pääasiassa pojilla murrosiässä (10–16 v.) esiintyvä äänifysiologinen häiriö. Aikaisimmilla se alkaa jo 10–11-vuotiaana ja myöhäisimmillä vasta yli 16-vuotiaana. Keskimäärin äänenmurros alkaa kuitenkin 13–14-vuotiaana. Loppuminen on yksilöllistä.

Äänenmurroksen aiheuttaa nopeasti kasvava kurkunpää ja äänihuulet, jotka eivät ole täysin mukautuneet uusiin olosuhteisiin. Tavallista on, että äänenmurroksessa vaihtelevat matalat aikuisen miehen äänet ja kimakka nuoren pojan ääni.

Tavallisesti puheäänen korkeus laskee pojilla noin yhden ja tytöillä puoli oktaavia.

Erityisiä huolia äänenmurros tuottaa laulajille, koska se saattaa merkitä järjestelmällisen harjoittelun ja esiintymisen katkeamista jopa vuosiksi. Aiemmin äänenmurroksen aikana pidettiin parempana, jos poika ei laulaisi ollenkaan, ja tätä saatetaan toteuttaa vielä joissakin musiikkilaitoksissa. Nykyään tosin poikia kehotetaan jatkamaan laulua äänenmurroksesta huolimatta, jottei laulun taito unohtuisi.